~laskuja~

~mettikana motkottaa ko peukko, ko peukko, khakhakha~ (riekko, kuin peikko)

~valakia löi, ettäk huaman~ (salama)

~jokoo toi plikka teputtelee~ (tepastelee, lapsi)

~onko sulla unellysti minkälaine~ (vrt. onni, eri onnet=eri sanat)

~olekkos sie saanus suuhusti mithää~ (syötäväksi)

~pyykös se oli ko siit lensi~

~kuus kuukauttaks työ ootto pois kotont~ (oudoksuen, kotikeskeinen elämä)

~veljestel lapsia Kalla ja Tilta~ (omat nimet)

~jaksaak heik kuunnellak kul lapset laulaa~ (vanhukset)

~eks siittä aamukaaj jo tuu~ (kajo)

~kysyvät lupaa että, saapko sit tulla taloo~ 

~eikköön out tuul masentummaam päin~ (talttumaan, masennus=outo asia)

~kas kun on kolan avvain mukana~ (nokitäplä kasvoissa, kola=kota)

~kovankorva~ (lappalaiskodan kehikon riuku)

~kyllä s on kans yksi kolallaattialta kohlastu~ (sanonta)

~kyllä siälä on pimiä kuk koran noki, jottei etehensä näje~ (kodan noki,

omat vertaukset)

~musta kun viis vuotta koan ortena ollu~

~jänis juoksi jäätä myön, siparoitti saparoitti saarta myön, löi kynttä 

kynnyksheen, koipea koanortheen~ (mikä se on.. arvoitukset)

~hautajaisrokka keitettii kovauunis~ (pihakodat)

~mie tahtosin saavva tietä vieläkö sillä lapsella lienö koin alus~ 

(kysyttiin maanmittarilta, kansalta maat pois mitanneet ulkomaalaiset,

voitteko palauttaa välittömästi)

~joka kois on koih haltija, ihmist on nähneet~ (kodinhaltijat,

vrt. kodan)

~pittäähä se jokkuu olla koinkahtojana~ (matkalle lähdettäessä)

~koinkahtojaisii männää~ (tulevan puolison luokse, vrt. kodan)

~jääs sie koivvartijaks~

~ne sinnek kojistuu, mitä ne muista perustaa~ (omaan elämään

keskittyminen)

~ei se asi nii salane ol, ete sitä täsä korokkeskem puhels saa~

(pyhärannan kieltä)

~tee olet tääl ai vaa korokkeske~ (koron kesken)

~näin korokkesken sanotoon sitä voon korveks~ (laitiokorpea, 

oma korpi=korpi, muut=muiden korpia)

~korokkeskin sitä Hankaslahtee sanottiiv vaah Hankalaks~

~tulkaa sisälle siä on koronhaltija liikkeellä~ (lapsille illalla,

öisin liikkuvat haltijat, vrt. yöeläimet)

~Annu saap jäärä korohhaltijaks~ (toisten käydessä kylässä)

~sitä vaiv vanhoollisestij jutellahan koron kesken Kytömäjeksi~

(omat paikat, omat nimet)

~ja sittä tuas ollunna kojen niillä jotta kuka usseemmam puun sievvään sannoo~

(karhulla ja ketulla, eläinsadut)

~tehhää ohuvet hiilikot ja siinä näkkee sen kokkeen~ (uunin kuumuuden)

~koska ei saar ruvet leipoma ennen ko on tehn koekaku~

~uskalias se on hään yrithään, tekkee semmosia kokheita~

(yhtä ja toista, omat yrittäjät)

~minä tiijjän sen selevitteän niistä näkkeistä ja kokkeista mitä olen 

nähnyj ja kokenu~ (omaa oppimista)

~oleks sää käyny jo kojentamas rysät~ (kokemassa)

~se koeskeli niitä~ (ansoja)

~siinä net lenteli, kum mie verkkoja kojeskelin~ (lokit vai tiirat)

