~laskuja~

~se kirsiahaven ensin kuttee, juhannuksen aikaan kesäahaven~

~ja harria sittep pörhöstethij ja, pyysit net tuomosta kirsiharria syöttökoukula kevväilä~

(perhostettiin)

~kirsihauki kutee samal lailla kun kirsilahna~

~kirsiheinä~ (tupasvilla)

~se rupiaa jo kirsiintyhyn tuo maa~ (syksyllä)

~silmät on kun kirsijäneksem poijjalla~ (keväällä syntyneellä)

~kirsikallaa niinko norsii ja seipii nous aikasi kevvääl kutemaa~ (ulvilassa)

~se oli kirsikala ko se suorham merestä tuli~

~kirsikankukkanen~ (sinivuokko, vrt. kirsin, keväthaltijat)

~ei o ollus semmosta kirsikantoo ollenkaa, että olis päässyk kelkalla kirttä myäre~

(kirttä eli kovaksi jäätynyttä hankea)

~niit ov väliim peltopyitäkit tuos kirsikannolla~ (oikea suomi,

täynnä elämää)

~kirskantu soon lumettoman aikan, hyvä ajella reellä suallah, ei ol lumet tiällä~

(kirsikanto)

~siel on kirskatko, ei kanna, ei katkia~ (kanto ja katko)

~tänä kevväin on aika paha kirskatko ja tiet pyssyyt pitkä aikaa huonos kunnos~

~kirsikka~ (kevätesikko)

~nuo kirtsikkapehkot ne ei kykene, ei niistä monta marjjoo ou hyötynä~

(kirsikkapensaat, tuotu etelästä)

~siin on joka kevä semmonen kirsikko ettei siihen o ajamista~ (routakohta)

~kirsikoskelo~ (jokin koskelo)

~kirsikukka~ (valkovuokko)

~menkää kattoon, ku on paljo kirsikukkia~ (vuokkojen aika)

~kas kun kirskukkaset on jo ruvennuk kasvaa~ (sinivuokot, kirsi-haltijan kukkia)

~sillon se kutee ko kirsikukka aukiaa~ (särki, rentukka)

~onpahan noussu jo kirsikukkiakin~ (rentukoita, aikaisin nähdyt kukat)

~kirsikukka~ (leskenlehti)

~kirsikukka~ (kiurunkannus)

~sinisek kirsikukkasek kukkii~ (vuokot, kirren sulettua)

~kirret on sulanee koska jo kirsikukkanen on auennu~ (leskenlehti)

~kirskukkane~ (nurmitädyke)

~kirskukkanen~ (kiurunkannus)

~keltanen kirsikukkanen~ (linnunsilmä)

~keväisillä tahtoo kirsi nostaa kirsikuahuja tiälle, kum maa oj jääsä ja ruppee sullaa~

(tottijärven kieltä)

~lahnoi kutee ja kolmet, ens kirslahnoi kirren aikan, siit tähkälahnat ja siit helelmälahnat 

ja ne kutee rannoil~

~kirsilahana on kirkas kuu hopija~

~kirsisiika ja varsinki kirsilohi om palijoki laehempi kun kesälohi~

~on tässä lähellä kirsilähe~ (kevätlähde, kesäisin kuivuva)

~kirsläyskät~ (kirrellä käytetyt virsut)

~kirsimarja~ (karpalo, vrt. kirsin marja)

~kirsimarja se ei moiti mithään, sitä parempi ku om pakkasta~ (puolukka, 

punaiset marjat)

~saihan noit ennen kun koton ol kirsmarjoikim, mutt ei täs taloss ol mitääm marjoi~

(kodit ja talot, oikeassa suomessa vain koteja)

~kirsimarijaviina~ (karpalomehu)

~se on kevvääl semmost kirsimuljaa koko tiä ko se kirsi ruppee sullaamaa~

(harjavallan kieltä)

~jänkkäniityt ku ei toisin uosin kasuam mithän, ku on kirsinen uosi~ (vuosi)

~kirsinorsi~ (jäidenlähdön jälkeen nouseva kuore)

~kirsinunnu~ (valkovuokko)

~kirsinunnu~ (leskenlehti, vanhemmat kukka-sanat)

~kirspartti~ (keväällä pesivä sorsa)

~kirsipöllöö~ (kevätpöllö, kirsin hahmoja)

~n on semmottia kirsiruahoja ko ruppee kassoomaan kohta ko lumi sullaa~

(kirsiruohot, ensimmäisenä nousevat)

~kirsisalakka~ (keväällä kuteva salakka)

