~laskuja~

~no tulloo karhu kun se on kettu sen kalakoun eäressä~ (koun eli kasan, eläinsadut)

~sill aikaa suuren kuon on ajant~ (myyrä multaa)

~kyllä siinä jo kokoo on~ (sylin korkuisessa rysässä)

~pienel leivän koko jätetääj juureks~ (seuraavaa taikinaa varten)

~kokojoakii ninku varpuiset~

~näköjää se ol äitiisä, kokojaa issääsä~

~ei siittä lämmintä taas tuup pualtakan kooltans mäntypuusta ko koivusta~

(lämpöpuut)

~täyvet miehet koosta~ (vrt. mielestä)

~se ol parasta kesseä tästä juhannuksej jälestä kul lehti tul täyteen kokkoosa~

~tuomet kukki ja lehti oli koullaan~ (erkin päivänä, vrt. jonkin haltijan)

~se on kuulusampii ja parahampii kalapaikkoi koko näil kuuluvil~

(kuuluvilla, vrt. maan kuulu)

~alempaahan nek kaikki on tullehek koko jokivarresta~ (niemeen asumaan,

kylät=parhaat asuinpaikat)

~mie pruukaan vanthuin suut melko pitkästi kutoa koko saumala nii neh pysyvä käessä paremi~

(koko saumalla=kaksi silmää nurin ja kaksi oikein)

~lapsia meitiä oli koko viis kappaletta~

~kyllä n olikki rykiväs syyshirfhak koko pevot, isot ja kauhijav väkevät~

(hirvasporot syksyllä)

~ei tarttis koko lunta eniä, ol se semmone myrä viime viikolla~ 

(kevätmyräkkä)

~hallinto ei tiijäm mittääk koko miehet~ (vrt. naiset, maasta ja kansasta

vieraantuneet päättäjät)

~on ihan joutavan jälillä koko mies~ (vrt. joron)

~em mie pöläny, mutta yks poika, ei tullu koku venheesse niim pölkäis~

(ihminen=maaeläin)

~isä oli koko joutusa tekkeen taniaisia~ (virsuja)

~on koko jommostakin hommaa, vallan mahotonta~ (vieraat työt, luonnottomia)

~johaa sie olet kokojokii, ku tollassia puhut~

~en koko puutu en tartu~ (toisten asioihin)

~se kun ei jouluna monastip päevä koko näök~ (vrt. näkyy, syntypäivät)

~tokko työ meinotta koko asettua tänä yönä pitäsihään se ies vähäsen uinahtoo~

(nilsiän kieltä)

~mut ne ol justiin kokoaikasia~ (joka päivä käytettyjä, kotikutoiset huivit)

~siell on oikein kokoomus kärmehejä~ (kokous, keväisin)

~kokohalakoja panthij jotta se loimus sitten niin ylähäättiä jotta~

(pitkiä halkoja, takkaan)

~kyllä sitä taharothin kokoopuat tanssimahav vaikkei kisapäivä ollukkaa, 

silloom piti vain tanssias salaa~ (tanssimisen kieltäneet vasurit,

"kristityt", inhoavat kaikkea hyvää, luonnollista ja iloista)

~misä haiska on, sinne korpitki kokointuu~ (haaska)

~perttulilta kuret ja pääsköset kokkoupi suuriil laumoen~

~rääpykset varsinki ruskan aikana kokkouvap poukamhon~ (isot muikut)

~sitte aloima asenoile kokkoontuva~ (yöpymispaikoille, vrt. asunto)

~ko kokohuttii tytöt, mihin ni sit keitettii tsaijuu~ (omat teet,

omista aineksista)

~kaikki vesek kokovuuvak kolmelt haaralt~ (järveen)

~Hilkka ja Maire ja mie ja Sirkka, neljähä siint kokohuu hyvä ihme eikä kolme~

(naisten nimiä)

~ensimmäinev vetenä ja toinev verenä ja kolmannella kokoontuu~ (sikiö)

~sittä kolomannella kokkouttuu, neljännellä kasvvaa ja varttuu, alakkaa henkkee tullak~

