~laskuja~

~nuotan kohot laitetaa ja kantumijen kans~ 

~pitäs käyvväk kiveksensyvämesä~ (hakemassa verkon tai nuotan kiviä,

painoiksi)

~nuatampohjassa pilettiin kiveksintä, tuahi tair riapupussiin kiviä~

(nuotan painoiksi)

~kivekäs~ (perkaamattomana paistettu ahven)

~kivekäs helema, vyötäisee ast rihmakankasta~ (pellavaa)

~piikosta ol kivekkäät naestem paejossa~ (karkeasta hamppukankaasta) 

~eikö tuo Lapin heimo liene ollukkis sitä kivekkäijen sukkuo~

(lappalaisten alkuperää, puolanka)

~ne on niijen kivekkäejen tekemie~ (väylät kivikkoisessa rajajoessa, 

jäänteitä maan vanhemmista asukkaista)

~kyl teä o kivekkeä näköine~ (kivisimpukat, vrt. helmi)

~täm on voarammoata kivekästä~

~kivekäs~ (kivikala)

~sitä sai mennäk kiveliihöm mihin hyänsä pyydyksiä laittamaan~

(vapaa suomi, laiton, vrt. rikollisia vilisevä laillinen)

~oli mokkolaisten pakko alkaas sopimusta tekemhän jääsköläisten kansa 

että olisit saanhet rauhassa ellää ko ei olluk kethän joka olis heitä 

rangassut täälä kivelijössä~ (vrt. käräjät)

~het tämmösen kyläl löysit täältä, kiveliöst, jossa niim paljor ruokaa oo~

(omat kylät, eivät löydy kartalta)

~ei kirveetäk kivelijöön~ (metsään, erämaahan)

~an piän kipen viäl leippä, ko lopus keske~ (kipen eli palanen)

~ei noil mukulil ol järjen kipenä~ (vrt. kipinää)

~mustikoita kipene oo tullu~

~ei oov vielä aevan täönnä tuo astie, se on vielä kipenettä vaella~

~ihan sula moa, ei kipenettääl lunta~

~ole niin kiukkune ko tulen kipen, ko harmitta~

~tullee kaukasii vierai, ko kipenä poukkos noin kauas~ (tulesta

ennustaminen)

~eij ollu yhtääv valakijan kiventä hiilis~

~vähässä paljo seisoo, kipenästä tuli syttyy~

~ei kuusii kukaav viänny uunih, nääs kun ne paukku ja löi kipenehii~

~siinä kiv on toesena kappaleena ja toesena tulraota, ja siitä 

hivvaotettaan kipenä ja puhallettaav valakea~

~näreppuum piteä olla yks vuos moassa, muuton se räiskeä ja lennätteä 

niitä kipeneitää~ (näre eli kuusi, vrt. lehtikuusi)

~jos tuoho pärekattoo näi kuivana aikana kipene lentääpi, nii kyllä se 

on näpijä pallaa~

~van se näppeestit tarttu taolaan se tulikipene~ (nopeasti)

~kipeneh lentäväh~

~pakase kipenä lentelevä~ (lumihiutaleet)

~ei siellä saa kun pakkasen kipenii vähän viskoo~ (pakkaslunta)

~kivenalustaverkko~ (syksyllä lohien kutukivikoille laskettu verkkopyydys)

~kivehharmaa~ (kivijäkälistä keitetty liemi)

~kive kuppeest otettii kivehaventa, soatii vähä vihertävvää väriä~

(savitaipaleen kieltä)

~painetoa kivehapenil~ (painetaan eli värjätään)

~ei täst enä jokirantta matka olk kun kiveheit~ (omat mitat)

~täst mettän poikki on oikei lyhä matka, ehkä vähän pielle par kivenheittova~

~piäsin niin lähelle jotta kivenheiton piähän~  

~ei sitä ollunna kuj johhiik kivehheitto sitä matkkoo~

~kuv virta pyörittää kivveä kalliota vasten niin kallijoon tulloo semmonen 

kolo, se on kivehhijoma~ (vrt. kirnu)

~se meni yhteen kiveholloo~ (käärme)

