~ei siint pärreitä kiskouvu ku se o kierosyine kiskokas~
~sitte ol semmonen katiska joka ol liisteestä tehty, semmosesta hyvästä petäjästä joka
hyvästik kiskoontu pärreeks~ (konneveen kieltä)
~pintaloippu jällee ei kiskohunt hyväst, keskiloiput kiskohuvat nii et kaik syyt auki oltii~
(päresanastoa)
~kuu on kiskounuk korkeallet taevaalle, kyllä se om pahoksi ilimoksi~
(vrt. kylmiksi, talvikuut)
~om pahasisusta kiskosta puuta, se kiskkoelekseh höylässäe~ (kiskosta eli sälöistä)
~osaapas olla kiskohiist puuta~ (syistä, sälöistä)
~kiskosesta puusta ei saa höyläämälläkhään mithään~
~hyätykuusi vettyy mutta korpikuusi on sellaanen kuivankiskoonej jott ei se niiv vety~
(astiana)
~omakiskosia petäjiä, käsinkivillä~ (jauhettiin petuksi)
~kiskokala~ (tuohilevyllä paistettu pikkukala)
~tiä sukse pohja o painunt kieroks, tiä o tehty kierost kiskokkuast puust~
~sil Simol o nii kiskukas akka, jot tolkkuu ei uo mittiä~ (itsepäinen)
~se on semmonen kiskokas että sillä on aina ne omat meininkinsä~
~se ol nii kiskokkaista ja nii pahhaa höylätä~ (leppä)
~kiskoliisteet revittiim petäjästä~ (revittiin eli levittiin,
r=l, kova r=maistuu vieraalta)
~meilläki oli semmonen kiskomapuukko oikeiv vesapäinen että se oli luja~
(vesa eli visa, vrt. metsänhaltija Vasa)
~kiskomapärreistä tehtii koppija ja kaikellaista~ (pärekopat)
~kevväil käytii tuohekiskonnas~
~tuli tuhmalta putosi, valakija varattomalta, kiskosilimältä kipuna~
(tulen lukuja)
~hiä ei kiskoo konsaa~ (halkea, visakoivu)
~vähäm maannu haukottellee, paljom maannu kiskottellee~ (venyttelee)
~meilän kissa ov vähäl laiska, makkaa vaaj ja kiiskottellee~
~em mi killa kiskotta kelkala kesämaata myö~ (killa eli viitsi,
kaikella aikansa)
~kyllä sen pitää vissistikkin mennä kiskottamahan poikes~ (särkevä
hammas, ongelmahampaat)
~se kiskotti net poikansa keskikasvusena vaivasiksi, tehetti liijaksi
töitä~ (lastensa terveyden pilanneet)
~se pittää olla rämhen laijasta pärepuu siinä pittää olla luppoa
rungossa se on hyvä kiskottamhan~ (luppoa eli naavaa)
~sieltähän tuo kahtoo kiiskottaa~ (lapsi kätkyestä)
~sataahan se tosiaanki ku on tuullak kiskottanu, sataahan se
tuulemperästä~ (sadetta edeltävä tuuli)
~mikä sua nyv viälä kiiskotuttaa vaikkas pualeen päivään makasit~
(kiskotuttaa eli venytyttää)
~minuva nin haukotuttoa ja kiskotuttoa~
~lähetään kivestuohen kiskoon~ (vrt. verkkojen kivekset)
~tullee niim pahhaa kismaa huaneeseen et oikeem päähäm mennee~
(kismaa eli häkää)
~täöty poltellak kismapuullehtijä~ (lehtitupakkaa, minkä puun)
~ko koivupuuta polttaa saunam pesäsä ni tullee semmosta kismaraa ettei sinne
autam mennä äkkipäiviv vihtomaa~ (vampulan kieltä)
~saanassa on kismettä, silimiin pistää~
~hillopuuro ol vähän kismelätä~ (hapanta, puolukkapuuro)
~nii ovat kismerii, et väkistenkii vettäät naaman virnaa~ (karpalot,
vrt. virnistää)
~kyllä se ol pettuleipä aeka kismerätä, pihkalta se maestu~
~kylläpä ol kismerä löyly saunassa~
~vielä siell on kismeree vähä, ei vielä osoom männäk kylypemään~
(savusaunat)
~onkohan tuo sima kismeröitynnä~ (hapantunut)
~tollain temppu kyl alkaa kismetteä~ (kismittää)
~liekkö kuullum mitä ne siellä joarittelloo, se niin kismillek kävi hänen~
(kismille eli luonnolle)
~pakkaa se kismittämhän ku kaikki asiat menit möllösmaile~
~kyllä se nyk kismittää juhannuksehen asti, kylymää~ (kylmät alkukesät,
lämpimät tammikuussa juosseille)
~minua nin kismitytti sem puheet~
~mua se joksiki kismii kunnei mukulat kuule mitä niille sanoo~
(isojoen kieltä)
~kyllä sem puhheet mua niin kismi~
~sataa kismoa~ (kismaa, pisaroi)
~kismullihaukka~ (kissapöllö)
~kyllä son niinko kismullihaukka~ (villistä)
~siinä joinmutkassa ennen toesennik kerran onkiek kisotettiin~
(jokien mutkat)
~noitten kirspertem pääl rastaat ov vähän kovii~ (kirsikoiden)
~sanotaan noetuvan kun se häntejääm pahastim mutraottelloo~ (kissan)
~metsä kissaks~ (sanottiin ilvestä)
~no mihi pannahissie mie nyt uo sen patavihkoi pant, ko sitä ei löyvy vaikk essis
kissoi ja koirii kans~ (kirvun kieltä)
~musta kissa män uunii, ko tuli ei syttynt~ (uskomus)
~ol niin väsyksissä jotta ei jaksanna kissoo sanoo~
~uijjak kissoo~ (vrt. koiraa)
~ne siks piti tullak kissoille~ (pajut pääsiäiseksi, oikeasti maaliskuussa)
~ei ne oo vielä palamulla ne on kissona~ (palmulla eli norkoilla,
pajupensaat)
~tämä liha on niin kuivanuj ja kissaintunu, ettei siittä hampaim mitään saa~
(kissaintunu eli sitkistynyt)
~pyörree nuama kun kissahavukalla~ (kissapöllöllä)
~kissahaokalla o ku immeise muoto~ (juvan kissapöllöt)
~kissahavukka naukuu tuolla ylläällä~ (pielaveen kissapöllöt, montako jäljellä)
~kissahaukka se on ysö ja poijjat om pienijä~
~kissaheinä~ (heinätähtimö)
~kissahin istumaan sinne~ (unohduin, kissa-sanan monet merkitykset)
~siäl oli musta kissailves~ (kuusessa)
~susi ilives, kissailives on pienempi~ (isot ja pienet ilvekset)
~em mie muistas susia mutta nuita kissailveksiä~ (ylitornion ilvekset)
~mahtaa olla kissailvessii~
~se täti ol nin kissakaaho ko olp pääse~ (kissakaaho eli hullu)
~arpomiseen siit käytet kissakaisloi mitä kasvaa pellon ojis~
(jouhivihvilöitä)
~kissakaisla~ (rantaluikka)
~kissakontti~ (tuohilevyistä tehty kannellinen rasia)
~kissakontti on tehty kuuvesta tuohesta, siin om pietty kessun rouheita~
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)
