~laskuja~

~pääsin minä karkuhun kun ne rupes tulemahan mua kohore~ (mehiläiset pesästä)

~valkosta reesyä kohles se tulee~ (lepakko)

~siit tellättiin sitten aita menemäär rantaa kohle~ (katiskasta)

~kintut taevasta kohel lookotettii~ (kesän iloja, vrt. loikoa)

~onneesa kohen kukin soutaa~ (vrt. onnenpuut)

~ne toisep pojat on itteensäkkin kohren oikeen siivoja poikia~

(itselle ja toisille siivot)

~kyl se kohren tuli~ (mäyrä, oikean suomen luontoa,

ihmistä pelkäämätöntä)

~tullee se viimen kohe~ (puoliso)

~soittaja oli omasta kohlen~ (vrt. puolesta)

~kaikkii pit saara omast kohren, se on sellaim miäs~ (omavaraiset)

~n oli yhren kohren siinä ne talot~ (vierekkäin jokivarressa, 

omat asuinpaikat)

~meirän äijä on niin pirullinen jotta aina se murajaa jostaki, ei sille oo 

kohoren koskaa~ (kohren eli hyvin)

~millon on hyvin, millon huanosti, ei kohlen koskaan~

~aurinko ol kohlen alahal jo~

~se on kohren kylmii pitäny~

~se tyttö on sulle kohenkuvvainen~ (yhteen sopiva)

~haes sieltä liiverinnurkalta uunilluuta ja kohorennos~ (kohennuskeppi,

liiveri=liiteri)

~kohorennetaan valkeaa~ (kepillä)

~ku souvvat järve yli, nii koheksele toisella rannalla olevaa pitkää kuusta päi~

(vrt. onnenpuuta)

~meä ole kohin ninku karhu pesäs teäl yksinnäi~ (omat vertaukset)

~reäpys on kohi valakka kala~

~sehä ol jo kohin iso pojaj jolkki sillo~

~ne eväät ol kaikki omast kohlin~ (omasta takaa)

~kyllä minnuu hirvittää vuan siitä kohin kulukkiissa~ (ruumiin

kohdalta, oma perinne=vältellä hautausmaita ja pitää kotona 

kuvia tai nukkeja)

~tuo joki tekköö tuossa kohi polovekkeen, siinä on hyvä niemeke~

~olokee yhessä kohin~ (lapsille)

~jamalangala ympäri kahesta kohin~ (sidotaan, verkon paulat)

~ei kohi pysthö, ei aivan pystyyn~ (pystyyn eli kohtisuoraan)

~rantahulpaa ei saa mennä kohip poikki mutta myötäkkää~

(kielekkeen suunnassa, hulpaa eli penkerettä)

~pahan eij ook kohorin koskaa~ (hyvä olla)

~taettaa tuon koevun kiäntteem muata kohi~ (kova tuuli)

~eiköön käännetän nokkaa kotija kohin~ (kotia kohti kulkeminen)

~kun olha ilikiöötä toista ihimistä kohori, jos soon vähäkin keikkomahaanen, 

saattaa jokin sanua sitä rumputiiaaseksi~ (vähäkyrön kieltä)

~henkee kohi tehhää talaveks nui kolomekkymmentä vastoo~

(vastojen ystävät)

~tästä määttä ihan kohistaan tuohon mökkiij joka tuossa näkkyy, kyllä ne sittä 

siinä neovvoo~ (nilsiän kieltä)

~kun se keärme on loehottu niin se on tulluk kohistaam peälle~

(vai puolustaa itseään)

~ajoisa se taas kohristuu~ (palautuu ennalleen, synnytyksen jälkeen)

~sil täytyy kohlitellan ni sit se osuu paikallien~ (mittailla tikulla, 

pohja ja laita, saavia tehtäessä)

~se on niin oppinnu sen taikinaas ja uuniis kohrittelemaa~ (taitava leipoja)

~tiiline arina, se on nim paha polttaa, se tarttis nin kohitella~

(vrt. savinen, vieraat tiilet)

~ne on noi toiset ihmiset nii kohliteltavia, ennenko niiten kans tulie toimie~

(hyviteltäviä, nastolan kieltä)

~elähän kohittele eläkä kutittelek, ei sitä tiijjäm miten itelles sattuu~

(ilku, ähättele)

~nehän niitä kohittelvatte~ (noituivat, taikuuden kieltä)

~lähti tännek kohitti länttä kohi lentelheen ni~ (kanalinnut, kylmänä syksynä)

