~laskuja~

~kirvi~ (kiuru, kirvinen, kirviäinen)

~kirvi huutaa kylymii ilimoe eillä~ (kuovi)

~mulla niin luontoa alko kirvistämhän~

~kuu kirviäisestä kesään, viikko västäräkkisestä~ 

~aijai kun kirviäi laulo~ (kiuru)

~oleksiä jo kirvijäist kuullu tänä kevään~

~läpi tähtiisäk kun kirvottaa lunta niin reki ökättää~ (läpi tähtien,

puolipilviseltä yötaivaalta)

~tulee lapselle kirvosii suuhu ku se hankaa nyrkil suutaa~

(kirvosii eli hampaita, vrt. kirvota)

~tuli hyviä tuohia kun kirpos niih hyvi~

~ei se kuitenkkaak kivestä kirppook, aikkoohan siinä männöö kuitennik~

(synnytyksessä)

~kuu kirvusta kesien, västäräkistä ei vähiekän, pääskysest ei päiviekään~

~siin ol kisas mitä tarvittih~ (kisas eli nahkalaukussa)

~menkää pihalle kissaileen, jollette tahlo olla hiljaa~ (lapsille)

 ~ei se purek, se vuan kissailloo~ (koira)

~sen kansam miehet kissael pyhäkaovet ja koettel voemmijaa~

(ison kiven kanssa, kisakivet)

~siinä kivuttiin ennej ja kisoaltiin, pijettiin tulisija juhannuksena~

(huutokalliolla, kisakalliot)

~se oli sitä kisailemista aina ko oli tuuliaika sielä karisa~ 

(kalastajilla)

~van siellä kun tuullak kisaltaa, ihanhan tuo viepi mennessään~

~kisamuje~ (pintaan nouseva)

~tanssimahav vaikkei kisapäivä ollukkaa, silloom piti vain tanssias salaa~

(vieraiden uskontojen luonteesta, yrittäneet kieltää kaiken ilon,

eroakirkosta.fi)

~ol tytöt ja pojat kisasila~

~välisähän nek koirat sisälläki kisaa~

~van se kun kisovvaa~ (kissanpentu)

~poro kisertää rihmassa ku pittää vikana rihmaa ja jotaki pölökää~

(porojen vangitsemisen luonnottomuudesta, voitteko lopettaa)

~kuules ku kisi kehrää~ (kissa)

~laskek kisi tuppaan~

~kisilevä~ (värjäämisen käytetty lehtijäkälä)

~otettiin siitä sellanen kiska ja sillä sitte painettii kii~

(pajusta suikale, tuohisompa kiinni)

~lapset sannoot kiisu, kiska kiska kutsutaa ja~ (kissaa)

~jos sitä ei olek kiskottu rakentaissa se kiskaintuu tuulessa ku veethää~

(venytetty, nuotan yläpaulaa)

~oli saatu tuahi kiskastua puusta~ (tuohen ystävät)

~pääkimmäinev verkko tupattiim pitkällä seipäällä aina seuraavalle avennolle~

(talviverkkoja laskettaessa)

~sielt se kiskasie maasta sen irk~ (myrskytuuli puun)

~ei sitä ihan halusta kiskase~ (niveltautiin juotua tuomenkuorivettä)

~pittää kiskastam minunnit talavimarjat~ (omia syystöitä)

~sen al tehtii tuli pieniist puu kiskarehiist~ (kiskotuista sälöistä,

padan alle)

~sil ol niin huon kirves, ettei sil saanu puust irt ku simmossi pieni kiskei~ 

(kiskei eli sälöjä)

~heit jo pois se hames ku liäve on vallan kiskeny~ (liestynyt,

purkautunut)

~sitkee koivun pölkky ei halkee suarasti, sinne jää kiskoja~

(sälöjä)

~siin ei uo mitteä kiskoloi siim puussa~ (kuusamassa)

~se nijottii pajula, paju pinnasta otettii semmone kisko~

(terä varteen, omat siteet)

