~laskuja~

~niitä liotettiin tervankusessa, niitä koipiaisia sitte~ 

(karvakenkiä)

~koipikainen on tehty eläimer raa´ast jalkanahaast~

~koivikhat kauhian suuret~ (poron koipinahasta tehdyt rukkaset)

~niil on ne koipikinthaat~ (lappalaisilla)

~koipikuntura~ (poron neljä koipinahkaa)

~koipilakkeja tehtii silloo~ (poron koipinahoista)

~hirv se o valakeekoepine~

~koipineulaksi~ (sanottiin koivikkaiden teossa käytettyä neulaa)

~koipipotka~ (karvanahalla pohjattu lyhyt potkusuksi)

~koipipuu~ (suippokärkinen pitkä kapula jonka päälle koipinahat 

pingotettiin kuivumaan)

~polvheen asti koipisaapas ulottuu~

~koipisukka tehhään kahesta koivesta tupeksi~ (poronnahkainen säärystin, 

säpikäs, myös koipisuoja)

~s oli koipisääski, pitkäk koives sillä~ (sääskisukuja)

~koippuraheinä~ (sara)

~koippuraheinä~ (järvikaisla)

~koippurasarvi~ (hankosarvinen hirvi)

~minä koippuroin jo kesäkankaani~ (kiristin siliämään tukin ympärille)

~kyllä meirän talossa eläviä kans jouluna muistetaa, ja tota koirraa tiätystik kans~

~kun koirra ruuhoa syö, tulie ilmammuutos~ (ruohoa)

~sil on terävä piälak, siint tulloo hyvä koira~ (pennusta)

~koer viäkkö~ (vieköön, vrt. koira-haltija)

~misäs koirra vanhenee muuta juastesansa~ (sanonta)

~kattelie kun koirra kolan ovel~ (kodan, koirat=kotien ajalta)

~on semmone ilima ettee käskek koeroosakkaam pihalle~

~vanaha koerra ee valetta haaku~

~sinnuu piti etsii niinku kissoin ja koiriin kans eikä löyvveetty~

~pääs siit ku koira veräjäst~

~talven koer tule ja pure~ (talven koira)

~ovi kiinni nottei harmaa koira tuu tupahan~

~ko pakasen koira tullee huoneeseen se tietää ilimal lauhtumista~

(pakkasen koira, vrt. pakkasen haltijan)

~mie ossoon jo uijjak koiroo~ (uida koiraa)

~koira hänen tiesi~ (vrt. karhu, vrt. koirahaltija)

~pojankoirat söi ne piirroot~ (uhrikuusen alle viedyt piiraat,

omat pyhäköt)

~tuahi likistettiin koirrav väliin~ (päästään halkaistu puupihti,

pitää tekeillä olevaa tuohi tai pärekudosta paikallaan)

~koirii tarvittii kolme~ (omat työkalut)

~koirila puristettii joltaik kohtoo reuna kii, ni sit s ei luistana 

ku tek toisesta kohtoo~

~sit on koira rippumassa liepeessä et se kestää sirkiänä~ (painona 

verkonkudonnassa, pitämässä kudoksen silmiä auki)

~me kuttuma sen koira, siin on semmone elävä sisällä~

(vesikotiloa, myös koirakalsu)

~se on semmonen hävitön että se koirailee kaikille~ (hävytön)

~on semmaten kahlom pääs, se on se koiranem puali ku semmaten tapin kassoo~

(osmankäämi, kahlon=ruo´on)

~se koiraner ruakkii stä nairasta pääskyä niin kauvvan ko se hautoo~

(nairasta eli naarasta)

~koerasest tul kovi vihroi~ (koiraskoivusta, hieskoivusta)

~on koeranem puu, ei ot ikä omeni~ (koiraspuut)

~koiraispuu~ (koiranheisipuu)

~suapi ollav vaekka kuinka pakkanen niin koerakkaella tarkenoo~ 

(koirannahkaisilla kintailla)

~koiranaita~ (ristipistokuvio)

~veläs tot reikää vähän koiranhampahalle~ (luotospistoin tehty ommel,

repeämien korjaamiseen)

~se on niin ko koiranhammas että se on aina jotaki kikkimäsä~

(irvailija, piikittelemässä)

~koiranheinä~ (metsäimarre)

~koirrahhöyssy~ (koiranheisipuu, myös koirahörsky)

~om meiräm pihas koirahhöystöpuukin~ (höystö eli heisi)

~voi kui sorjii ovat nuo koiraherspuun kukkaist, mut haisoot vaa nii väkeväl~

(väkevät puut, vrt. myrkylliset)

