~sitä pittää kipsahttoop pysttyyn~ (suonenvedon saadessaan)
~se on hyvi kipsakka suuttumoa~
~ukolla on vielä kipsakka jalannousu~ (omia hyveitä)
~kyllä se tuo Hilia on aika kipsakka muori~ (reipas, ripeä)
~kipsakka pakkane~
~oli täsä muutampina päivinä aika kipsakka ilma~ (tammikuussa)
~kyllä se kipsaattaa kun äkkii kiärmeen näköö~
~koira niin köykääsestik kävelläk kipsuttaa, tua piäni pystykorva~
~syärem piänek kivup pois ajeta~ (omat hoidot)
~tuska tuulhe, kipu kivhe, hätä härjän sarvhe~ (luettiin synnytyksessä)
~tonnek koivuh ne aina kipuvelee~ (lapset, omat leikkipaikat)
~siint mie ain kipuvele niiko orava~
~jos on turvonnutta tai hammassärkyy, nii pannah päällek kipulehtii
ja joskus parankih hammassärky~ (voikukanlehdillä)
~riuskavaa puuta oli, se tuppas lyämään kipunoita~
~niist ei tul kipunii~ (tervaksista)
~ei hiilen kiventä ennee ollu uunissa, ei kun kypenet vuan, kerkis siittyy
ihan kipunattommaan~
~yhöstä kipunasta tuloo ysö valkea~
~ku isettii yhteheen nii ne kipunat säihkiit~ (valkeat kivet, ukonkivet
=kuukivet=omat tulikivet)
~kohta vesi jo noisoo kiehumaa, laskee jo kipunoja~
~kipunakoevu~ (visakoivu)
~kipunapuu~ (visakoivu)
~sauna ol niin kuuma, että kipunoitti~
~huapoja vaiko närreitä lie uunissa kun nuin kipunoip~
~pakanen oikhen kipunoissee~ (kaustisten hoon kautta puhujat,
murteiden alkuperää)
~ukko jyrys jotta kuusissa kipunoi~
~no ooppas tuossa kipunoimata ei asijat sillä sen paremmaksi tule~
(kiukuttelevalle)
~sormen paloi ja sitä niin kipunoe~ (kipu opettaa)
~se kipunoitteluo sormempäitä kylmässä~ (kuuma ja kylmä, lähellä toisiaan)
~miul jäi sormi kahe puu vällii ja kyns tuli mustaks ja viel sitä vähä kipunoittelee~
(lavansaaren kieltä)
~minnuu jo nii kipunoittel, ko siel män paljo aikaa ja lapset vaa olliit keskenää koton~
(lapsista huolehtiminen)
~älä välitä, Marrii kipunoittelee se Viipurii mänö, sentautta se äkkäilöö~
(vieraat kaupungit, orjatyön keskuksia, voitteko poistaa)
~aijai ku löyly kipunoittaa~
~kipupussi~ (seitsemännen kaulanikaman okahaarakkeen muodostama kuhmu,
parantajat=kehon tuntijoita)
~jos ol kipura näkönen kuu sit tul kylmä kuu~
~silakverko lank ol ohkast ja se pakkas kipurtuma~ (mennä kippuraan,
lankaverkot)
~tuahek kipurtuvak kuumas~
~otaks paikalla pois semmottet kipusimet, laps kiipee ja sittes sattuu~
(tikapuut, vieraat eli elämänvastaiset keksinnöt)
~se ov virkee poeka, kahtokeepas tuas mitä kiputosta sej jalat pittää
hejjassa~ (kangasniemen kieltä)
~ei se niin kovin kummonen voaran ylikippuus oos sinä~ (koljolan kohdalla,
vuokatin ylitys)
~laps kirahtelie unissaan~ (kipeänä)
~vesi kirahti kiälel~ (vrt. herahti)
~kirakastil laullaa~ (peipponen pohjantuulen edellä)
~kirakoittee vasthaan myöthäänsä~ (kiukuttelee, tekee vastoin tapoja)
~kiraliisa~ (laulurastas)
~kiranneskeli~ (pakkaskeli)
~ei tulluk kalaa jonku ahvenenkiraksev vain sain~ (pienen ahvenen)
~kyllä se kävi mun niin kirahille, että meinasil lyörä~ (vrt. kirrata)
~äit lapse kirauksehe heräs~
~kirauttaa vet kiukaal~ (löylyn ääni)
~sit se kirrauttoa~ (vilulintu, kylmien ilmojen edellä)
~kyllähän se kirahutti tuaj järvej jään yhtä äkkiää~ (jäädytti umpeen)
~eileen satoo vettä ja yällä oli pakkaane niin lumen päälle tuli ohkaane
kiret~ (jääriite)
~vetääsipäs viimme yänä järven pintaa vähä kireehi~ (riitteeseen)
~uamusella ol jo mua kirreessä~ (oma k, vieras r)
~sielo ollu kylmä yö ku rannat on kireessä~
~on se jonku kirhen nakannu lunta~
~oli nin kirettä tännäin~ (pakkaskelejä, aamupakkasia,
vrt. kiire, pakkanen=omia hoputtajia)
~ei tulekkahan puoloja, ko nekki vähäset, mikkä on varvuissa,
on pikkusia pouvan panemia kireitä~ (puolukat, poutakesät)
~jos mikä ol sellane kostijamp paikka maas ja seko jääty ni se ol sellast
kirejäätä~ (ohutta jäätä, riitettä)
~ei hiilen kirentä ennee ollu uunissa, ei kun kypenet vuan~ (kipinät)
~ahvenen kirekset~ (pienet ahvenet)
~kires~ (harakka)
~jos vaa toi kaartolanka toss on kirjäl, nii laikalliiseks jääp värpalas
toi kaarrompaikka~ (vyyhdin kaartolanka, padassa värjäämistä)
~kirree lumi kitisee pakkasella~ (vrt. kittilä, kitee)
~kiriäkeli, läpit tähtiin sattaa vitiä~ (pakkaslunta)
~ei tällässil kireil mihkää mennä~ (kovilla pakkasilla)
~se ei op pakkainekoa siit lauhkia yhteä, seo voa kireisseä~
(tähtien tuikkiessa, pilvettömät pakkasyöt)
~kyllä tänä aamunaki oli kiriää, yhen kerra, se oli kylymää~
(kireät päivät)
~on kireä pakkainej jotta reej jalakset jurisoo~
~se lyöpi laikoksi sen alustan~ (kivi joessa, pohjaveden,
kireäksi pintaveden, jokitietäjät)
~karim päältä kireä, vikevä ja matala~ (virta, vikevä=vuolas)
~kyllä son kamalaa, kum mies on saanu nuan kiriäl luonnon~
(kireät miehet, omien vastakohtia)
~ei häne olis tarvin stä asia nii kiriäl vettä, olis päästy sovintto pikemi~
(vieraat kiristelijät, omat sovittelijat)
~se mannaa hampaat kirreässä~ (manaa, hampaat yhdessä, jokaisella noidalla
/ taikuuden muodolla omat tapansa, vrt. kuiskatut loitsut, yhdellä
henkäyksellä luetut)
~kankas o kovi kirreekasvust maalaatuu~ (niukkakasvuista,
poislukien kanervat)
~kaikki naiset on kun sulenkorentoja kirreeröijy yllä~ (kireäröijy,
oudoksutut kireät vaatteet)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)