~kauhiam pitkiä kiskoja veettihij ja sitte tehtihin noita tuohia, 

kontteja~ (raution kieltä)

~ei sitä lunta joka paikasa ole sen on tuulet hakannu kiskoille~

~niissä paistettiin kiskoo, pernakiskoo tuohisissa~ (perunakiskoo 

eli mämmiä)

~syyvvään hillon kanssa sitä kiskoo~ (pannukakkua)

~kun on se iso verkko siellä järvessä niin sitä soap kiskkoo ihan voemasap perästä~

~niin istu ku piru suajases lumes~ (vrt. linnut, eläimet)

~minun on syntynneet kaekki lapset hyvästi iha, ei niitä oot tarvinna kiskkoo~

(omat synnytykset)

~met tyttäret met sammalia kiskoimma~

~mentiin tanoo kiskoon~ (tanoo eli tuohinauhaa)

~miähet täst läks pajunparkkii kiskoh~

~enne ain käytii Karsaares niinpuist niintä kiskomas~ (vrt. petäjäsaaret)

~kiskottaan tuohi pitkiks ja siitä se kuvottaan se löttö~ (pitkistä

nauhoista, tuohijalkine)

~ennen koevusta kiskottiin nuo asunkartanoj ja kaekkiin katot~

(tuohikatot)

~pettäetä kiskottiij ja suolaheinijä sitte, niistä tehtii sevokasta~

(seosta, sekoitusta)

~säekäleikshä se on kiskottava että sen sua punnoontummaa~ (säikeiksi 

eli nauhoiksi, tuohiköyttä tehtäessä)

~lehtimetässäek kun käötiin ni, koevusta kiskottiin semmosie tuohilevyjä 

ja tehtiin tuohisie~ (raahen kieltä)

~kyllä sitä värijättiin, lepäm parkkeja kiskottiij ja niillä värijättiin~

(verkkolankaa)

~oum minä kiskonna pettuohi~

~ko mahla loppuu siis kisotaa tuohta~

~miehillä puhettöenä, ne puuhhaelleet ja kiskoneet~ (päreitä iltaisin)

~se om puusta, kiskottu oikeen~ (liistemerran liiste)

~miehet illoila tehik käsityöksi kiskothiim pärheitä ja panthiin orsille 

kuihvaa~

~tuo tänne se loippu mie kison senenki pärreiksi~ (loippu=pärepuusta 

lohkaistu säle)

~sen saonaj ja pirtiv välistä ku otti hirveej julumam petäjäj jä, 

kiskoihan tuhannen kappaleeksi, eikä särkenym mittää~ (ukkonen)

~värik kiskottiin kiven kyljestä, mataraks sanottii~

~sillaihan ne juur kiskuavatten niilles semmosillel lämpymillem mihkä, 

aurinko paistaa~ (kyyt keväällä)

~tommost mätää~ (kiskoi pois haavasta, rautalehti)

~niihä ne sanuotkii et ukoleimaukset, myrkkyvähä ne kiskuot pois maasta 

ja ilmasta~ (puhistaa ilmaa ja maata)

~yökaovet suonilla kiskoo~ (vetää suonta)

~se niinkur repimällä ihan kisko tuulta niin sillohhan ne tietystis siitä 

peätteli että siitä tulloo~ (sade)

~kylläpä se taas kiskoo lännestä, ei tuuk kala ilimaa ens yöksi~ 

(kiskoo tuulta)

~kyllä se siitä satteen kiskoo~

~satheen se sai kiskottua, ko aikansa tuuli~ 

~kyllä se kiskoo ton järven sellää jäähä~

~kiskoo unta~ (nukkuu sikeästi)

~kiskova puu se kiskoo toishaale kalthoon, ei siitä saa hyviä pärheitä~

(kierosyinen puu)

~kiskoo niim pahalek kiirile nähhäs semmosta aikhaansaamattommuutta~

(oma ahkeruus, vieras toisille tekeminen)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)