~olis hyväk kelijäät, jossei olis kohmaa päällä~ (kohmajäätä)
~kuv virta syäp jään alta niin siih jääp se kohma vain jäljelle~
~rautajeätä ku tulloo paljo, ni kohmaa tulloo sillo vähä~
(jäiden nimiä)
~ei se tuo jiä ennää kauva kestä, kohma puottaa jo~
(kevään merkkejä)
~sittep päivemmällähän se kohma alakoa jo upottoa~
(muuramen kieltä)
~se nakkel kourillah sit kohmaa pois~ (avannosta)
~ei siällä viälä ole hankikantosta, ov vaan kohmaa hanken pinnalla~
(oriveen kieltä)
~on siel ollu yöllä vähä pakkaist, maa on kohmas~
~aamul on ollu maapinnal viel kohma~
~mua on iän kohmaas~ (jään)
~lapsel ol iha kohmas kääet ku mie toin tuppaa~ (muolaan kieltä)
~sormet niin kohomassa ettee saas solomuva auki~
~ne on kohomasa talavella~ (kyyt)
~tammikuum pakkasissa tuli sukulaesiin kohmassa ja vilussaan~
(oudoksuen, väärä aika)
~miul on niin kohmas keäet jott en soa mittää ottaa kätehein~
(venjoen kieltä)
~sem pit hyväst käyvä jot kuoha nous hyväst se kohma päälle~
(kaljaan)
~otettii järve rannast tai ojist myrsky tuomua kohmua~
(lääkkeeksi, omat konstit)
~ottakaa kohma peält pois~ (vellin päältä)
~muikun kohma aika~ (muikkujen noustessa pintaan ilakoitsemaan, iltaisin)
~se nousuo siint semmoisie kohmoa sillo se on hapanta~ (taikina)
~mua on kohmahtant~
~kattot tuata kun kohmaasi kun susi multa kourallisem marjoja~
(omat vertaukset)
~siälä or rautajäätä kyynäröv verraj ja sitte kohmajäätä viälä~
(pälkäneen kieltä)
~kuj jäijen tulo aikaan tulii paljol lunta nin sillon tulii paljon kohmajeätä~
(jäiden tuntijat)
~suatiimpa kaloja ihan kohmakaapalla~
~jos tulloo paljo lunta, ni se jeä on sit voa semmost kohmaketta~
~oli rannasa jääkohomannetta puolisäärehen~ (omat mitat)
~siltä on toenem puol ruumista kohmattu~ (halvautunut, vrt. hermoradat,
aivojen puoliskot)
~kattov vain ettem minä kohomaa niskakarvoohis kiinni~ (uhkaaminen,
väkivallan välttelemistä)
~mu o paikkan iha kohmes~ (paikkani, vrt. pakkanen)
~pakkanen töhmötti käit ihan kohmeihen~
~män yön vet jo maan kohmeesee~ (talven merkkejä)
~maa oj jo jään kohomeessa~
~suo om pahimoeltaan kohmeessa, se rotisoo jalan alla~
~reejjalaspuita paraitel löytää kohomeikkomaalta~ (soistuvalta kangasmaalta)
~tää kohtumekko on jo nii vanha, et hörpehet sen kun hihasuis heiluut~
(mekkojen nimiä)
~teä punaine o kohmekko~ (naisten pusero, suorahelmainen,
edestä napitettava)
~se on koko kohmekkopra~ (koura)
~eikö sulla senniik kohmekkopra pysy mikkääk käessä~ (omat voimasanat)
~se on unen kohmelossa viälä~
~kirkkokohmelo~ (matkaväsymys, sanan alkuperää, vrt. pyynti ja
jutaamisreittien varsilla sijainneet omat pyhäköt)
~pää tule semmotteks kohmeloks~ (sekavaksi)
~sellaine se o vanha ihminekii, tuonnäköine kohmelo~ (talvehtinut
perhonen)
~en saa tota nuaran solmua auki kun käteni palelee nin, että ne oo vallan kohmelosa~
(punkalaitumen kieltä)
~käät on kohmelos, ko tulloo sissää sellasest pakkasest~
~kärpäiset on talavella kohmelossa~
~lähetään nyh hillaan ennenkum muut ennättää kohomeltaan nekiv vähät mitä siellä on~
~minulta kohmetti käet ihan turraks~
~talavella kangistoa ja kohmettoa suojaj jäläkee~
~s on semmonen kohmettunut talvek kans~ (kyy)
~maa on kohomettunu~
~ko se kohomettuu niin sehän hajuaa ja jäätyy~ (rysä)
~olin nii yltä kohmetuksis etten meinan enäh ovest sisäh päästä~
(talvi elämää)
~nevat on pahimmoittais kohometuksisa, meinaa ja meinaa miehen kantaa~
~seuli yöllä pakane kun ruohoki oli aiva kohometuksisa~
~kyl teää ilma kohmetuttaa keäet~ (kädet)
~varraimpa se tänä syksynä alakoik kohometuttaam maata~
~mee oieti kohomikistua pitkin nevallen~ (vrt. oikaisin)
~siin oli korkijaa maata sel luhuran syrijäs ja kohomikko mättähijä~
(nurmon kieltä)
~kyllä se neva on sellaasta kohomikkua, jotta ei sitä pakkaanen heleposti
pitäväksi saa~ (omat jumalat, auttavat ja vaikeuttavat)
~kohomikko~ (varpua kasvava räme)
~jäällek kohomitettiin se nuotta sitte, veettiin suoraksi jäällej ja
sielä kohomitettiin~ (talvinuotta)
~ko itte on kohmo ni luulee että kaikki muut on kohmoja~
(itsekeskeisyys, johtaa vääriin luuloihin)
~siä kohmo pulottaa, ei sinne ny ole asiaa~ (jäälle)
~se lumi on siinä vaan sen kohmom päällä ja hyvä jää on alla~
(hyvä jää)
~toi on kyllä ikävämpää kulkeet tommonej jää kun on kohmo päällä~
~toi kohmojää on niin hotoo, että pirä varas ettes putoo~
(upottava vetinen jää)
~joki on kovaa alennu ja jää on sitte kohomollansa~
~jää oj jääny kohmollensa~
~ihmisen täytyy mennäk kohmotellas sej jälkeen ko on annettu~
(näillä mennään)
~eks sää sevvertaa ymmärrä että akkat aina semmosta pualikohmoo kohmottaa~
(vrt. akkojen jutut)
~rämäkkö oli vetistä kohmuusta ryteikköä~
~kohomukkoo, ettei kulukeen tahalo päästä~ (vaikeakulkuista ryteikköä)
~kohomumätäs~ (rahkasammalmätäs)
~kun kaupasta tuathin karamälliä, niin Heikki kohomus heti kouransa täythen
eikä toisille jääny palijo mitään~ (teki vastoin tapoja)
~sieltä piti aina kohomutak kulukiisaan niitä sieniä~ (matkan varrelta)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)