~se täytyy osatak kohittoas se uun, ettei se olel liika kuuma~

~vaikka sit kuinka kohrittaa ni ei vaa oh hyvä~ (koittaa hyvittää, 

oudoksutut tyytymättömät)

~voinhan mie tän sinulle jotenkih kohlittaa~ (hyvittää, 

omaa arvomaailmaa)

~s ei olluk käypäläin kun s ol sen kohlittannu~ (kestityksen työllään)

~vanhanaikaset ihmisethän niitä ruuppia kohlittivap puulliijolla~

(paransivat pahkoilla syyliä)

~se ku ol sel lieskan kansak kohittaen niin se vettää~ (savutorvi)

~semmonev vahvempi kohrusta~ (suksen keskellä, paksumpi)

~sualasenkohrusta~ (jalkapohjan kaari)

~samoolla kohorustoolla on kans taloo~ (kohdustat, vrt. kodan paikat)

~puut täytyy olla kohheellaan ei ne muuten viriä~ (kohollaan, uunissa)

~ettei tuohet päässyk koheilemaaj ja käpristymää~ (laitettiin paino, 

pinon päälle)

~mitä se siinä kohelehtii, ei kato työsä perrään~

~mää oon semmonen koheli ettem mää ossaak keksiä semmottia alluuttomia juttuja~

(perättömiä)

~ei niim piäntä sakkia, ette yks koheli joukosa~

~ei siittä saam mimmostakal löylyä sitte ennään ko se semmoseks 

koheliks tullee ko vesi läpittem mennee että hutisee~ (haurastuneesta

kiuaskivestä)

~son niin kohelo nottei se opettamisesta viisastu~ (vieras 

pakko-opetus, oma luonteen mukaan eläminen)

~ai millane kohelo pittää olla, kaataa kaik männessää~

~jää on koheloo~

~se on semmoista kohelloo pohjjoo myötik~ (keväinen höytylumi)

~olen ollu vähä kippiän kohelo~

~kyllä tosta kans tulee koheloks pää kuj järki kuuma huane o~ 

(liian kuuma)

~se puhhuu kaikki koheloittee, ei ymmärä mittään takanas pittää~ 

~menkää mäelle koheloitteen~ (lapsille)

~semmosia miähiäkin ni, vähän koheloitti että, yhren kans yhrellä kerta 

ja toisen kans toisella kerta~ (kukasta kukkaan)

~paa ne puut sinne uunii hyvi kohelollie~ (koholleen)

~se o semmonen koheltaja, se yrittä kaikelaist, ei mittä tahr tul valmist~

(yrittäjät, vrt. uusista asioista pitävät)

~mennee koheltaa kum myrskytuuli~

~älä kohella töisäs ettei tu vahinkoo~

~siinä minä sitten kohelsim maituu pöyvällek kun toisas silimin kahtelin sitä lasta~

(yhteen asiaan keskittyminen)

~mä kohentelen sitä vähä hahmollensa~ (vanhaa rakennusta)

~täötyy sitä vähän kohennella että sillä peäsöö ensi hättään kulukemaan~

(vuotavaa venettä)

~kohenneltih tulii palan alla ja syätih keitikäisii~

~viev vastat saunaaj ja kohentelep pessää~ (tulen pesä)

~kohenneltii puita kiukaas ja kekälät koputeltii~ (puisella

kohennuskepillä)

~kun oli ensin hyvästik kohennootu ja kattottu nottei ollu kekälehiä jätettihiv 

viälä vähä pelli auki~ (ettei tullut häkää)

~kohennoksen pitää teherä lepästä eli pihilajasta nottei niim pala~ 

(kohennuskeppi)

~nep piti sillä uuninkohennuksella hajottaaj jokajalleppäin että se 

tasasesti lämpeni~ (uuni, hiilet)

~nokkeunu molemmista päistä tuo kohennus~

~kyllä ne pallaa ei ne kohennusta tartte~ (oikea perinne=erilaisuutta,

paikallisuutta)

~täss oli pakko ruvetav venneen kohennukseen että pääsisih hällä ies jojen yli~

(jokiveneet)

~kohennusköpin kans kohennetti~ (tulta)

~tarttee ulkoo tuars se kohennuskoukkari et saa uunii kohentaa~

(koukkari eli keppi)

~kohennussaekaralla se kohennettiin~ (uuni kepillä)

~kohennussaekka~ (kohennuskepin nimiä)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)