~laskuja~

~permannolle riputettih juhannusruuhoi, pihalle laitettih koju~

(juhannuksena, juhannusruuhoi=mesiangervoja)

~taetoa kojuvas sem mielessä vaekka se sen ensij jätti~

(nuoruus, suhteiden aikaa)

~kyllä se mulle nin pahasti sano että se kauvvan mielessä kojuu~

(pahat sanat)

~kojusaona~ (maasauna)

~moon täs kokaallu teherä askaresta~ (laihian kieltä)

~non jokku pannu seinähirtten välhin kokalmusta~ (liuskalehtisiä 

vesiheiniä)

~vähä on ninku semmoisia pilvekokkareita~

~paksuja pilivenkokkareita liikkeessä~ (pilvien ystävät)

~kokantäyteinen kokkatuhto~ (veneessä, lapsille ja eväille)

~kokastappas vähä tuota venettä jos vaekka sattuu tuulemaa~ 

(vedä kokasta maalle)

~älä kokasteles sinnev vethem, piam putuat~ (kurkottele, lapselle)

~kun hylkeem poika mänee pesästä alle~ (virolahden hylkeet,

montako jäljellä)

~jos ei riuku satuk keskelle avanttuu, tämä on käsämä, tällä kokattaa salako avanttoo~

(talvinuottaa vedettäessä)

~koka kans kokataa, nahkakoka kans pehmitettää~ (turkisnahkaa,

oksanhaarukasta laaditulla kalulla)

~tikka tulloo vaa ikkunaa kokkajaa siis saotaa kuollei tiitää~

(oudot asiat, enteitä)

~hiä tul hiljaa ja kokkaatti piähän sil kokkakepil, sit havaits unestaa~

(unilukkari kirkossa, vieraaseen folkloreen pakottaminen, 

voitteko poistaa koko suomen alueelta)

~semmosel pitkäl haavil kokkita se~ (katiska, päältä avoimet katiskat)

~lanka om paras kokiih het auringon noustuva~ (lankapyydys)

~perimerkkihim pannahan kokemarihima kiinne että sen sitte saa kojetuksi~

(rysässä)

~kojettaisa silahkarysästä piti lipolla ottaan niitä kaloja vähemmäksi 

ku sitä eij jaksanuv vääntää~ (veneeseen, silakoiden määrästä)

~ne meni keinojaan kokemaa~ (ansapolkuja)

~se koethin aamula ja puolempäivän aikhaj ja illalaki, jos oli kallaa 

kovastik kulukemasa~ (rovaniemen lohipadot, isojen jokien palauttaminen

luonnontilaan)

~se akka pruukasi, juostak kokehmaa että se oli aina veres linnumpaisti 

ko tulin, eli lintusoppa~ (akka kokemaan ansoja, vrt. miesten työtä)

~joka taoloo tekköö, se vaevoo näkköö, monta koevua kokkee, 

monta pökkelötä pöllistää~

~tikka se kokkee nek kaikki välistä~ (hongat, toukkia etsiessään)

~kyl miähen saa ko vaan kokkee~ (miesten kokeminen)

~kojimma auttaat toinen toistanna~

~me kyllä aena niin koemma pitteep puolemmu~ (pitää puolemme)

~koitaan omim miehisät tehän niim paljo kum mahollista~

(vierailla teettämisestä)

~ne kok varoittoa niin kauvvas kun ne muist~ (vanhat, menemästä

tupaan ennen morsiusparia, häätaikoja)

~sourethin vuorotelhen, ettei yhen päälle olis liikaa kokennu~

~se oli välistä kylymä tuuli, se koki kynsiä~ (järvellä)

~se o semmonen taipale että se kokkee jalkoja~

~kova onni kokkee~ (vrt. kokemäki)

~oon minä tok kokenna ies kerran vuossa käyvväk sukulaisissani~

~ko onnes koke, ni voittos näke~ (onni ja voitto)

~sitä pitää vähä kokiaj ja sitte vasta puhua~ (kokea elämää)

~kyllä sitä on soanuk kokeak kovan jos pehmeännit tätä moalimoa vajeltaissaan~

(suomussalmen kieltä)

~se ilmain eellä särkee jalakoja, minä sen oon kokenu~

~ne ov vanhat kokenhet, että jos yhen tappaa, niin siihen tullee yheksän~

(tilalle, herhiläistä)

~no ei sit kukaan oikeen kokeellukaan ampua~ (jokisuuhun ilmestynyttä 

hyljettä, pyyntieläimet ja seuraeläimet)

~kauvom minäki sain kokeillas sitä ennen ko se rupes käymää~

(verkonkutominen)

~mut ei, ei se suarastaam päälä tul, et kyl se pakkoon aim mennee, 

se mitä mää olen kokeilu~ (käärme, ihminen=metsän ainoa pelottava eläin)

~siihehän oli menny ens kokemalla nelijä ja puoli sataa kilua~

(silakkaa, rysään)

