~laskuja~

~kokkahankatuuli~ (veneen kokkahankojen suunnalta tuuleva)

~suippokokkanen~ (savolaisvene)

~mikähän tostkih tulee, kun ei kokkainnu yhteh eikä toiseh tekoh~

(omat teot, vieraat työt)

~mie hyppäsi vennie kokkakanase piält uimua ja mänin iha umpsukkulaisii~

(räisälän kieltä)

~se o ensin se pohja vestettävä ja se kokkakines~ (kokkapuu, veneeseen)

~kokkakino luiseamp, se hakataam pohjapuun kansa yksii~ (veneen osia)

~kun tehttiin niitä kokkakinttaita, siihen tehttiin niitä nyppylöitä~

(virkkattuja villakäsineitä, kärjestä päin aloitettuja)

~otetaam metästä juurikas puu, josta tulloo kokkakinu~ (veneen emäpuun 

jatkeena oleva kaareva keulapuu, vannas)

~minä kun kuulin Antin kulukuset niin syvän hyppäs kun kokkakuppi~

(reellä liikkuneet kosijat)

~kyl sieltä muutama näit kokkaleukoikii soatii~ (Laatokasta,

uroslohia, vrt. laskujoet)

~lenteliithä ne pojat kaik kokkaliekut etsimääs~ (kyläkeinut naapurikylistäkin,

tyttöjen käydessä omalla keinulla)

~se ol koko päevä tuulla lonkuttanna ja nihranna se vennee kokkanaru poikki~

(sumiaisten kieltä)

~matikankokkasia se män kahtomaa~ (koukkuja)

~että ne niihe taekoen kautta tekköö niitä kokkasijjaa~ (kepposiaan, noidat)

~kokkapilvilöi nousuo, soaje tulluo~ (pieniä kumpupilviä)

~pan merkiks kuun ja kokkapiliven~ (taivaan merkit)

~männenks mie jänön jälille, kokkapolven polkemille~

~heä hoastoa sellaisii kokkapuhheita~ (piloja, ivallisia)

~vestetää ens nää vennee kokkapuut~ (veistetyt veneet)

~metästä vua ottoo sen kokkapuuj ja perälaovvan~ (veneeseen,

omat kaupat)

~Juakom päevänä, juhannuksena ja Mariampäevänä ol sielä kokkapyhä~

(kokkapyhät, taustalla omia haltijoita)

~kokkapyyvöil talvel haukii ja matikkaa, vaa avanto ja yks kokka~

(kokka eli koukku)

~oikeeha se Pekan Tommo ol kokkapääkeppilöin tekijä~ (koukkupäisten

keppien, tehdä omaa=saada kunnioitusta)

~kokkapäetä laeneita~ (kaartuvia)

~kokkaraisia on oikein täsä ollu~ (kottaraisia)

~siittähän tuli niin kokkarehista sitte~ (puurosta, ilman härjintä)

~sillo ol kokkareäty viel, siihe aikoa ei viel verkkoi olt nii paljo~

(kokkareäty eli pitkäsiima)

~sie ain luaet kokkasanoil, toin ottaa suuttuukseen~ 

(ivaavilla sanoilla)

~kokkatuholla ol ne evväät kun soareem mäntii~ (veneen keulassa 

oleva soutajan istuin)

~tuul ol iha kokkavastane~ (venetuulet)

~se on kohta käret kokkeellaans, sylliin se tahtoo~ (lapsi)

~minon olluk kokkees lähtiäs sinne~ (aikeissa, vrt. kokeilla)

~a tätilässä miulle annettii enne kokkelmaituu ku siellä käin~

(omien lähellä asuminen)

~kalakukko ja kokkelmaeto ol se iltanen aena~

~kokkelmaituo tuotii niiku pyhäpäiväl ku ol niitä piiraita ja kakkaraa~

~kokkelipuusta saa nuotion ainetta~ (kuivuneesta kelopuusta)

~kokkelomuna~ (kuukunen, maamuna)

~Maarianpäiväksi keherookset kokkihin~ (kehruutöiden päätös)

~kum matala oli se mökkikin niin ei siä ollus sittet tilaa siä kokillakaa~ 

(vintillä, ullakolla)

~meä käi sillo kokiks, rupeis vattoa puremoa nii julmast~ 

(kun minut nolattiin)

~sillail tuo Hilta miut haukku, et sain kokin~ (väärästä kohtelusta

saadut henkiset vaivat)

~mie tule tahvanan kestii ko vua kokillua uon~ (tahvananpäivä, 

vrt. tahvo)

~a mie uon täs olt viel senverra kokillai, jot käyn itse puojis~

(puojis eli aitassa)

~mummo käytti~ (kansallispukua, mutta äiti alkoi käyttää tavallisia 

vaatteita, kansallispuku=omat pyhävaatteet, itse tehdyt)

~kaikki häisä koinitaan, muuta kaaso ja kokkimuari~ (häiden

alkuperää)

~kokkipeeskysen hännäs on pitkä halakion~ (haarapääskyn)

~vierään vaatteet kokkolle kuivumaan~ (vintille)

~ku kokoilt tultii, nii hypättii kilpaa pois~ (kekrinä)

~ehkä se kokko viel palaa sil vanhemmallekii~ (nuoremman sisaren naidessa,

hääkokot)