~mää hauroin sit kylmän kans koitteeks~ (kipeää silmääni, 

oikean hoidon löytäminen)

~ilmast sen puhheita suap koitella~ (liioittelijan)

~teyrem pessii löyttää metästä~ (teeren)

~koitellaa, näi harvon nähessä~ (kätellään, omaa vai vierasta)

~käsk tullak koittelemaa sitä nuttuu~ (sovittamaan)

~koetteleppa nuita kenkijä jotta soppiiko nuo jalakkaas~

~kuha nyt sevverra harsii, et soap koitella peäl mite se sattuu~

(sopii)

~kinttuja koitteluo ku ylös mänyö niist mäkilöist~ (jyrkistä

mäistä)

~jo koittelit itse löytää sellasen, kuka siust mielytti~ (puolison)

~mie uon ain koiteelt sitä ommaa kieltäin lapattaa~ 

(oikeus omaan kieleen, vrt. vieraaseen pakottavat skoulut)

~haavilla vaan koiteltiin~ (liistekatiskaa, pohjaan kiinnitetty)

~sill ol poppakoetoksie, raovan se sae minnuunnin nousemaan~

(poppamiehet)

~väkikapulav veto ja semmoset voiman koitokset oli vaa~ 

(omat urheilulajit, vrt. älyttömyyksiin mennyt kilpaurheilu)

~siäll on olluk kovak koitokset~ (kilpahiihdot)

~se oli kilvan koitos~

~pannua koitos kumpane enemp nostua~ (voimainkoitokset)

~siinä tullee semmonen koitos että toesesta lähtee henki~ 

(myyrän sattuessa toisen pesään)

~voatteet on koetoksessa, tulek koettelemmaan~ (sovittamaan)

~koetahan soaha se nuttu koetoksee~

~minä aattelin että jakkas koitoksen tiän~ (uusien asioiden 

kokeileminen)

~ei talavi viä tällä koitoksella tuu~

~jos tul vaikka oman talon naisia vastaan nii sillo tupaan takasij 

ja uus koitos~ (metsästämään lähdettäessä)

~kus sinä sel lujet niin kyllä jokku nauraa sillä koitoksella~

(luetut sadut, outo asia) 

~sooli ny koh mukava koitos ei semmostakaa oo ennen nähty~

(koitos, uudet asiat)

~älä koita sitä vaapsahaaspesää ettes saa niitä päälles~ 

(vaapsahais eli ampiais)

~mää koitan kans köpillä jäätä kuis käy~

~koitetaan, jottei hirvitä~ (kätelllään)

~koitetaanhan, kun on satuttu~ (kohdakkain)

~pitääköhä oikee koittaa käistä~ (vrt. koittaa voimia,

miesten tervehdyksiä)

~kaek muut keinot ne ensim pit koettoo ja jos kuka mitä neovvo vuan~

(vaivaa parannettaessa, oma hoito=paras hoito)

~enstee harsittiij ja sitte koitettii päälle~ (leninkiä)

~minun turkkini on sulle iham parraan kokonen, koitappas~

(talvivaatteet)

~sillon tappelee, sillon koittaa voimiaa~ (hirvet syksyllä)

~monta kertaa ku oli huono satama se koitti kovast ankkurim pääl, 

se kävi iso laine~ (tytärsaaren kieltä)

~se koettaa muuten kättem päällej jonsei siinä mittää oo~

(estämässä luisumista, suksisauvassa)

~pir ämmäs hyvän~ (hyvät neuvot)

~naiset oli kovin koittavia~ (yritteliäitä, vrt. uusista

asioista pitäviä)

~kootettih hyvääl ja sit kootettih pahaal~ (opettaa lasta lukemaan,

vasurien "oppivelvollisuus")

~petäjä koittaa siinä parraitik kasvaa~ (muhoksen kieltä)

~illala lähemä koettamhaav verkkoja~ (iltakala)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)