~koerrahheespuu se kasvaa semmoiner ronkula~

~äiti sano, pittää istuttoos siinä koerahheisveissä, kun oli semmoset riijjeet~

(istuttaa lasta, parantavat puut)

~koirahumala~ (kiertotatar)

~määk koerahhänttään siitä vouhentamasta~ (omat voimasanat)

~koerahheesputki~ (koiranputki)

~vakkaesella koerailimalla läksin liikkeelle~

~koirrailimahan siitä toas tulii kuh haiku män piipusta iham moata pitki~

(vrt. matalapaine)

~koiranistuinnain~ (peltoretikka)

~määk koerajjalakaan~ (vrt. häntään)

~koeranjolokkare~ (juolukka)

~koiranjolokkereilla tullee maha kipijäksi~

~tänä syksynä näkkyy olevan palijo koeranjolokkeroeta~

~tuol rannal ol issoi koirajollikkoi~ (juolukoita)

~koiranjuoksuheinä~ (variksenmarja)

~koerajjuolav varsija, niitähän sitä parraastaa aena pantiin~ 

(veteen, verkkoja värjättäessä)

~ei niitä liijon, kukkaan niitä koirajjuolukoita koonnu~

(vrt. koira-haltijan)

~koirajjuamukka menee peehän~ (juovuttaa)

~koirajjuopukat olliit vähä niiko mustikkoi~ (siniset marjat)

~koiranjuovukka~ (juovuttavat marjat)

~koirankaali~ (ruohokanukka)

~koirankaali~ (leveälehtinen heinä jossa iso torvimainen kukka)

~koirankalkkala~ (lutukka)

~mennäst tonk koerankalppessen, pois täst aurinko räkötyksest~

(varjoon, paahteesta)

~kon talven kylmyre muista, ni ei suvelk koerankalvet hae~

(varjopaikkaa) 

~koirankarvina~ (koiranputki, myös kattara)

~siinä ei ole pykälää, siinä om mukka vain ko koirankaulala salavethan~

(mutka, hirren toisella puolella)

~eihää siihe koirakaulasalvammee tehty ku pyörii pyvällys hirtee~

~koirankaulamäthäjä~ (päältä leveitä mättäitä)

~koirankellos ov vähä punertavampi nenä kuk kissinkellos~ (harakankello)

~koirankello~ (nurmikohokki)

~koirankelta~ (keltalieko, koiran täytyy tarkoittaa jotain

maan haltijaa, kora, kira)

~koirankielenkukka~ (kielo, vrt. käärmeen)

~hakeiten lapset koirankielii pyhäks pöyvvällen~

~koirankielt oli oikein kasvanus siihen~ (kielo / tatar / vita / ratamo)

~koerankielikko~ (vitoja kasvava paikka)

~koirrankieliruaho~ (ukontatar)

~koirankielo~ (kalliokielo)

~koerankielo~ (oravanmarja)

~käi katsomas ulkon koirakihermitsää ja mitä~ (seulasten tähtikuvio)

~sil o lapsii, ko koirakihermitsäs tähtii~

~koirankihermä~ (vrt. hermitsä)

~koerankilo~ (suolaheinä)

~koerankilipi~ (tatar / vita)

~koirankilpikköö~ (vesitatarta kasvava paikka)

~koirankirvana~ (koiranputki)

~koirankissa om poikasenkih villimp~ (koiraskissa)

~kun ol koirankoira nin se ol Nalle~ (nimeltään, koiraskoira)

~onko nakkukoira vai koirankoira~ (nakku eli narttu)

~tuolla tuhannen pannahisella niiton aina nuita koirankujeita~

(pannahinen, kirosanat=henkiolentojen nimiä)

~koirankukka~ (sinilatva)

~koirankukka~ (päivänkakkara)

~ne on niitä koirankuminoota, niihin tuloo sellaanen kukka, siihen nenähän~

(koiranputkiin)

~älkee sittev vaan koirrankuminoita ottako~ (koiranputkia, 

kuminoita kerättäessä)

~koirakuono ol sellane rysmätäht~ (tähtiryhmä)

~oletta kun koirankuanokkaisii~ (miehille jotka eivät älyä lähteä 

tuvasta naisvieraiden saapuessa)

~nuuskii niinkun koirrankuanolainen~ (koiranpäinen henkiolento,

vrt. koira-haltijan hahmo)

~tual Riitukalliol, siäl asuu koirankuanolain~ (omat henkiolennot,

asuvat lähellä, elävöittävät ympäristöä)

