~kissarillikka on makia marja, mut siin on isot kivet~ (lillukassa)
~kissaruuti~ (karhusammalen itiöt, vrt, ruti)
~siäl on kissarruutia ilimas~ (kovasta pakkasesta)
~sitte otettiin lyhä kapula ja alettiin veteä kissansapoa eli kissan hänteä~
(kapulan vedon nimiä)
~taisi mennäv vähä vitta vääntäisäni kissanseläälle~ (vitsasta
vääntymättömäksi jäänyt kohta)
~keträsit kissanseliks tuon langan~
~Liena kuto sellasta palttinaa, et se ol iha täys kissaselkijä~
~ei soa oekeen nahkoo ommelluks, jeäp kissanselille~
~teitill ov vissih kissansilmät, ku pimejäskih näätten~ (iitin kieltä)
~kissasilmis ol keskel viel semmone ku silmäs o~ (nurmitädykkeissä,
keltainen keskus)
~kissansilimät om matalaa ja niin nätti sininen kukka ja keltanen keskus~
~kissansilimäseks ei palijom muuta kuvottu kuj jotai kaitaliinoja ja joskus
hantuukikangasta~ (vinoille neliöille)
~kissansilmäksi tai kissansilmäkkeeksi~ (sanottiin sammalpeitteistä
suonsilmäkettä)
~kissansuolake~ (ahosuolaheinä, vrt. ilveksen)
~kyynäspiässä on se kissansuon, sen jos lyöpi se oikkeen luillauttaa~
(suoni eli hermo)
~kissan suoneksi~ (kutsuttiin varpua jolla tuokkonen sidottiin)
~tualla kalliolla niitä kissantassuja kasvaa~ (kissankäpälä / jäkkärä)
~nee kissantassut on semmottia pehmosia kukkasia~
~kissantassuruaho~ (kissankäpälä)
~muistal lapsuutenin aivoja ko pärreittej joukosa oltiil laattialla ja tehtiin
kissantyynyki, ei ennään ook kissantyynyjä, ei mittää~ (männyn nilasta tai
tuohesta punottu lelu, aivoja, vrt. aikoja)
~kissantyynyi ne o~ (kissankäpäliä)
~kissanunta makovvaa~ (vrt. koiran)
~kissavvihkikukka~ (ketoneilikka, kissavvihkimäkukka)
~miehet usuttiit poikii voittelemmaa ja ko toine voitti ni viel usuttiit et se ol
vast kissa voitto et koittakaa viel~ (voittelemaa eli painimaan, vrt. voittaa)
~kissapiiska~ (piharatamon tähkä)
~kissapeähaukka~ (kissapöllö)
~kahtoo kun kissapökki~ (terävästi, pökki=pöllö)
~peä pyörii kun kissapökillä~ (vrt. pokki, pokinen)
~kissapökkö tönöttää tuola katolla~ (oulujoen pöllöt)
~net kuttuva sen kissapököksi sill on muoto justhin niinko kissalla~
~kissapökönhaukka~
~kissapöllöö~
~se ei ok kans hyväm merkki kun kissapöllö tulee asunhuaneita lähelle,
se tietee valkeevvaaraa~ (hämeenkyrön kieltä)
~kissapöllö kiäntää piäse iha ympäri~
~ku äetvaenoa ol joella pyykkie karttoamassa, niin kissapöllö ol
repiäs silimät peästä~ (vrt. suojeli poikasiaan)
~kissapöllö pien niinkun harakka~
~ne kissapöllöt narskuttellee~ (ääntelyä)
~kissapöpöt on semmosia haaskalintuja~ (pöpöt eli pöllöt,
vrt. obinugrilaisten pupit)
~kissaisilla olivat, se ol semmoista sihinnee kaikki yhessä läjässä~
(lapset kissaisilla, vrt. kyyt)
~toinem pessee puhthaksi niinku lumi ja toinen kissastuttaa~
(päästää pinttymään)
~keväillä se koirasteiri hurista ja naaras kissaa, kss ss ss~
(vrt. kissa=naarasteeri)
~näillä vesillä pyyvvettii syksylä, kissaviiko aekaa, muikkuja iham
pilikkosessa pimeessä~ (korpilahden kieltä)
~sel oli niim monta nimii, piikiveks sanotaan kisselikivee ja vartsikivi,
mut se on kaikki samaa ainetta~ (päiväkivi!)
~visamänty on semmosta lylymäntyvä kisserrää ja kovvaa heti kuoree alta~
(muhoksen kieltä)
~annak kissim männäp pellolle~
~ei soa ollat tuhma kissille~ (kissojen kohtelusta, perheen jäseniä)
~kissit tiätää~ (vrt. ilvekset, kyyt, teeret, eläinhaltijoiden nimiä)
~kissihaukka~ (pöllö)
~lempo ku ne pääsi kissiintyyn~ (pilaantumaan)
~otetaan meitilkin kissimirrin penttu~ (kissit ja mirrit)
~kissijjäläki~ (kissankäpälä)
~tuas pihas kasuaa kissinkelloja~ (kissankelloja)
~kissinkello~ (suo-orvokki)
~tuos kives on kissinkultaa~ (kiillettä)
~kissimpäähaukka~ (pöllö, myös kissimpöllööhaukka)
~kun kertaa lankaa ja toinen lanka on piänempää tuloo siitä kissinselkäästä~
~on niin kissinsisuunej jottei hevill annap periksi~ (sisukkaasta)
~kattoo kun kissipöllöö~
~se on ollus sellaasta raivaamatoonta aluetta, siinä on kissipöllöö
lennelly~ (pöllönluhta-niminen paikka)
~ei tuoja kovin paljua kerralla tuphan, ne kissistyy pian pilalle~
(kissistyy eli pilaantuu, juurekset)
~kak kissistys kaik kuitti~ (kuitti eli kokonaan,
vrt. olla kuitti)
~koetas kissitel, eik nek katimpoja mahrasis tult tohom pihato oveläppe
riaska syämä~ (rieskaa eli maitoa)
~totta se on koitelluj jälessä kissitteek, liekkö piässykkij jälestä~
(poika isojen jälessä, hiihtomatkalla)
~kissoinkihermitsä~ (seulaset)
~yhtä laella kissotti kun isäsä~ (katsoi)
~katton nyt tuala meirän kissu istuu nurmikolla ja luuraa hiiruja~
(luurata)
~se ois kissunt eikä palant~ (kissunt=palanut huonosti)
~hän o semmone hiljanen kissakka, naaraa kissutta vaa ja ei puhelp
pal mittä~ (kissutta eli kihertelee naurusta, sanallista kieltä
vanhempaa)
~kista~ (kirjavista langoista laadittu villavyön tupsu)
~siell ol ne voatettavarat ja ne villaset, kistut siellä lattijalla~
(kistut eli kirstut)
~hän sano että ku hän kualee ni, pankaa ne ste hänen kistuun hänen
päänsä alle~ (villasormikkaat, hautaan eli tuonilmaiseen otetut tavarat)
~kyllä tässä on kummassa kistussa tuon tytön kansa kun se ee kehtoo lukkee
läksyjään~ (vieraaseen oppiin pakottaminen, luonnotonta, voitteko lopettaa,
"skoulut")
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)
