~kyllä kaikki puuron keittää mutt ei tairak klapsattaa~ (hämmentää)
~minäpäs kysyäk klapsahutij jotta mistäs se tämä frouvva on kotoosi~ (suora puhe)
~semmosilla lyhyvillä että klapsek kuulu~ (hiihtivät lapset)
~ne rupes siälä välinsä riitaa haastamhan, enkä mä viittiny olla päältäkattomas,
mä klapsiin pois ja tulin tänne~ (riitojen vieraudesta)
~äkkijää suksijem päällej ja sitten klapsimaha~ (pojat hiihtämään,
lyhyillä suksilla)
~mnää kuulin tualt ulkko semmost klapsina, niinko olis kymmene miäst karan~
(karan eli juossut, kustavin kieltä)
~tuus flikka hyppelöhön, mennähän jotta kintut klapsuu~
~met lähimä yhessä klapsuttelehmaan~
~äij mene klapsutta hiljaksi etteskesi~ (iän mukaan liikkuminen)
~paan nyj jotakip piräkestä tuaho ovehes, jottei se jokavälis auki klapsuta~
(alavuksen kieltä)
~lyhkänem puulapu joka hyvil lensi~ (koivulapu, karttupiiloa leikittäessä)
~toisep pani jo kohta uutena piäniä klapusia nirkoillej ja kantapeehen,
eikä ne nin äkkiä sitter rikkunu~ (jalkineisiin, vahvistavia nahanpaloja,
nirkoille=kärkiin)
~saunan kiukhan klapuritkin pitääs vaihtaa noon niin nokeepunu~
(pyöreät kiuaskivet)
~kaks lapusylyst kanto puita~ (sylys, omat mitat)
~mitä te sitä avaanta klapuutatta, purotatta sen viälä ja paatta hukhan~
(lapsille, kauhavan kieltä)
~laputti käsiään kun ol nim miälissiän~ (lapsi)
~hihtää klaputethin Evijärveltä kotia~ (kotia kohti kulkeminen)
~sit ku se ol keitettyj ja luarattuj jo sit se laetettii happanemmaa~
(kalja)
~oliphan niin klaseerinkisa ja putsinkisa ettei tuntia meinannu~
(laittautumisen vieraudesta)
~mukula touhuaa nuon tores vaikkei sill oo kalujakaa~ (kaluja eli leluja)
~siinä nua tenavat klasuaa oves eres takaasin~ (tena-ava, hirvi-emo,
lapsisanat=heimojen suojelushenkiä)
~mitä sinne nyl lähet klasuahan, ojota, että keli vähä kuivaa ja paranee~
(kelien mukaan liikkuminen)
~puuttumatal latii kakaroit, ei vuotta piläv väliä~ (tekee vastoin tapoja)
~kehruu luanaa hyvi, ko o lämmi pirtti, ja hahtuvat hyvist villoist kartattui~
(porin kieltä)
~tarttisin taas jo uuret sukset ko nua vanhat on jo tommoset klautuset~
(loppuun kuluneet)
~aivam mä klavastelin kummä tulin teille, ne on niin liukkahat nua mun
vanahat pieksut~ (teuvan kieltä)
~tuos tuo faariki viä klehejaa vaikk olis paree pysyä aloollansa~
(liikkumaan tottuneet)
~s on sitte erinomanen klehjaan, asianaiheeta hyppee pitkin kylee~
(asian aiheetta, ilman asiaa)
~noli niik kleiniä ja nerkoosia mukuloota, notta mun tuli niit aiva surko~
(ilmajoen kieltä)
~ei se leiver hielmont mut se pökköapilas se hielmo~ (heilimoi,
apilas ja timotei)
~ei ollup poijiillakam mittään issoo kiirutta, Niilo töhre jottain siälä
sarraam pääsä ja Yrjö klekkaroitti siinä tiällä~ (kiireetön elämä)
~hiljakkaista kahenkese tulemma klekuttelemma~ (kahenkesken, mummot)
~mää lährin klempsuttamaan kotio~
~se klenkahti se porras ja minä vethe~ (vieras rakentaminen)
~pajunoksa klenkattaa aleskäsiv vessuanen kohral~ (vesipajut, veen puu)
~tuommosilla arojäillä jä suvantehilla ko jääty joki niiv vietihil
leenkelekka sinne~ (arojäillä=vesihautojen jäille, napakelkka)
~juasthaj ja kaahitham puskhij ja klenkuthaj ja mellastetha~
(lasten elämää)
~se oli nin monessa vinossa ja klenussa se poikain puukuarma,
eiköös se levinny ennenkö ne kotiop pääsi~ (akaan kieltä)
~siältä Sussukullal luhralta tullak klenuutethin aina yäksi pois~
(omilta kuulostavat paikannimet)
~kyllä tuo Lissu ja Heta on klenuutis, aina ollahan yksis~
(ystävyksistä)
~tuas nua mukulat koko päivän jaloos klepajaa, jottei tahro kulkemhan päästä~
(vrt. toisten mukulat, vieraat suurtalot)
~monta kleppua on tänäkis syksynä Hulta kutonu~ (syystyöt)
~useen niitä tuas klepsehtii tuas pihilajapuskis~ (tiaisia, vrt. tervehtimään
tulleita sukulaisten henkiä, ti-ai-nen)
~punaset viinimarjat kasoo semmosis klepsuis~ (tertuissa)
~sin oot sellaanen klesu, hyppäjät koko päiväv verhat märkänä~
(verhat eli vaatteet)
~panis ny ylensä talviset verhat, eikä tuallaasia ohkaasia kletarehia~
(talviset verhat, vrt. verhota)
~otetti se vanha klesu pois ja pantti uut koivu anturaha~ (suksen pohjaan,
kuluneen puun tilalle, miten)
~oli siinä mölijäv viäresä hauki päivälevolla~ (möljän eli laiturin)
~sillä niill o hyvä laskitel ahteest ko ne ei törkkää sillail ko pitkät sukset~
(poikien lyhyet mäkisukset)
~äite menee elellä ja pikku poika yrittee klevuta peräs~ (pienet jalat)
~se koittaa sentän olla klevaa talollisten kans~ (hyvää pataa,
vieraina pidetyt talolliset)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)