(sikiön vaiheita)

~niin täsä vähä kerralhan kokkoupi~ (pärekoppa)

~kaks silimää yhistettää yhtee, sillä se kokkoupi sitte se pää~ (merran pää)

~syämpuu kokkointuu ja pintapuu antaintuu~ (venyy, rysän kaaria taivutettaessa)

~parempii vaatteit varte tehtii kokohulluu, siin oli villane kure ja villaloimi~

(kokovillaisessa kankaassa)

~ne kokkoilikin niitä ruusurruahoja ja riisirruahoja talveks varastoor~ 

(parantajat)

~pimiä tul tupsaht nii äkkiistää, jot viimisii pit käsmieli kokkoilla~

(vrt. käsikopelolla)

~oli semmottista luannollaakakivistä vaan kokkoiltu uuni~

~sitte kokhoillaan tai koothan kuv varsi kapenee~ (kavennetaan, sukkaa)

~joka o mnuust pireve, o hoik, ja joka o mnuust lyheve, on tump, ja joka om mnun 

kokkosen, on tavaline~

~ko lehti oli hiirenkorvan kokkoista~

~miehem pittää ollas sanasak kokoinem, mitä sannoo, se pittää tapahttuuk~

~sittek koko kevväinen kylmää kun or riekon kokoselta lunta~ (omat mitat)

~kun pualain on pualkypsä~ (puolukka)

~kevähel kuoit nii sorja tummapunase kokolankase hamekankaa~

(kokolankasen, kokovillaa)

~ja ihan kokolankastakkii miehille, tekkiit, takkia ja housuja ja~

(villalangasta)

~jo siell on hyvä pittää seurat, ku siell on niin kokolias pirtti~

(omat seurat, vieraat uskovaiset)

~liinalanka om paha meneem poiken~ (poikki, pellavalanka)

~mie oun täs vuottant miehii merelt kokolla koprin, jot sais panna 

kalakeiton tulel~ (jaakkiman kieltä)

~ja sitähän stä outettiin kokolla kopri että siinä soahaan sitte istuov vähä aekoa~

(istumisen ilo)

~kokomekkova ei olt kellää~ (vaan hame ja pusero)

~on siellä ollu yöllä kokomoonen pakkaanen kus savi oli jäänkitees~

(syksyllä)

~kokonnaav viskas tuulijjainen sinnej jorpakkoon~ (tuulispää)

~se on kokonaa toesellaenen ku isäsä~ (vrt. äitiinsä tullut)

~ja minä itkemhän että kun, kokonhan toinen, ajatus on että parantaa~

(lapsen vahingoittamisesta epäiltäessä, oikeat valelääkärit 

=löytyvät terveyskeskuksista)

~mutta see nyk kyll on tietenki loppunu kokohnas, ja maahoito kans ol loppunu~

(karjan ja maanhoito, vieraisiin elinkeinoihin pakottamisesta)

~ei semmone mittä syäk ko laina kokonas saaliinsa~ (laina eli nielee, käärme)

~ei miul luonthon tartu se kokonansa~ (yksin eläminen, vaimon kuoltua)

~kyllä se kokonansav viäl o~ (kokonainen, lasta odottava)

~noit puolami, nep pistetti ihan kukonaisina, iha sinänäs~ 

(puolukat veteen, säilymään talveksi)

~ei niitä keitetty niitä rytistettii vaa hienooks jot ei olt kokonaine marja~ 

(näsiän marjoja, käytetty parantamiseen)

~nuorempana oli tuo Pekka semmonen räivä, ihan kokonainen räiväkek, teki meillen 

tyttöhattaroillen ainasta kiussoo~ (tyttöjen ja poikien yhteen pakottamisesta,

vrt. skoulut)

~ne on niil levijöitä kun kokompesä~ (kotkan)

~ei kortta kokkoo eikä tikkuu ristii~ (sanonta)

~kyl niitä jahrittiin kans ko tollai nuaria kokkoon tuli~

(kyseltiin arvoituksia)

~aja kokuh ne pualat sih koppah~ (puolukat)

