~laskuja~

~mä kollehrin nuasta kimmiistä hulikan~ (kimpilaudoista, 

matalan puuastian)

~kollerassi~ (kullero)

~miss on semmone kolo, kollero~ (onkalo puussa, telkän pesäksi)

~meiräm puskis on nyv vähä kolleroosia~ (mustaherukoita)

~vattatauthin käytethin kolleroosia~ (omat hoidot)

~siäl om paljo kolleropuskia~ (saaressa, mustaherukkapensaita,

laihia)

~kolleroosista keitethin kollerosoppaa~ (mustaherukkasoppaa)

~kollii sanoivat ain katiks, ja naatukissaa kissaks~

(naatu eli naaras)

~kollit on semmottia että ne mennee pois kottookij ja om monta viikkoo 

ennenko tullee~ (takaisin)

~täs ei ny enees soo unta kukoo, jolsei noi kollit lakkoo mouruamasta~

(keväällä)

~ne rupes vonkuun ne kollit ja naaraakkiv vonkas~

~ei tuosta imisästä kissasta om mihkääk ku se kerree noeta kollija aena 

tännem mouruvammaa~ (imisä eli naaraskissa, imi=emä)

~oliko se hilisu natu taikka kolli~ (hilsu eli mielitietty, 

harvinaiset homo-viitteet, vrt. lyhythiuksinen tyttö)

~kolli~ (suuri ja laiska poro)

~kolli~ (mustaherukka)

~sae koval laakin kolliisak kun koatui ilijamella~

(kolliisa eli pääkalloon)

~tuosta lumesta minä toin semmosen suuren kollin kattilahan~ 

(sulattaakseni vettä)

~ne niil takoilla pyysiit lintuja~ (ansojen nimiä)

~tuala pesäsä on tommonem palamatom puun kollikka~

~kaheksa aeka muna kollikkata ol pesässä~ (teeren pesässä, 

kuuluisi olla paljon nykyistä yleisempi, vrt. lintumetsien harventaminen

asumiskelvottomiksi)

~toeset ku syötti sitä rintoa iha, ihan että ne ol isoja kollikoeta jo~

(pitkään imettäminen, vrt. ehkäisy)

~oikeihan sie uot saant kollikka ahvenii niil merroillas~ (isoja)

~joha sillä o semmone kollikkapoika et alakaaha siitä olla jo apuva isällee~

(avun toivojat)

~ei siellä ollunna muuta kum punapäesie kollikoeta ei lakkoja olt yhtää~

(lakka=kypsä muurain)

~ei ne kollikoerat tahtonup pysyäk kotona~ (kolli eli uros)

~kollikoiria syksysillä juoksentel mutta, ne lähätettiim pois~

(ajettiin)

~kollimarjaks sanottii sitä~ (mustaa viinamarjaa)

~kollinkimarja~ (mustaherukka)

~huapa kasvoi hallin mäilä, koivu kollin korvessa, juuret yhteen johti~

(puusadut)

~kyllä mä muista lapsesta asti ko puhuttii kollimmarjoista~

(mustaherukoista, merikarvia)

~ei niistä ennem muulla lailla puhuttukaan kun kollimmarjooksi sanottihin~

(omat ja vieraat nimet)

~kollimmarja~ (sudenmarja)

~jokirannoos kasvoo ennen kollimmariapuskia~ (mustaherukoita, kurikka, 

veteen ja rannikkoihin yhistäminen)

~kollipuskas ov varmaham pikkulinnumpesä~ (tiheät puskat)

~kollikrapu ja natukrapu~ (uros ja naarasrapu)

~mikäpä täsä on kollistellesa, ku ei oo mihinkää kiirettä~

(oma eli kiireetön elämä)

~nii hän tuo oli laihtunuj ja kollistunu, etteipä ollut tuta entiseltä 

nävöltä~ (tuta eli tuntea, tautien voimasta)

~ei ole kukkaan luitakan tuanu, vaikk olemme tässä haukkua kollitelleet~ 

(koirat sadussa, eläinten näkökulmasta kertominen)

~siel ois pitänt iha joute miu istuu kollittoa~ (oudoksuttu

jouten istuminen, vrt. vasurien skoulut)

~kaatusi jääl seljäläs ja löin kollon~ (kallon, leuka rintaan,

kädellä vastaan!)