~viitisenkisattaa isua lohta kokemala törmäle, siinä oli kallaa~ 

(isosta lohipadosta, oikeat joet=oikeat saaliit)

~en mie oikei ois uskont silt silmäkokemaltai jot se sillei männyö~

(silmäkokemalta)

~ei kokematoin tiä onnestansa~ (sanonta)

~mä tulin siihen kokemukseen et ihra on hyvää~ (käärmeen puremaan,

vrt. pajun parkki)

~meä hoastan sen omast kokemuksest mite se minullekii silviisi käi~

(kävi, omasta kokemuksesta puhuminen)

~minä olen yhrellä kokemuksella saanuk kakskymmentä ja kaks haukee~

(kalajutut)

~niis sai välii semmosia kokemuksia rysäst, et tais ol välii sata 

kilooki rysä päällä~ (kokemuksia eli saaliita)

~ittes sem mailman aikaaj joka miäs koitti jonkimmoisen kotuksem 

päällensäk kokertaa~ (oikeus oman kodin rakentamiseen,

puuttuu mannesuomessa)

~henel ol parhamp kokeus, ku kolt tynnäri sai siikka isost rysäst~

(kolme tynnyriä siikaa, rysien koosta)

~koht ensmäiselt kokkeukselt tuli niin paljon kaloi~

(pyydysten kokeminen)

~mull oli aina haavi rysimen kokeuksesa~

~saiv viime kokijammella viistoista lahnaa~

~minä sai rysästä hyvä kokijamen~ (saaliin, vrt. kokemäenjoki)

~läksin kelin kokiaimeksi~ (ensimmäisenä jäälle, syksyllä)

~pittäähän sitä tok kokijjaissii anttook, kum marjasta tulloo~ 

(maistiaisia)

~meellä tehtiin piirakoeta, tulukoopas iltasilla kokijaesille~

~hiä ko näkköö ämmäjään, hiä on jo kiäet kokkiillaan, pyrkii ämmälleen~

(lapsi, ämmäjään eli mummoaan)

~ne oli niitä vanhoja kokineita~ (parannustavat)

~aamukokiomella tuli hyvin~ (kalaa)

~se kokistaa siintä puum peältä kahtomaa sitä äitii~ (käärme,

sitä äitiä, hmm)

~täs pittiä jo ruveta kokistelleimua lähtemiä~

~ala vua jo kokistella lähtemiä, jot ei sinnuu enniä tarvihe vuottua~

(odottaa, lapselle)

~kokijaessii maestellaan~ (vrt. maistiaisia)

~takakokka o vähä suoremp pystymmäs ja tää etukokka o loivemp~

(veneessä)

~millane vene niil Anttilaisil oikei on, onk se tasaperäne, vai molemat kokat siin o~

(venemalleja)

~kokka ja perä ne o er puuta kuin pohjapuu~ (veneessä)

~sitä jos itekseem melloo nii oh hyvä pannak kivemmurikka kokkaan nii ee 

venen noose iham pistyyn~ (melotut veneet)

~vastatuulessa perällääm purkatuulessa kokallaan nii ei tulev vettä venneeseen~

(purka eli myötätuulessa)

~myö vejimmä nuottaa Rapalahessa ja saimma ihav veneen kokan täyteel lahanoja~

~koltii kokat pääl siis ruoteemoitettii~ (laitettiin ruoteet, 

kokat=kattotuolit)

~nappaskengät ol taekka semmoset jyrkkäskengät, niis ol semmoin kokka peällä~

(jyrkkäskengät eli nokalliset kengät)

~ohtapuu on uunin kokan kannatin~ (vrt. uunin otsa)

~lyyvvääm myö tästä kokalta, jeäköön tuo perä toesille~

(löylyä, kokka=kiukaan etuosa)

~hanhet ja lentäät samallain kokas~ (kurkien tavoin)

~selkäsiimaa lasettii iltasil, tuhat kokkaa ja silviisii pijettii päiväs~

~hyö olliit tänä aamuun kokil ja saivat paljo kalloi~

(koukuilla)

~kokalla vua tehttii niitä kinttaita~ (virkkuukoukuilla)

~lankapaitoi tehtii tavallisiil puikkoloil ja kokal~ (lanka eli villa)

~toine pittää olla sellane kokka mingä kans otetaa sen salo jälilt sen 

nuora näkyvii~ (talvinuotassa)

~siin ol sellane ors mis se rippu se kokka siit~ (tulen yllä)

~sellaist hoahlat siihe ja kokka siin mis se rautapata ol~

~pankakattila jo kiehuu liijjeellä kokaas~ (koukussa)

käyviäpäs koittamua kynskaupas kene sormet kokal kestiät, kene oikijuat~

(sormikoukkua vedettäessä)

~Kukku-Mantan kokka~ (puolukoista tai mustikoista ja ruisjauhoista 

tehty pöperö)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)