~laskuja~

~eihä sillo olt leikkilöi ei meil olt ku noppakivet ja kirpaa lyötii palikkoi kans~

(aikuisten leikkejä)

~mää kirpaannuin vähä kovin ko hän simmottoon sano~ (vihastuin)

~ves jo kirpahtelie~ (kuplii, ennen kiehumista)

~neljästä puusta se tehtiij ja kirpasimev varaav viritettii~

(loukun osia)

~pikkisej jos kirpasoo siitä eijj oos sen kummempoo~ (keltiäisen pisto)

~kalja on kirpakkoo~

~ompa sielä ulokona oikee kirpakka tuul~

~kirpakka pakkanen~

~ensimältä se on liika kirpakkata~ (löyly, kuumassa saunassa)

~kyllä siinä on kirpakka laps, jos kieltää jotaki äetisän niiv voe ku se selälleeh 

herkii lattijallej ja~ (siilinjärven kieltä)

~saim minäkin tappolihaa siältä kirpaleen~ (vrt. kimpaleen)

~kun nähet, että se on kypsä, ota pois ja haje kirpale voita, että sivelet sen kuumana~

(uunin suussa paistetun kakun)

~anna ny sille piäni kirpale, lapsen miäli on nin piänellä nourettu~

(lasten iloksi tekeminen)

~jos valkia ol sammunuj ja pienenkin hiilenkirpaliel löysi jostain uunist, 

nin sil tulikivitikul sai äkkiä valkian~ (padasjoen kieltä)

~vesikirpalheita silmissä~

~siäl on nii kuulakast, taitaa tulla hallaa yäksi, ku tuulkih nii kirppahast 

ja oikei naamah ja korvih pistel~ (iitin kieltä)

~se on nii kirpatsoa tuo ilma, tirskijeä ja kirpatsoa~

~ei ne hyviä omenia ollu ne oli nin kirpeliä~ (kirpeitä, vrt. raakoja)

~kirpeliä karpaleita~

~se ov vijälä kirpelä eukko vaikk on jo kahreksannella kymmenellä~

~kyllä sitte kirpelöö mun kättäni, kun mä menin niin liki nokkoospuskaa, 

jotta se huitaasi~ (ilmajoen kieltä)

~rohto kirpelöipi huavoo~ (omat rohdot, vrt. lohdot, lohtu)

~se leätää oekee, kirpelöep~ (mäkäräisen purema) 

~ei se uk kumma jos kirpeloepi syväntä kun näkkee oman nättisät toeser reessä~

(vrt. autossa)

~sit ei saataj juarakkaan ku s on oikeen kirpijäm muikijaa~ (hapanta, kalja)

~hillo useenkit tulee kirpeetä~ (omat hillot, sokerittomat)

~omenakkin ov viä niin kirpeitä ette niitäkäv viitti syärä~

~ei se oo oikein hapan eikä kirpiä~ (mesimarja)

~ka kun onki kirpiä oikeen sormihin ottaa~ (kylmä tuuli)

~ompas tuo tuul kirpeetä~

~männä talavena ei monta oikeen kirpiitä pakkasta ollukkoa~

~kyllä tua mum miälestäni ol liika kirpiäm punaasta raavhan ihmisev verhooksi~

(verhoksi eli vaatteiksi)

~kirpijänsinine~ (kirkkaan)

~kun on sopevaa märkää maata niin semmoses kuusi kasvaa vähä kirpiäksi~

(pitkäksi ja suoraksi)

~kirpijähapero~ (tulipunahapero)

~kitunevan ojis oli mennä suvena paljo kirpilöitä~ (mesimarjoja, 

oikeat nimet)

~leht kirpistyy pouvala~ (nuokahtaa, lakastuu)

~ottaluutakii kirpisteä, käyp hyvä viima oikei~ (otsaluu, vrt. otso)

~sittä kun tarinat luisttaa, sittä niitä kirppoeloo~

(tarinan kertojat)

~ne oli näöttäneet että ne seiso pystyssä, ne oli oekein kirpoelleet ne oli 

niin vihasie ollu~ (käärmeet)

~silmissä kirpoili, niinko tähtiä vilkku, ja sitte mie pyöryin~

~rantakala kirpoilee, tullee paisteelle~

~kirppa~ (tavi, kirppasorsa)

~kirppa~ (sinilatva)

~harppaa kolomasti, niin saat kirpan kiini ja pääset kirppaa lyömään~

(kirpan lyönti, palikkaleikkejä)

