~laskuja~

~ei myö oo enääp pitkii aikoih hapatettu taikinaa, vam myö on käytetty jästijä kohotteena~

(jästijä eli hiivaa, lainasana=lainatapa)

~suuttu se niin kovasti, että meinas kohotella hammeen helemojaan~

~tuovvertanen saje ei kohotav vettä soille ikä jokkeen~

~kohottaa poron se kohottaa karhunki~ (kantava hanki)

~kun sitä pernarieskoakin tehtiin ni ei sitä tarvinnuk kohottoa ollenkoa~

~kun se rikkaupi ja vikaupi, niin se kohotetahan ylös~ (korjataan,

vrt. hylätään, heitetään hylkyyn)

~mehto lähti lentteek kohottammaa~

~senniip pojantohelom pittää ollaj joka paekassa juostak kohottamassa~

(oman lapsuutensa unohtaneet)

~ahvenet veim peällä kohotti harja pystyssä ja turpa selällään~

~tuulee kohottaa~

~toi tuuli taas kohottaa huaneita kylmäks~

~jo varrae se äety tuulemaa ja sittehä se on kohottant pitkim päevee~

(kangasniemen kieltä)

~jokos ok kohottanus sen nuatam paulan~ (varustanut kohoilla)

~kohottu vähän koppakuorelle~ (rieska)

~rösökivii pantii nuotan kohotuohijen sisää ja verkontulloo~ (nuotan

ja verkon kohoiksi)

~se on turhaa kohotusta, ei niistä puheista o yhtikäs mitää~

~poesha ne joutavat juoksut ja kohotokset jiä jo ikä immeiseltä~

~kohotäht ku näkyy, sillo nuottoa siseä~ (iltatähti)

~sen suattaa suahal lohenniin nuista kohoverkosta~ (pintaverkoista)

~kohoverkkuu laskiissa jeävätten kohot pitkiv veem pintoa~

~kohoveossa niitä lisättiij ja syksyveossa vähennettään niim paljo

että se nuotta kulukoo sitte ummessa taep pohjassa~ (jäppilän kieltä)

~tule ehto kohtsilläs ja mun täyty men askaril~ (täytyy mennä,

aamu=askarten aikaa)

~mes sinä ereltäpäin kotiom minä tuun kohtsillää peräsäs~

~puolisest eij ooh huitihaitija ja miehet on kohtsillään kotona~

(ruoka-aikoja, vrt. iltanen)

~ukonkoera millon eteleä kohtik kulukoo sillon tulloo etelätuulet~

(kehrääjän toukka)

~eihän tuo köyhee kohti sattuna~

~mualimassa on kaks naesta joka miestä kohti~ (vrt. vanhemmat

perhemallit)

~poeka tuuskahti nokalleej jäeseem maahaj ja rupesi huutamaan kohti 

kollosijjaan~ (lasten elämää)

~hylijek kahto kohti ja nosti päätäänki~ (saloisten hylkeet)

~jos sitä mennee vain suoraan kohti niin se om palijo arempi kuin kiertämällä~

(makuulla oleva jänis)

~toiset ne ei kierrättelen ne huasttaa ihan kohti~

~se kuluki aina yhestä kohti joella juomassa~ (hirvi)

~millä kohtia ne kulkee~ (maahiset)

~päivänkämmenes siin, hyväs kohlas siin~ (päivä kohdat)

~suksessa om monellaesta kohtoo ja jokkaeseen kohtaa on er höylä~

(höylätyt sukset, milläpä tehty ennen vieraita työkaluja)

~liekku oli metsän ääres hyväs lustis kohtaa~ (keinu, lystissä)

~näitä likimäisiikii kerräit monta kymmänt kohtaa~ (sukulaisia

hautajaisiin, vrt. lähimmäisiä)

~yön kohan kun levähtää niin kyllä jaksaa~ (yön kohta)

~lapsii kohta o kaikii huonost, nii laiskaks oppiit~

(vrt. istumiseen pakottavat skoulut)

~se oj jo kohtasak kokenna, vuorosav välttännä~ (kuollut, 

ei saa kiittää eikä moittia)

~ikävyttää niim paljon minua sem pojan kohta~ (kohta eli kohtalo)

~ahven voa yhessä kohassa harja pystyssä körröttää~

~meil piettii luuta ain yhes kohtaa ovesuu nurkaas~ (kaikella

paikkansa)

~s ei istuk koskaan kohorallansa aina s om pystys~ (tikka)

~jos kuu o selälleä, ni sattoa, mut jos se o kohalloa, ni tulloo pouta~

(kuusta ennustaminen)

~kohalleen kum putovaa se lumi pyssyy kevväällä pitempääm moalla kumolleen 

kum putovaa suvi tulee nopeasti~ (lehtien putoamisesta ennustaminen)

~ku se paistoa iha kohallie, kyl se sillo kuumoa onkii~ 

(päivä keskikesällä)

~asija pittää sanuvak kohalleen~

~niit ei kohallee sanota~ (appi ja anoppi-sanoja, miniän toimesta,

vieraita vai pyhiä)

~parempihas se on ne poijat mualimallel laittoo kun tyttö~

(vrt. tytöistä jatkuvat heimot)

~see paohas vähä kauva sen kohral sii sit kunn ei osannu~

(pappi lukukinkereillä, lukemaan pakottamisen sairasta alkuperää,

eroakirkosta.fi, eroakoulusta.fi)

~neet täyty koht perat~ (sienet)

~koht ku jää menivä vaa et sai laskettu~ (ensimmäiset verkot)

~kohta siältä rupes juakseen kirkasta viärrettä saaviin~

(sahdin valmistusta)

~nostakaa lumireki seinän vierehen kun sitä kumminki taas kohta tarvitahan~

(lumireki, vrt. jää)

~kohta sait tulloo, mehilläinen sissään tul~ (mehiläiset yleisempiä,

vai kimalainen)

~kyllä se kohta saapi kakaroja, vatta oli nokan tasala~

~kyllä se varmaan kohta pikaa on kotona~

~mnää oon täsä niin varronnu viaraita ja niitten pitäs kohta pijan tuleman~

(humppilan kieltä)

~kohta lähethän mutta kohala on pitkä häntä~ (kohalla pitkä häntä, 

vrt. kohtalolla)

~silloim piisi oli koht tos noi~ (tulisija, oven suussa)

~peurahan on nys sellainem pikkunej ja sittes sarvekkik kohta toisemmoiset~

(kuin hirvellä)

~ei minuh hankkeet riitäv viijjelleh hengellen kohtakkaas syyvväk~

(omien perheiden koosta)

~net tuli kohta ninku valakosempia, se valakasi kun se jääty~

(pakkanen pyykit)

~koirankuontolainen, joll on kepahleet ninku ihmisen kesi kohta~

(henkiolento jolla koiran käpälät ja pää)

~uus oo ai uhkemp vaik vanh olis koht paremp~ (uhkeampi)

~vaekka kohta on suomen kieltä, ei taho ymmärtee~ (suomen kielet,

paikallisia)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)