~melkein henktarkohan ne painuvat kokkova kattomaa~ (juhannuksena,

kokolliset=pääjuhlat)

~minä Hämmeemmäele ast Suonsalmista kokkoloele mänin~

(mäillä poltetut kokot)

~pääsiäissä ei ook ko se kokkom poltto~ (muuta erityistä,

pääsiäiskokot)

~täälä mäjellähäl lapsillel laitetaan kokkot~ (pääsiäisenä,

vrt. vuodenvaihde, kesävuoden alku)

~juhanuskokko ol, kokol käytii siel, tuotii potskat ja poltettii ja sit, 

sit mingän aikaa ne potskat palloit sit, sit voa tantsii villattii nii jot~

(kelton kieltä)

~siinä Ojalasakis semmottesa kokkosa keitettii~ (riu´uista pystytetyssä 

keittokodassa)

~sauna ies ol vähä sellaista kokkuo~ (riukukotaa)

~kokos varistettii vettä~ (lämmitettiin)

~pienis mökkilöiss ol ove ies puist laitettu sellaine kokko~

~semmottilla kokkoilla me saimme peijjakkaastit teeriä ja mettäksiä~

(metsoja)

~kokkoja tehtiij ja semmosia kintureita~ (loukkupyydyksiä)

~juurakompershen alle tehhän kokko~

~hakolinnuile ei juuri ansoja tehhä, niitä pyythään kokoila~

(hako eli metsälinnuille)

~lapset tekeevätte santakokkoi tual kuapas~ (hiekkakakkuja)

~ennev vanhaa pääsiäiseeks tehtii se kokko~ (keinu)

~ne ol lähtennä havukat kahtelemmaam mistä löytää mehtijä, nuo isot havukat 

niinkun kokoit, kokkohavukka ja huuhkajaene~ (isot ja pienet haukat)

~se oli kokom pesän löytännä syömmoalta~ (kotkan)

~koppelohavukasta ne on kokkoja siitä ylöspäin, siitä isommat~

(kokko=iso haukka)

~kokko lentää niin yläällä seässä, jotta se on nim pas kuin pyssyn luot~

(kotka, niin pasi)

~kokko lintuihe kuningas~

~omilla sulilla suapi kokkoo ampuuk~ (sanonta, vrt. nuolten sulat)

~kouristhan on kokkoki parhap päiväp pitäny~ (kotka syönyt sormin, 

kuten ihmisetkin)

~kymmenestä kynnestä se kokkoki syöpi~

~juurakom perset se om mahotoin hyvä kokkoansa~ (havuilla katettu)

~nii on silmät ko kokkohaukaal~ (tarkat)

~kynnet kuin kokkohavukalla~

~nuo isot havukat niinku kokoit, kokkohavukka ja huuhkajaine~ 

(alkoivat häviämään, vrt. oikeiden metsien tuhoaminen örkkien

toimesta)

~oo entoaikijam pesinyt tuola niemessä nuo kokkohavukat~

(kokkoniemessä)

~on kuin kokkohonka~ (vanha kelohonka)

~tekköö kun Kokkolaal lähtöä~ (kauan lähtöä tekevästä,

kokko-la, kokko=kotka)

~tuuk kahtomaan kun Kokkolan kota pallaa~ (kota-ihmisten asuttama 

kokkola, vrt. rannikot vallanneet valkonaamat)

~se puhu kuinka kokkonenkin kahlella jallaalla kulki~ (noita 

kokkosen hahmossa, kuhilas)

~ei kateen silmä pystyk kun on kokkoset sikin soki~

~kyllä se ol tehnä monta kokkoista~ (kepposta, Konsti-Koponen, 

noitien nimiä)

~ei nuo o ennee johonkuhuv vuotee kokkotanssia pitännääv vaekka ne 

enne aena niitä pit~ (kokkojen ympärillä tanssiminen, 

ikivanhaa perinnettä)

~kokkotulisil mentii~ (juhannuksena)

~kallijoilla oli kokkovalkee ja siälä tanssas~ (nuori väki)

~helluntaiiltanaki poltettiin kokkovalkeit~ (helavalkeet)

~ennev vanahaam palo kymmenijä kokkovalakeita ympäril Lappajärven~

(omat järvet=omat tavat)

~kyl mar sillom pirettii aika kemui ja poltettiin kokkovalui~

(juhannuksena)

~kokkovihkoja eli käpryjä~ (tehtiin tuohesta ja heiluteltiin palavina 

kokolla)

~kokkulat~ (lapset)

~kokkula~ (jalkaterä)

~pitee vaa painaa pohojaan asti, niin tulee tasasta, ettei jee kokkuliaiseksi~ 

(kokkareiseksi, sosetta tehtäessä)

~virkkuukokkura tehtii siärluusta~ (koukku)

~ruohopäene olento se on, pitkäsiärine kokkura~ (heinäsirkka)

~ei tarvihek kylästä kokkurroijjav väkkee, kun on ommaista väkkee~

(kylät ja omat)

~senhär reteh huohmovvaa milloil liijjaks lämpivvää kun uunnii kokloittelloo 

ja käillä koittelloo~ (vrt. koklata, tuupovaaran kieltä)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)