~kirssieni~ (korvasieni)

~ei niillä muilla jossei kirsisuarsilla~ (ole vielä pesiä)

~kirsisärilä or röhmynen suomusto~

~kyllä mä täs sain jonku verran kirsisäynästä, mutta sen tulo loppu~

(jäiden lähdön jälkeen)

~aevan kirsisäönäjie oli muutamie~ (kevätkalat)

~tänä kevän ov varmast pal kukkasheinää, ku on kirstalvi taas tää talvi 

ja heinät seuraa kirstalvee~ (routainen talvi, vrt. vähäluminen)

~kirsitammi tehthim maam pääle renkkuiv varhan, kellekset halothin vieri vierhen~

(tammi eli kalapato, kevättulvan aikaan)

~ninkun kirsivalkeeta jossaim poltettas~ (keväällä, vrt. kirsin kunniaksi)

~äläkääppä lapset tarpoko palijhain jaloin kirsiveessä, tulevat vareksen saaphat~

(jalat rohtuvat)

~taimen on semmonen kala, se nousee varhain kirsiveessä~

~kirsivuosina pääsee tuohi irti~

~kirsiäiset, isot, net jomisevat vaim mutta ei net pure~ (isot sääsket)

~kirsiäinen~ (peippo, kevätlinnut)

~kirsiäishaili~ (keväällä kuteva silakka)

~joskus tullee kirsijäisharrija jäejen kans Oulujärvestä~ (oulujokeen,

elävät joet)

~kirsijäeshauvvit om pienosija ja laehankarakoeta~

~kirsijäeslohi ei maistus suussa palijo miltää~ (mauttomat kevätkalat,

vrt. laihat)

~hammasta pur muatessaan, se kävi minusta vasta ilikkeellen kun kirsko hamppaat~

~kum palokärki kirskahuttaa se tietää kuolemaa~ (mustat linnut,

kuolemaa eli jälleensyntymää)

~kirskisel saa valkkia ruppema~ (kuivuneella havulla)

~o kiukkune ku kirskiskatav~ (kuiva kataja)

~jos vaaj jotain tuoretta tekee, kyl se on siin kirskumas~ (harakka,

kotiharakat)

~niinen kirskumisia kuuluu täälläki~ (varpusten)

~miä näin, että tualt kirskuu jäämmuterehii ylös~ (muterehii eli kappaleita, 

kevättulvat)

~laullook kirskutti myöttääsäk~ (heinäsirkka)

~se kirskuttaa vua kirk kirk~ (peltopyy, vrt. kirka)

~kirsosat työntää hyviv vähä veestä ylös~ (saukko kuononsa, vaala=oulujärvi,

montako jäljellä)

~hyvällä koeralla on terova kirsu~ (kuono, vrt. kärsä) 

~lumreessä on kärk elik kirso~

~kun se kirsottaa ylöspäen se nokka niim pakkaset tuloo~ (kissalla)

~noitten kirspertem pääl rastaat ov vähän kovii~ (kirsikoiden, kirsperi,

lainasanako)

~kispermuurahain~ (iso muurahainen)

~min oon sellanen kirsti, jotten mää kaikkia ruakia syä~

~kirsti on semmonen ihminej jokei kärsip paljo mithään, se kaikesta niin tirskuu 

ja on äreä ja lyhykäinen~ (luonnenimi kirsti)

~kirsti~ (nevalla kasvava lyhyt heinä)

~kirstikko~ (nevoilla kasvava mätästävä saraheinä)

~jos kuka män naimisii nii se ol se kirstu ensimäine näät, morsiamel sit~

(vieraat kirstut, vieraat häät)

~sittä ol semmoset kirstut joessa säelyttivät niitä rihkamiijjaa~

(vrt. säilytimme)

~ennen niit oli taloissa kirstuja jos oli arkkujai~ (vieraat talot,

tavaraa keräävien örkkien asumuksia)

~vaatteet piettii kirssus, siis porstuvass oli kirstu siel piettii~

~sill ol koko kirstulliner riamui~ (riemuja eli liinoja, morsiamella)

~ku mie piem poika olin, nii yks tupa sit ol joka talos vaa, ja kirstupuu 

rapun eles~ (yksitupaiset talot)

~kirstuvakka~ (kannellinen vakka)

~siitä hylkeen kirsusta kävi pitkät viiksetkii~ (vrt. kärsästä)

~s oli koko katiska kirsuja täynnä~ (kiiskiä tai kuoreita)

~kirsukka~ (karpalo)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)