~laskuja~

~se oli kolomikaplasreki eturekenä vanahaan aikaa~

~kolomikarvanen, ruskeita paekkoja ja valakeita ja mustija~ (eläimessä)

~kolmikko~ (kolme heitettyä noppaa ilmassa, noppapelissä)

~kolmikko~ (polveen asti ulottuva miehen turkki)

~kolomikolokka nyli~ (kolmikulmainen kalikka, tuohen nyljin)

~puukko, tappi, kolomikorttelinen, ja kyynäräishauki sekä pienin äimähauki~

(hauen mittoja)

~uistin ku laitettii se oli kolomikoukkune~

~meil oli tuomosia kolmikoukkusia ja mek kulutimma sen tuohon alle ja nykäsimmä 

niim mes saima sen harrin~ (kuljetetut uistimet)

~kolmikulmamerta~ (kolmion muotoinen rapumerta)

~juttelivat kolomikynnessä~

~kolomilehtine~ (apila)

~siin oli pitkää männikkyvä~ (männiköt, vrt. männä)

~kolomiloppine elikkä niin ku apilal lehti, sitä sanotaal leskelleiväksi, 

kankaalla pensikosa kasvaa~ (heinätietäjät)

~siell on tyttöjä kaksin kolomij joka talossa~ (omat luonnonvarat)

~kyllä kait se soppii ku jaethan kolomin~ (kolmen kesken)

~sitä jos verkkokolomise aena illassaal laskoo niin kyllä kalassa pyssyy~

(kolme verkkoa)

~nin sitähän kolomisessa vuorokauvvessa mentiin sinnev va, se palluu se oli sittä hijasta~ 

(oulusta ristijärvelle, vrt. tavaroiden kanssa)

~sinä oot jo kolominkertaane äitee koska olet sekä äiti, isoäiti että isoisoäiti~

(äiti-sanan alkuperää, vrt. ai-sielu)

~kolominurkittain hartioillel lämpimäks~ (iso huivi)

~retu pantihin tähän kolominurkalle~ (riepu, lapsen jalkoväliin, kolmioksi taiteltuna)

~lapsenhuivi kolminuskanen~ (kulmainen, nuska)

~kolmiooset~ (kolmitähtinen kuvio)

~siinä oli kaksi pienempää nahkapessää, ja oli kolomipesäsiäki~ (nahkalaukkuja)

~meillä oli kaik kolomisenkymmentä verkkua~

~ja mieki menin sinnes sitte aamula siitt oli kovasti jäneksiä silloo~

(kaakamavaaraan, jänisvaarat)

~kolmisiipistä rysseä, siel~ (rysää, pidettiin sisävesissä)

~äitikös teät raukat päästi syänmaan poikki tulehmaan kolmisilthaan~

(kolmisin, sydänmaat=aikuisten aluetta)

~parreim pirtti pikkunenni, kota kolomisoppinenni, kun seun omasta taasta~

(oma pirtti, oma kota)

~tavallisestik kolomisormella syötiin sitä, sitä otettiin hyppyysäj ja hypistettiin 

suuhusa~ (hyppysillä syöminen)

~kolomisthan me sitte kumminki jouvuthin lähtehän, vaikka siihen venehese olis 

kyllä sopinu enemmänki~ (isot lautaveneet)

~siis kolmisse ail laulovat, vähä pitivät vällii~ (laulujen välillä,

laulajat häissä, häälaulut=vanhoja kansanlauluja)

~äemie oli kolomisulukie ja nelisulukie ennen~ (äimiä eli neuloja,

alkujaan luisia)

~onko kolomisulukkii kengän neuloja~

~ollaan kolomisuolaisilla~ (pelataan palloa, vrt. suolata=ampua)

~kolomisäistä pittää ollak kinnaslanka~ (säkeistä)

~kolmisäinen kul luojan köysi~ (vrt. köydellä taivaaseen kavunnut karhu)

~siit tuli simmost kolmisäämist, köyttä sit~ (säämist eli säistä)

~se varsa oli kolomitalavijas, nelivuotijas~ (talvet ja vuodet)