~siinn on sellai kollo päässä~ (pieruheinässä)

~se on tarkka kakar vaik se kollolt näyttä~ (vrt. tollolta)

~poik on nii kollo, ettei tahr millä ilvel lukkema oppentu~

(omat pojat, vieras lukeminen, sanan oikea merkitys loihtia)

~jo tuo ol kollo kun ei vastanna mittää~

~kolloha sauna uunii, ja pua räppänä vähä pienemmäks~

~kolloha tuota uunii, jot puut palasiit paremmi~ (kohenna)

~kollohtakkoa vähä tuota lasta, ku nuon käi huutamoa~ 

(laste elämää)

~soon niin kovin kolloonen jottei se havatte mitää~ (havaita

=olla älykäs, omat älykkyydet, eivät näy vieraissa testeissä)

~ne on sellasii kollokukkasii~ (keltanot, "auringonkukkaset")

~kolloksessa porok ku siotham perävilkkaa rihmhan~ (vrt. raitoon)

~kos sitä tehthii ja jos siittä sattu tulheen suuri se tehthiin kollos~

(laskos, poimu, leninkiin)

~poroja kollostethan~ (sidotaan jonoksi, raidoksi)

~kollostappa sie hamheen helmaa vähä lyhemäksi~ (lyhennä, 

tekemällä kolloksia)

~miepä kolon leetan punoin, kollostaisit sie vähän~

(kolon=ruman, leetan=palmikon)

~poika kun ei piässyt toisten mukkaan järvellen, sitä nyt itkeek kollottelloo 

tuolla iltakylymässä~ (suurien tunteiden aika)

~hirvejä oli niim palijo että niitä joka, päivä näki ku ne, kävelläk 

kollotteli siinä~ (hirviä kanadassa, vrt. oikean suomen luonto ja 

autiot nykymetsät)

~elekeä hyvät poejjat kollottelloa tuolla laella, siitä ei hyvveä seoroa~

(poikien opastaminen järkevämpään elämään)

~jo sen kollotus täältä lähekkin~ (omat voimasanat)

~minä aivan itkiäk kollotin hyvästä mielestä~ (saatuani apua puiden 

pilkkomiseen)

~mikä sillon tuolla tytöllä kuu huutaak kollottaa kum mikähän~ 

(oudot itkut, vaivojen oireita)

~tuosa maantien tällä puolella vielä huomasin ku mehto istuak kollotti 

männyllatvasa~ (havulinnut)

~ja sitte kerranki, taas kahto hylje, kollotti mua~ (saloisten hylkeet,

montako jäljellä)

~enne joulu ol metäs viäl aika huanu keli kon kivek kollottiva joka paikas~

(lämpimät syksyt)

~aurinko paisto kollotti kaikem päivää~ (au-rinko, aur-inko)

~niin näkyyk kollotti selevään taivaalla tulen romotus~ (tulipalossa)

~kuu paistoo kollottaa~

~päevä näky pilevestä että se kollotti kollottamala~

~ei oikeem pystynnyn nukkuhunkaan ko kuu oikeen kollotti~ (kuulle herkät)

~nehän on kun täyttä kuuta kollottaa~ (pyöreäkasvoiset lapset)

~oikkeen iso uroshirven kotka, se tullak kollotti~ (kotka-sanan merkityksiä)

~tuulla kollottaa~

~nyy alka se kollotuskuu, kallom pääl kuljeta~ (maalis-huhtikuussa, 

kallon=jäisen maan)

~Inkerimmaa kolluaa, talotkii näkkyy~ (siintää, kangastaa, tytärsaaresta, 

itämerensuomalaiset)