~ne ajo yhtä miestä jälestä koerankuotolaeset, niin se mies veti havulla 

jäläkijään ja eksytti ne~

~kupukaks tätä keltasta ja koirankupukaks sitä valakosta~

(sanottiin, ulpukkaa ja lummetta)

~oli semmosia koirrankurisuuksia nuarilla miähillä~

(koiruuksia, ilkeyksiä)

~eihän sinne oo ko koirankusema~ (vrt. poron)

~koirakusheinä~ (kannusruoho)

~koirankusiputki~ (hevonhierakka)

~koerankuulla voijjellaham palopaikkaa~ (kuulla eli rasvalla)

~koirankuuluma~ (peninkulma)

~koirankuusain~ (koiranheisipuu, myös koirankuusma, vrt. kuusama)

~koirakäherö~ (seulaset, myös koirakähärä)

~koerankäpälä~ (valkokukkainen kissankäpälä)

~koirankäpälä~ (punakukkainen kissankäpälä)

~koirankäpälä~ (siankärsämö)

~kyllä ne nuo lapsettii jo löytää taivaalta tuon koirankärpän~

(seulasten tähtikuvion)

~koirankärsäss om paljon tähtii pikkusella alalla~ (vrt. kärpässä)

~koerankärsähheenä~ (siankärsämö)

~katso kuuta, katso aurinkuo, katso koirakärvitsää~ (vrt. otavaa,

tärkeinä pidetyt kuviot=haltijoiden hahmoja / sijoja)

~koirankäräjä~ (seulaset, vrt. kiran)

~koiralliina~ (peltokanankaali)

~koerallortikka~ (juolukka, myös lollikka, lotko)

~koirallummek~ (lumme)

~siihen keitettiin neäs niitä koerranmalie~ 

(koiratautiin, malia eli koiruohoja)

~koirammarija~ (sianpuolukka / oravanmarja / ruohokanukka)

~koirammarja~ (paatsama)

~koiranmaruna~ (pujo)

~koiranmuikoinen~ (hevonhierakka)

~koiranmulkku~ (peltoretikka)

~koiranmulkku~ (ukonnauris)

~koiramulkkuheinä~ (nurmikohokki, käytetty riisitautiin)

~näist koirammustikoisthan tulee mehu hyvää~ (juolukoista)

~koerammustikkata ei syyvvä~

~koirannahkarukkasissa tarken kyllä~

~koirannaulapuu~ (myrkyllinen keltakukkainen kasvi, nestettä käytetty

näppylöiden parantamiseen)

~koirannauris~ (koiranputken juurimukula)

~koirampetkele~ (kortteen kevätverso)

~se koirapoika tul siihe miu kansai telmämää~ (poika eli pentu)

~koerampulukka on se valakkee, pulukka keltanen oli~ (lumme ja ulpukka)

~koirampulupukka~ (lumpeen siemenkota)

~sii Mylpaka notkos kasvo pitki koeramputki~

~koiraputkest tekkiit pillilöi~

~koeramputkella suahaa keltasta värijä~

~seun aivan koiranpäämätikkyä~ (niitty, päistään leveää mätästä)

~tuol luhar rannalla niitä om palijo koerampeämättäitä~

~koirarruohot ne on sellassii suipokkapäissii heinnii~ (koiranheinä / 

niittynurmikka)

~koeraruah~ (koiruoho)

~pyärtänöillä koirarruahoa kasvaa~ (koiranputkea)

~koirarruoska~ (niittysuolaheinä)

~koeransavi~ (järvenpohjan liejusavi, mitä tekemistä koirien kanssa,

täytyy tarkoittaa maan haltijaa)

~koiransavi~ (sinertävä kova savi)

~tavalista multamaata päälä ja sitte se vastaa koiransavi~

(tulee vastaan, saveen yhistetty haltija)

~koeransualake~ (hevonhierakka)

~koerantalija laetatti ja sillä piti hieroo kipeää kohtaa~ (talia, vrt. kuuta)

~koertattara~ (kiertotatar)

~laps on koirantauvis~ (riisitaudissa)

~koiranturpa~ (seulaset, vrt. kärsä)

~minä vaen semmosta koeraunta makasij jotta kuulihham minä~

~koiranunta se vain nukkuu ko varphaat liikkuu~

~koiranvaapukka~ (sinivatukka, siniseen yhistäminen)

~mullep pakkas tulehen oikein koiravvilu ko mnää niim pelekäsin~

(vrt. koirien tärinä)

~lapset kävvät onkimas koiravvonttii~ (rantatöröjä)

~koirariisheinä~ (haurasleikko / korpi-imarre, käytetty parantamiseen)