~paa kaaveitais vähä kuompaa, tai aamul ne o nii hunnikol, jot niitä saap essii 

kissoi ja koirii kans~ (kirvun kieltä)

~se löe hynttyysäk kokkooj ja lähti~ (vrt. yhteen)

~ei net tuuk kokhon ennenkö om paarmoja ja kärpäsiä~ (porot)

~sit morsial ol oma suku ajettu kokkoo ja sulhasel ol oma suku ajettu kokkoo~ 

(häissä)

~oli pyykis ja kävi nin kokkoon ettei ennää pääl mahru~ (villapaita)

~kengät on kuivanuet kokohon~ (kutistuneet)

~sahti keitettiin kokoon~

~se on oikia nahjus työshän, ei se saa ei kahta kokhon~ 

~niitä telekkiä isä meillä lapsilla kokkoonnutti~ (telkkiä eli männyn 

vuosikasvaimia)

~kurro taivast kokkopäi~ (pilvet, reunoilta keskelle)

~pittää aukeita soita kokkoumispaikkana~ (teeret)

~se o ihan kokoorpo, ee oo isseä eekä äetie~

~kokopitkä~ (sisilisko, vrt. katkeilevat hännät)

~kokonaenen keärmeen kettu, ihan kokopitunen oli~ (kettu eli nahka)

~kyllähän sitä kaikellaista, kokoppia pärreestä tehtiin~ 

(leluja lapsille)

~jos kaas sin järkeää se män sellasii kokopäihi jot se ei teht tasast~

(kerralla kaiken, väriainetta veteen kaadettaessa)

~siittä papin puhheesta mie en päässy mihinkhään käsityksheen, siinei ollu 

mithään kokopäätä~ (vieraat papit=vieraat puheet, vrt. vieraaseen 

pakottamista jatkavat skoulut, toisesta korvasta ulos)

~tikkaamal neulottih ens se kanttink kiip pääntieh ja jos ei kokotikkookseh, 

ni siit puoltikkookseh~ (harvempaan ompeleeseen, jossa pistosten väliin 

jäi rako)

~se o kokotikkoos siit iha ylteistää mut puoltikkooksel kaik käsinnee ommeltii~

(jälkipisto-ompeleella)

~kärpäiset puroo, ne kokoittaa saetta~

~siältä se vauva kokottaa ja tulis sylykkyhyn taas~ (kurkottaa, vauva)

~mie en uo ikänäi ketteä vastoa kättäi kokottant~ (kohottanut,

vrt. vasurien sodat)

~minähän tänne oon jeännä vanaha kokottammaan~

~Änätillä on lokkijaal luotoessa istuut kokottaat~ (lokkeja luodoilla,

vrt. kököttää)

~musta tikka lyöp kokottaa kuivaa oksaa~

~tikka om mikä puus kokottaa~

~kyllää mennes pruukattii ainaki lapsil viär vähä kären kokotust, jottain 

kivvee pehmeempää~ (tuliaisia)

~jo s oli niilä alkamassa poron kokous~ (kokoaminen)

~ruvetaan sitä kokkousta kokuvammaan~ (kavennusta neuleessa)

~ensil leikathaan niin ku pohjiksi ainaki ja sittet tehhään kokkous~

(kavennus, nahkaan)

~se rakenethiim muistaaksenni tasan yhtä suuret solmevvälit alaselle 

ja yläsellep paulale ettei siinä ole ollenkhaan kokousta niiku on seisovalle verkole~ 

(mutkapadon lohiverkossa)

~moni kyl pistä alipaulan kokkouksenki, mut se kyl ei ol hyvä, se jää laahamam 

pohja se verkko~

~ennem muurattihin semmosia pyöriöitä kokouksia~ 

(kupuja takkoihin)

~joka kolmas kuukaus se on kokous, sellai vaivasten kokous, siin kaupataa köyhii~

(köyhien lapsia kaupanneet kunnat, vrt. työhön pakottaminen)

~siälä ne ämmät taas tiähaarasa pittää kokoustaan~ (omat kokoukset)

~pyhäehtoona oltiin siä Rautiam pirtisä kokouksella~

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)