~töryt vietävä sittem missä kolomaalleh haaraantuu tie~ (seitsemästi 

lakaistut töryt eli roskat, taikojen kieltä)

~toinen ol lopun kolmannel, toinen alun neljännel~ (lasten ikiä)

~toeset ja kolomannet serkut alakaa haepuvap poekkee~ (jäädä etäisemmiksi, 

vrt. pikkuserkut)

~se konttituohi oli kolomatta tuumaa levijää nauhaa~ (oma tuohi,

vieraat tuumat)

~on niillä jalanjuokseva poeka, eikö liek kolomannella oleva~

(vuodella, vrt. talvella)

~runo, se o semmonen, kolmanev vuotine~ (poro) 

~kaks missä riitelööt, kolmais älä tunkii~ (sanonta)

~sellail, kakskymmentkolmannel vuuvel mie mänin naimisii~

~vanhat ihmist sannoit vaa net neljäiskolmatta, nuoremmat sannoit ain 

kakskymmenäisneljäis~ (vieraat kymmenykset, vrt. samojedien

seitsemään laskeminen)

~toinkolmatta vuos läks jo mei mummo kuolemast~ (kuolemasta

oleva aika)

~nelhjiinkolmatta soli piikana ennenku meni naimishiin~

(kolmatta vuosikymmentä)

~ei se ollu eilen, eikä toissapäivänä, kyllä se oli jo kolmanna päivänä~

(kolme päivää sitten)

~tuolla Tikkalassa myö käyttiin kolomanna syyssä~ (toissa syksynä)

~issoin oli se paino kolomattakymmentä kilua~ (oulujoki=lohijoki, 

voitteko palauttaa)

~minä ampuin kolomattaki sattaa jänestä yhtenä syksynä ja linnup päälle~

(vierailla tuliaseilla maan kesyt eläimet sukupuuttoon ampuneet tollot)

~kolomatta saav virat~ (kolmatta sataa pyydystä, virka=ansapolku,

vrt. Vir-ava=metsän emo)

~kolomannellek kymmenellek kun keänty pijettiin aekaihmisenä~

~ei totinen kolmatta tual pys mikkä~ (kyyhkysen pesässä, vrt. harakan)

~ryökälehen kolomatta~

~no voe helekkarin kolomatta sentähem minkälaeset sillä ol voatteet~

~voi täytisen kolomatta, nykkö se särki sev viimese ehejäkorvasen kupin~

(voimasanoja)

~no jumala siunakhon kahta kokhoon ja kolmatta keskele~

(omilta kuulostavat jumalat, vrt. luojahenget, yhytyssanat, 

Jum=Num, elävä taivas)

~taitaa tulla ilimammuutokset, kun kolomatta jalakoo niij jääkistää~

(kaikesta ennustetaan)

~sen oli niin hyvä olla, että oli niinku kolmansih taivais~ 

(kolmannessa, taivaan kerrokset, eri henkien asuttamia)

~Maija kertaa kolomalta kurinlankaa~ (lanka=punottu säikeistä)

~suatii nui kolomanneksev verra kaloja~

~ol nii hyvä marjapaekka että saen iha kolomanneksen puolukat enkä siinä pitkää tuhissu~

(kolmannes=kolme kappaa, 14 litraa)

~kolmanto~ (avotakan tai lieden kupu)

~kolomasosa vehnäjaohhoo ruisjaohhoo kaks ossoo~ (piirakoiden kuoreksi)

~kolomaasti huurin sua, ekkä kuullu~ (vrt. kotiin huutaminen)

~osinko ma olluk kolomannellatoesta vaem mitä, sillom minuss ol tuhkarokko 

ettem minä siitännä päevävvalova yhtää~ (tautien oireita)

~kolmaisturkki~ (suuri talviturkki, yksinappinen)

~em minä sitäkäm muista onk se kakskolmattas päivä tässä kuussa~

(vieraat numeroidut päivät, voitteko poistaa)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)