~niitä kirroja sittes sanottiin kah että s oli pikkukaijja~ (tiiroja)
~kirrakaija~ (naurulokki)
~kirrakaija~ (tiira)
~kirrasortti~ (sotkalintu)
~mitä juuri tua tenava kirrastaa tuala nuan kovan~ (tenavat,
hirven heimo, lapua)
~nep pakkas kirraman kovaste~ (vauvat, kitisemään, marisemaan)
~kaijat kirraa, sellaist pientä kirraamiist pitäävät ku lentäävät~
(lokit)
~jos palokärk kuival moal kirroa, siit tuluo hyvä ilma, selkijät ilmat~
~iltakauvet neh huusi ja kirras~ (ruisrääkät)
~nuotta kirroa kirroa, iso hako oli siinä~ (ottaa kiinni)
~se uhhuuttaa sen tiän talvella aina ko vettä siältä mäestä kirraa~
(vettä, vampulan kieltä)
~ja niistä ne sitten talvikalak kirrattiin, ei niistä myytäväksi ollu~
(talviapajista pyydetyistä kaloista)
~kattuo kirroa voa sielt~ (kyy puusta)
~kui se o soma ko alkaat silmät katsoo kirrata~ (pikkuvauvalla)
~älä ny kaikkia kirraa sitä kaliaa jotta mullenkin jää~
(kaljan jakaminen)
~see on kirre ensin ko semnem pikkane jää tlee~ (ohut jää, syksyllä)
~maa on kirrehtyny~ (routaantunut, routa=kirsi)
~lahnoi kutee ja kolmet, ens kirslahnoi kirrenaikan, siit tähkälahnat ja
siit helelmälahnat~
~kirrenkukka~ (sinivuokko, kukkii aikaisin)
~kirrenkukka~ (kangasvuokko)
~kirrenkukkanen~ (sinivuokko, vrt. kirren haltijan)
~kirrenkuljettaja~ (lehtokurppa)
~se tapahtu kevääl, kirrenlährön ajal~
~maa on kirremmärkää~
~kirrennuoliaenen~ (hauen poikanen)
~ei se tarvik ku pari päivää, nii sillon on kelrikko, mu annast ollakseh
ku tulee ourun ajat~ (ourun eli kevättulvan, vrt. oulu)
~se upakkomaa on sellaist huonoo kirrempuremaa maata, se on sellaist
ruskejaa hiekansekaist maata~
~siel on kirrevvelet, ku maa oj jies ja ves on kirrem piel~
(lammin kieltä)
~maa kirrettyy~ (jäätyy syvältä)
~se on kyllä kirri tuo pikkuinen kala~
~siellä oj joku ahvenen kirri~ (rysässä, vrt. tirri)
~tolle likalle tulee hampait, sentakii soon nii känä~
~piän kirri jo ikenist näkyy~ (lapsella, hampaiden alut)
~näötä kirrijä tätille~
~tiira on vähempi kirrii~ (pienempi)
~kirrit siäl huutaa~ (tiirat)
~kuu kirristä kessään, pualikuuta peipposesta, vähäv västäräkistä,
tuskim päivää pääskösestä~
~kirri~ (järripeippo)
~kirri~ (pojan tai miehen kalu, myös kirru)
~kirkajai~ (kalatiira)
~kirkana~ (peltopyy)
~tuo mukul oo nii kirrilläs, kote se koska kunnelisest nuku~
(pyhärannan kieltä)
~laps on tänää ollu niin kirrisel päällä, sille tulee vissii hampai~
~o menny yli unes ja o sentähre noi kirri närri~ (lapsi, kiukkuinen,
vrt. närkästyä)
~kirripaju~ (ahopaju)
~kirripeippo ja laolupeippo, keltarintasempi kirripeipoksi sanotaan~
~täsä vielä kirristellähäj ja pannahan kynsin hampahiv vastaha~
(kuolemalle)
~se niin kirrii kattoishan~ (lapsi, siristelee silmiään)
~kun käki kukkuu ja kirriäinen laulaa, tietää se eles suven sanomaa~
(suven tuojia)
~kuu kirriäisest kesään, puolikuuta pulumusest, vähä västäräkis~
~kirro~ (pieni lohi)
~ojalohi, purolohi, lohentonko, tonko, tammakko, kirro, nahkalohi~
(oja ja purolohia)
~kylymänkirru ilima~
~kirru tuuli~
~ennen vanahat sano että se on kirrukeli ko oli oikeim pakanen~
(vrt. pakkasen haltijan nimet)
~kirrukka, pakkaskirrukkakeli, kierä, nätäkeli, nätälumi~
(talvikelejä)
~katom miten se kissa nukkuu pahan seän eillä, nuin se nukkuu kirsa
ylöspäen~ (selällään)
~ku maa vaa sulas kirsast, sanotti jääkirsaks~
~tekköö sellase rystyve kukkii pienii, enne sanottii kirsakapunasii~
(rystyve eli tertun)
~tiä on niinku paremmin kirsakkoo punasta~ (vrt. kirsi-kka)
~kirskukkane~ (pikkukäenrieska)
~kirsamarja~ (näsiä)
~kirsapensas~ (näsiä)
~kun kirsi liikkuu nil lahnakil liikkuu, kirsilahnaks sanotaan~
~se kirsi liikuttaa että se kasvaa hyvän sen kaaren~ (puu kaaren,
suolla, otettu veneen kaariksi)
~syvällep paenu kirsi tänä talavena kun oli vähä lunta~
~kevääel kirs nousoo maast, se niinku savuais maa~
~kirsi on taas jyllänny tiät ettov vaikee kulkee~
~kirsi purroo ovea ko ei meinaa mennä kiini~ (elävä olento,
kirren haltija)
~kirz nosta maat~
~kirsi ruppee jo purottaan~ (pudottamaan, jalkojen alla)
~kirsi ei paenu, joss ei sajetta tuu~
~kirsi ol laskenu alas, kaasua nousee~ (vrt. savua, usvaa, höyryä)
~menikö kirsi luihis~ (kylmässä istuneelle)
~ol jo se verra pakane yäl, et rannoll ol vähä jäänkirt~ (jään kirttä)
~ov vähä jo maahan kirttä tullu~ (talven tulon enteitä)
~pakkas uhaalla mennä luistelemahan kun tuli jokehen jään kirttä~
(pojat syksyllä, jalkaisin luisteleminen)
~laksot on jo kirres~ (lammikot jäässä)
~kirsi kämmäs kaikki tyynni mun sukseni pohojat~ (jäästä lumeen,
lumesta jäähän)
~nyv voi kulukee oikoseensa peltojen poikki ko kirsi pitee miähen~
(kirsikanto)
~ko karpu otta poijes siält tule kirs~ (karpu eli kaarnan, puusta)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)