~jählyteteen ettei tuk kirppaa~ (sahdin vierre, ennen käymään panemista)

~kov viätiil limpputaikina liian äkkiä happaneen ni siähen tuli semmonen 

kirppa maku, siittä tuli tuikeraa~

~se Tuppuraanen sai niin kirpan akan~ (äksyn, kiivaan)

~nuin ikkään nuorra niillä on niin kirpallaan nuamat~ (lapsilla,

syntymän jälkeen)

~mä ole nii sul kirppaandunu etten mä viittis sinuu silmisäni kattel~

(ahlaisten kieltä)

~tosa kuistim penkillä ämpärisä tulee päivälliakkosesa äkkiä kirppaaseks~ 

(maito, päivälliakkosesa eli auringonpaisteessa) 

~tää laps om pienuuvesta ast olt nii kirppasa~ (äkäinen)

~on se vain kirppasa äijä vaikka sillä sitä ikkää on jo niin palijon~

(pirteä, vetreä)

~siäl on kirppasa ilma, nii nipistää korvist ja naamast~

~Hilta oisi ollut täällä enemmänni aekaa, vaen ei tohtinuk kun sem mies on 

kirppaluontonen~ 

~se on tuo Hulta kirppaluontonen~ (hilta ja hulta)

~marjat ol nim pienijä kirppanoita~ (poutakesänä)

~kirppapartti~ (tavi, myös kirppasorsa)

~satimem piti ollap paripölökkynen, keskiraosta tuli kirppavihta~

(satimen osia)

~siit kun se alkaa kirppoolla kaara maltahiil~ (poreilla, kaljavesi)

~jo käyvyy kohta kiehumua, jo kirppoiluo~

~vaik se valmistuu kirpuks mut siit ko tulloot satteet ne pölistyyt~ 

(mustikat, pyöristyvät)

~västäräkistä vähä kessää, kivevvihasta kirpuv verra~ (kiurusta)

~kirppu~ (lehtoängelmä)

~kyl tämä vesi jo pian kiahumaan ruppee koska kirput poukkelee~

~jo kirppuo keittää, kohta se kiehuu~

~niin on tyttö terves, jottei oo kirpun kipua~

~suutum muutuk kirpuksi, menep paithan ja pure~ (muutun kirpuksi,

eläinhahmon ottaminen)

~kirppuheinä~ (nata)

~kirppuheinä~ (lehtosinilatva)

~kirppuheinii~ (lemmikkejä, pantiin vuoteisiin, kirppuja karkottamaan)

~kirppuheinä~ (kastikka)

~kirppuheinä~ (nurmirölli / nurmilauha)

~kirppuheinä~ (niittynurmikka)

~siinähäv viskoo vihojaaj ja kirppuilee ja kiukuttellee melekeen iliman syytä~

~siinä heinäkuul lopussa se näkkyy usseinnis se olevan kirppusin aeka~

(vrt. kuumin)

~kirpkukkane~ (käenkukka)

~sillo ol kirppupurku, hangellek karisti semmosta pikkusta elukkoo ne hyppi 

niij jotta~ (kevättalvella)

~se piti olla sitte kirppuvettä sitte ko pantii ensimmäine vesi~ (kaljaan)

~soli niin kirpuusansas sel lähärön touhuus, ettei se keriinny ereh puhua~

(karvian kieltä)

~se om mukavaa sellasta kirpullista se visa~ (visakoivu, pilkullista)

~kirpunheinä~ (nurmikka)

~hienompata pellavata ol paijan yläpuol, kirpunaijaks sanottii~ (naisen 

paidan yläosaa)

~kirpunkukka~ (lehtosinilatva)

~kirpunkukka~ (voikukka)

~kirpunkukkain~ (aitoukonhattu)

~sai kyllä se kirputa~ (lapsenpesuvesi)

~ei kiehuu eikä kirputel~ (saanut lapsenpesuvesi, omat tavat=paikallisia)

~se vesi kirputti ja piti semmosta sirkutusta ennen kun se kiahu~

~älä annas sev vie kiehuu mut sellai et se kirppuvaa~ (keittäjät,

tulen ja veen tuntijoita)

 ~kirputteluo harmissoa~

~aivav veem pinnasa kirputtellee~ (muikku, oikeat veet)

~ku oravalla pesä kirputtuu, se toessee~ (älykäs eläin)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)