~se on kolomivanteinen se keskinen sielä ja, sitte ov vasta perä~ (rysän osia)

~kuusennäreh hallaastiij ja sillä silottiin~ (vitsalenkit)

~elätä ihtes on sulla yhtä suuret silimät kun mullaak, sannoo jänis poijjalleen 

kolomiöissä~ (eläinsadut)

~oli kolmoset lapsekki niil Riikosilla~

~tosa Takalan tykönä oli semmonen asunto että synny kolmoset~

~kolomehan se sae yhestä mahallisesta, se teki kahet kaksoset ja yhet kolomoset~

~vaikk olisin olluk kolomosia tiinennä niim minä en olis ottanus sitä miestä~

(vrt. ahdingossa)

~sit on kolmone ilma muuta~ (otavan lisäksi, orionin tähtisikermässä 

olevat kolme tähteä)

~tulee pian päivä koska kolmoset menevät mettään~ (metsän taakse)

~n on kolmosek ko on kolmek kirkasta tähtee linjasa~ (linjassa eli suorassa,

vrt. kolmiossa)

~kyl niit on, kolmonen on kolmet tähtee linjas tos keskel taivast~

(tähtitietäjät)

~mettässä on niin kuivaa kolmua, älkää vaan päästäkö valkeeta~

(kuivunutta edellisvuotista heinää)

~om puhuttu että on olluk kolmek kolmuset~ (eräällä äidillä)

~kolmuset om menny mettään, seolanen siäl metärrannas viäl näkkyy~ 

(nimetyt tähtikuviot, vrt. tärkeinä pidetyt)

~kolmet tähtee kolmusesa~

~kyllä äitevainaani niistä kolmusista aamuntulon tiäsi~

~kolmuset tiätää päiväntulloo~

~siäl pelloss o myyrän kolo~

~niis koloishan ne talvia tietysti on käärmeet~

~vähäl löi siihi, kirveelä kolloo ja, siitä vähän tuohta ja siihi semmonen tikku 

jota myötes se mahla juoksi~ (astiaan)

~kivviin kolloisa makkaa vain~ (made kesäisin)

~siihen tuloo meleko iso kolo~ (metson rypemäpaikkaan)

~sannoitkii muka jot sillo ensalkuu ei olt kololoikaa~ (suksissa alkuun, 

pohjauria)

~mie vesteliin kirveel jääkappaleest kolon meijä pojal~ (mäen laskemiseen)

~kolo~ (kivistä tehty keittosija, kesällä)

~ei pijäk kolova ihmistä kattova~ (lasta odottavan)

~se on nii kolo, ettei sil oo minkeälaist käytöst~

~se on oikhein kolo paikka~

~se on kolo ihmine, joka haluo tuommosev vahinkon toisele tehhä~

~o simmonen kolo keli kutte ol lunt viel ja om pakastan~ (jäinen keli)

~ennen ku sae kolojan noetaep petäjiä ni sitä sae koloja että se jälttä läks~

(omien elinkeinojen kieltäminen, metsien varastaminen vieraiden omaisuudeksi,

"itsenäinen suomi", roistojen suomi)

~teen siittä semmottev vähäsem pyykkipunka, rupesin täsä vähä kolomaaj jottain 

aikanin kuluks~ (kolomaan, puista punkkaa)

~me oomma koloonu joka nurkan tuala mettäs~ (kotimettät)

~poika tek itsellee kolotkat, meinaa männä jääle päätää kaupale~

(kolotkat=kotitekoiset luistimet)

~on niitä kolohonkia ollu~ (kelohonkia, palokärkien suosimia)

~semmosis kolosis ja semmosis paikois, mäer rinteillä~ (liikkui käärmeet)

~ves juoksoo kivvii koloite~ (veen aika)

~se vesi kun nousoo het tästä niin se louhiin kolotel lähtöö Uurampurroon~

~kuis sie ilkiit kolloutuu iha ilkoisen alastomaks~

~pilvet kolloutuut taivaalla~ (harvenee)

~olipa niin kolokielevä mies ettei kukhaan solminup puhetta siltä~

(sanavalmis)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)