~mäntiin kivehhuule alas satteen suojaa~ (kielekkeen alle, vrt. huuli, 

huu-henget)

~kivenimara~ (kallioimarre)

~kivenimekkehii panivattem maitoon ja yskällen keittivätten~

~kiveimelööestä tehtii sellasta, se on sitte imelätä~

(parantavaa juomaa)

~kiveimijä~ (kivikala)

~älkää koskee ne o kiveimurilloi~ (kotiloita)

~jotah surusanomii se kivenitku tietää~ (vettä valuvat kivet)

~mujunaheinät kasvaa kivejjuuris, tuuhejampii ku sanajjalat~

(alvejuuret)

~kivem päällähä kivejjuur kasvaa~ (kallioimarre)

~siit oj jäkälöitä, kankasjäkälöitä sekä kivejäkälöitä~

~kivejjöhkälä~ (järkäle)

~kiven karmuja~ (kiventieroja, kivijäkälää)

~ne värjäsiit itse kivekarpeil punasta ja keltasta~ (ne eli vanhat)

~kivenkarppeista ne ol ne raijjat, ne tul ruosteev väristä, se olkii 

semmonev vär jot se ei luopuna~ (haalistunut)

~ei semmosista kiveistä tahajokkaan saaja oikein kiventiiraa joisa 

ov vahava se kivenkatto~ (sammalkerros)

~oli mäjellä leivinuuniki, tosa kivenkaulasa~ (ulkouunit)

~kivenkeltoi~ (kiventieroja, jäkäliä)

~kivenkenkä~ (kiven päällä kasvava harmaa jäkälä)

~kivenkiertäjäkisu~ (pieni ahven)

~ne siinä kivenkihossa leikkejääm pittää~ (pienet kalat)

~kivenkilkka kliksuttelloo~ (kivitasku)

~kivenkimalassa o makkeet juuret~ (kallioimarteessa)

~kivenkimalaisia me söimme ja pirimme korppunamme~ (lapsena)

~kivenkimaraa on kiviev välisä~

~ku laettaa kive sillä laela, ett ei piäsev ves kiertämää, ni sua kivenkitkoo~

(kiuas tietäjät)

~kivenkitku~ (kivenkätkemisleikki)

~kivenkivalo~ (kallioimarre)

~sillähän kosken kivenkostheista ja muista lipothin siikoja ja lohia~

(rovaniemi, suomen lohikeskus)

~se väitti sen kivehen kovaha~ (omat jumalat)

~kyllä se väitti kivenkovhan, en tiijjäl liekköhän totta puhunu~

~tulloo moasta maorijjaene, suosta äörijjäenen, veistä veim mämmeröene, 

koskesta kiven kovaine~

~kiels kivenkovi~ (kiven kovaa, vrt. kiven kautta, 

kivissä elävät haltijat)

~kaikken kajenimaf färit tulevak kivenkuaril, sil tehrä ruskia~

(kivenkuoret=jäkäliä ja sammalia)

~kallijom peällek kivenkuori kasvaa, sekös oli luja väri~ 

~mä färjäsi sen kivenkuariaisel ja tul vähä kaunist~

~pitivät sellaist marinaa siäl kivenkänttien takaan~ (kekrinä, kokon polttajat,

omilta kuulostavat tavat)

~kivenkätkemiist ja ennel leikettii~

~kivellaikka~ (kiviliuska)

~kivellave~ (kivilohkareen litteä sivu)

~kivelliäkiöinen~ (leivonen)

~västäräkistä vähän aikaa, kivellierasta kirpuv verran, pääskysestä 

ei päivääkään~

~kyllä tuloo kaunis ilma kun kivenlierittäjä laulo niin kauniisti 

ja nous korkealle ilmaan~ (kiuru)

~talvella maa ov valkonej ja kesällä viheriäinen, ja niim minun 

kultani visertää kuk kivelliäriäinen~ (laulujen kieltä)

~tulookohan sajes kun kivenliero laulaa, eihän sen pitäs etelätuulella 

laulaa~

~västäräkistä vähän kesään, kivellierusta kirpuv verran~

~kivelliira~ (leivonen, kiuru)