~tääl o naatu ja se on koiras~ (naatu eli naaras)

~lintujakin niitä on kaks sittep pessää päällen, ni toinen on naaras ja toinen koeras~

~ei viittin niitä naaraksia ammutam mutta ampuvaa niitä koiraksia~ 

(elämää yllä pitävät tavat)

~koiraall on sarvet ja naaras on nutipää~ (hirvillä)

~kaikki nep pikku lohek kärrät net on koirhaak kalat~ (pienet lohet)

~hillak kun kukkii nin niissä jok on koiras siihen ei tule hillaa~ 

(marjojen sukupuolet)

~niiss om paljo paremp leht niissä koirraissa koivuissa~ 

(puiden sukupuolet)

~sittek kulmasta kahlem pualen nostettiin tano ristiij ja pantiin koirraksella~ 

(puisella pihdillä, tuohivirsuja tehtäessä)

~mitä sit vaa kutoo, vaikka tuohikaisii, nii aina tarttee koiraksii~

(tuohen kutojat)

~se ympäryspärel laitetaaj ja otetaan se koiras pois~ (reunan korkeudella, 

pärekoppaa tehtäessä)

~koerashirvel o suure haarases sarvep pääs~ (mynämäen hirvet)

~koirashylije olletikki keväillä~ (himangan hylkeet)

~olla koirasilla~ (hippasilla)

~ne on koerasimet, jotka liikkuu kahem puolej ja joehev välistä reonarihma juoksoo~

(verkkoa kudottaessa, kudoksen silmiä auki pitävä paino)

~kuttuvat sitä hieromaksi, josa net hankaavat toisijhan siinä, se on mätikala ja, 

ja koiraskala~ (kutupaikkaa)

~ei se ampunuk koskaam muuta kuv vallan koiraskettui~ (kettujen

sukupuuton syitä)

~koirhankiven sen saattaa helposti välttää mutta naaraskivì on litteä tai haaranen~

(koskessa, kivien sukupuolet)

~koiraskoivu~ (hetekoivu)

~koirahkoivu on kovaa puuta~ 

~koiraskoivussa on oikosat oksat, ja kankeet~ (hieskoivussa)

~koiraskuusi taas joss on oksat ylös ja kova niinku rauta ku sen hakkaa~

(koiraspuut)

~koirasluuvaloheinä~ (isotalvikki)

~koirasmetto ku se lähtee lentoo, nii hakkaa siipijää nii ku tappumel sotkis~

~se on koirahmettäs joka soi~ (soivat metsot)

~koirahmänty~ (kova mänty)

~koeraspuu~ (rauduskoivu)

~koiraspuu on olemassa joka sortissa hakopuuta, oksista sen näkkee~

(hako eli havupuuta)

~se oli semmonen suuri koerassusi~ (pöytyän sudet)

~niin menöö ku koirasteeri~

~koirasterri kukertaa ja naarasterri sil tal katkattaa mukavast~

~ennev vanhaa sittei tarvinna linnunkaan pyynnissä pyssytorvija eikä koerasusija~

(vanhempi ansapyynti)

~koirasvehka~ (raate)

~sit myö pyyvvettii niitä koiravonttui~ (kivien alta, kivikalat)

~ilma koirii~ (kääntyy huonoksi)

~voi, tulimaisen tulimainen, että minuva koirii~ (harmittaa)

~siähään olet kuv vanhal ihmisel koirit~ (ilkut, teet vastoin tapoja)

~hä koiri meitä~ (pilkkaa)

~no kum minä siittä sitte vähä koiristun~ (tervehdyn, vahvistun)

~kaloja rupes tulleen koiriossa ja sitte oltiim miälissään~

(nuotan uloin verkko, koirioverkko)

~koirusillaham puhuu kaikellaista~

~kyllähän ne koerruil ja irvvuil sillej joka ei uskaltanna laskkee~

(mäkeä, joukossa tyhmyys)

~oikeen otettiin talveksi kassaan sitä koiruahoo~

~meilläkih kasvo tos salim päässä niim murha pensas tot koiruuhoo~

~koiruoho panttin kaffekuppi~ (vilustumiseen)

~ku miä join oikee vahvaa koiruuhokaffii ja menih huppusii maate, ni vilu men ohitte~

(omat konstit, huppusii=peiton alle)

~minuhkih tuppas se tauti, mum mie teiv vaa koiruuhonorrii ja jalkohol pysyn~

(koiruohonorria)

~toi kulkku on tullur rainihimma ku oler ryyppinnyk koiruuhovettä~

(lämmitettyä koiruohovettä)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)