~tänä aamuna jo kuulin kivelliirul laulavan~

~kivenliisto~ (liuska)

~se on semmosta kivelliittaa semmosta viheriää liittaa jota tyvenellä 

tarttuu kiveen~ (levää, limaa)

~kivellipittäjääne~ (rantasipi)

~kivelliro~ (leivonen, vrt. liiro)

~kivenliustakka~ (pieni paasikivi)

~sellasis kivelloksois se asustaa~ (kettu)

~sama se on ketunkih, ku se ja on kivelloukus~ (se ja, kivieläimet)

~kivelluriju~ (leivonen)

~kivenmakkeiksi~ (sanoivat, kallioimarteen juuria)

~männynkasvannaisia ja kivemmakiaisia lapset ennen söi~

~kivemmataralla tullee semmosta~ (kellertävää väriä)

~kivemmolokkero~ (iso kivi)

~kivenmossi~ (kivikala)

~kivenmuju~ (pieni sileä kivi, sora, vrt. mujuttaa=värjätä)

~kivenmujukko~ (pienikivinen kivikko)

~olhaan van sellain kivenmukura~ (mukurakivet)

~sitte pantiin kivemmullit~ (painoiksi, rysäverkon alapaulaan)

~kivemmura~ (kiviliuskat)

~pytys ol kivemmurikat painon, jot ne likistyit tiukkaa~ (kalat)

~kannetaan koskesta kivemmölijyjä niin tehhääm pijan saunankiuvvas~

(työ kerrallaan)

~sattu semmoise pyörijä kivemölli peälle~ (nyrjäytin jalkani)

~sellasii kivemmölliköit~

~kivijalakaan tarvihtis soaham muutama kivemmöykky~

~kivennaavoja ottaneet, niitä keittäneet ja niillä färijänneet~

~semmosista kivennakelista se uuni~ (saunan uuni)

~kivennakkoos~ (omat mitat, oikeista asioista)

~mie en pelkiä, tulkoo ukko vaikka Kivennavalta~ (omien tarujen

paikat, oikeita paikkoja)

~vaikka liet tulluk Kivennavalta vierraita niin jouluna kaikki saavat 

syödä~ 

~se on etittävä vaikka Kivennavalta~ (vrt. huitsin nevalta)

~joha noos nyt kotiik kerennäv vaekkos männeet Kivennavalle~

~muistoa nii hyväst joka kivennapula~ (lapsuuden kodista)

~pienissä kipenissä kiventellöö lunta~

~kivennialu~ (kivijäkälä)

~en tiij syyvvääk niit kivennilkkii~ (kivinilkkoja, kivennuoliaisia)

~jos kuka sai rahoja karttumoa vähäkii, se pan ne kivenniskoa piiluo~

(omat piilot)

~jos nuilaki seuvvuilla om paha kivi ni virta puskee kivenniskasta tähän~ 

(mertaan, lohipadossa)

~kivennukki~ (kivikala, pohjakala)

~kivennualiaissi o ussei pohjakalliois~

~kivennualijainen~ (nahkiainen)

~kivennualiainen~ ("mateen poika", haltijakalat)

~kivennualiaine om pikkunen kala joka assuu kivien kuppeella~

(pohjaslahden kieltä)

~kivennuolijainee~ (kymmenpiikki)

~kivennuoliainen on isopäinel lerikkakala, se on kivviin alla aina~

(kivikala)

~kivennuolijoikshan ne sannoot niitä kivikaloja~ 

~se kivennuolia on kun semmonem pikkunem matikka, siellä se luikertaa 

kivviiv välissä~

~outo kala sitähän, kahtottihin, s oj joku semmonen, kivennuolingainen~

(oudot kalat, vrt. haltija)

~sellaasija piänijä kivennupuloota~ (pyöreitä kiviä)

~sora on paksuu, ja siin on kivennupurii~

~kyllä on aina kivennuttuja koskessa että saapi venheen nokhauttaa kivelle~ 

(nokkauttaa eli rantauttaa, kalastaja)

~jos lyöp vatakii kovalle, se o kivennäistautija, ei soak kelvo tarvistoa tehyks~

(vatsataudit)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)