~koltsssaam~ (pantiin kolme närettä)
~koltsa on tehtyk karhakkavittoista jokka on nuin kuus kyynärää pitkät~
(kahdesta tai kolmesta näreestä väännetty vitsaslenkki)
~koltsa~ (kuusenkäpy)
~Kustu lähti kävellä koltsasemhan kotians yöpuulle~
~sitä on susikkoo ja koltsapuommii~ (susikko=yhdellä närelenkillä sidottu)
~se ov vanha koltta se kaikissa kahttoo oman kohtasak~
~kolttahirvas~ (iso hirvas)
~sain torkolla hauvin, melekeen kolomikoltteroisen~
(torkko=koukkupyydys, kortteli=mitta)
~tääl on sullekin häppää, täs korttelooses~ (juotavaa, mukissa,
vrt. ottaa häppää)
~pitki koltei tehti vaa ylhält alas saak, laattiols saak~ (lasten mekkoja)
~koltti niillä pääll oli, että ei niillä mittään housuja eikä semmosia ollu~
(lapsilla, vrt. valokuvat sukulaiskansoista)
~muutan nys sillel lapselle uus koltti, kun toi vanha ol liepiest märkä~
~minä siihen kolttini helmaan noukim mustikoita~ (tytön leninki)
~siit kum mie saij juhlakoltin niin siin ol paljor rimpsui ja kantinknauhaa~
(juhlamekon tai puvun)
~jos silippuja saatiin niin sittet tehtiin kolttia~ (olkipatjoja)
~ei ollup patjoja muutaku sellasesta hampusta oli tehty vahavoja kolttia,
niitä johonka pantiin silippuja sitte~
~ja mie olem meiläh Helmii houkutellus, saat kolttikankahaj jos kattot veikkaa~
(mekkokankaan)
~min olin kai kahrev vanha semmonen kolttipoika~ (koltti päällä,
vrt. kolttu, koltta)
~Eero sano kolttisellaav viä olleensas sauvupirtissä~ (lapsuusmuistot)
~kun ei housuja viel piletty oltiin kolttisellaa~
~a sillo koko kesä juostii kolttisillaa~ (lapsena)
~ko rotinoita tuotii ni pithä siin lapsel kolttivoate olla~
(rotinoita eli syntymälahjoja)
~poijjam paholaiset minkä kolttoisesat tekivät~ (kolttoset)
~sit se meäkäs sakki tekee laeseksee, sem mukana ne hullut kolttoset~
(vrt. seura kaltaisekseen)
~Jannelle niitä sattuu aina niitä kolttosia niissä hellustushommissa~
(kommelluksia, hellustaa=seurustella)
~sitä nyp piti molemmap poika ja tyttö sellaasta kolttua~
(edestä umpinainen, hihallinen lapsen mekko)
~kolttu ol samallaenen kesät talavet~
~kolttu peällä ne juoksi poijjat ja tytöt, ei niillä housuja ollu~
~pojila olluk kolmen ja neljäv vanhaksi koltut~
~itte ensimmäisen koltun tehin~ (tytön yksiosaisen puvun, leningin)
~laetappas sille penskalle kolttu peälle~
~koltesliin ol iha ninkon kolt, mut siin ei ol lainkka hioi~
(liivihametta muistuttava takaa napitettu esiliina)
~minunki äiti kuto iten ne kolttukankaat~ (oma=itse tehty)
~minä olin simmonen kolttupoika~
~ne on koltuist~ (taikomista, ruokien peittäminen liinalla vieraan
tullessa tupaan)
~se ol semmone koltuiniekka se mummo~ (noita)
~silloim most kaik ihmiist osasiit koltuissa~ (kaikki osasivat taikoa,
taikuus=omaa uskonnollisuutta)
~koltuisiit ain lukkiit~ (tekivät taikoja)
~ennev vanhaa ain laatiit et häis koltuistii~ (tehtiin taikoja häissä,
omien häiden tapoja)
~ol meil koltunoi, voivat toisel pahhaa tehhä, toisel hyvvää tehhä~
(vrt. käytöksestä riippuen, taioilla vastaaminen=väkivallan välttelemistä)
~koltunapussi ko ol, sil hiä tek mitä tahto~ (noidalla, taikapussi)
~ne o lyllyt, mil heä koltunoip, mitkä olliit siel pussiis~
(lyllyt eli taikakalut, vrt. kojeet, koneet)
~sit uuven joulun yöl koltunoistii kaikellaista~ (vrt. vanhan
joulun eli kekrin yönä)
~vanha koltuiniekka osas kyl enne vanhaa koltuvoija ja ihmiset kyl uskoit siihe~
(koltuvoija eli taikoa)
~kolulla ajetaan~ (liu´utaan, jääkappaleella)
~laetettii kolut alaj ja tehtii rovijo~ (kolut eli aluspuut)
~pantii vua koluja alaj ja veittii vene~ (kannaksen yli)
~koluloist pyytelöit ussiampii vuosii~ (puisista kalapadoista)
~no se on semmosisa risukoisa ja kolusa~ (kärppä)
~kolua maata~ (kivistä)
~sillon oli semmonen kolu talavi jotta varruin pit liikkuva~ (jäinen,
varoen)
~kolut on säönäellej ja lohiloelles semmosija turoja~ (kivikot,
kutupaikkoja)
~eihän kalat kolua kärsi, ei millään~ (kolinaa)
~pölökö tul kun kuul niitä koluja~ (pelko, kolinoita, kovat äänet)
~kolu kevät~ (kolea)
~kyllä siellä on kolu ilima~
~kyllä tänä keyväännä on ollut palijo koluja~ (koleita ilmoja)
~ne sen onnella kulkoo ympäriis ja koluiloo kaeket yöt~ (onnella
eli haamussa, vrt. suojelushenget)
~semmosta kolusta ja kuivaa maata~ (vuorenrinne)
~se ol sellaist koluist maata nin siel kasvo marjoja paljo~ (kivistä)
~semmonen kauhiin kolunev vuor siinä~ (kiviset vuoret)
~se ol niil livakka kun tervas ja kun syksyllä tul kolukel~
(nahkalapikas, jäinen keli)
~siell ov vasta oekee kolukeli kun se jeäti nuo kaekki rapakot~
~kolukikko~ (kivikko, louhikko)
~vesi menee että kolisee siä kolukiston alla~ (kivikon)
~johonnis syömmoan kolukkaan~ (sydänmaan kolukkaan, perukkaan,
vrt. kolkka)
~tua mettä on sellaasta kolukkota nottei siälä pääse kärryyllä eikä reellä~
(omat mettät, vieraat kulkuneuvot)
~jossair ryteiköshän ne mielellään elää ja semmoses kolukos~ (käärmeet)
~isetää koluna~ (pölkkyyn, paksuteräinen kirves, halkaisukirves)
~kolupuut~ (pitkospuut)
~tihijöitä ryssii, säreryssii ja koluryssii, semmosii koluloi siel virrareunal piettii~
(kolurysä=kalapadon aukkoon viritetty rysä)
~ku ei hirvinnä sitten nii yöllä koluta~ (yörauha, vrt. henkien aika)
~kun kaekki paekat koluvaa, niin eiköhän nuita puolukoeta soahat tännäes syksynä
survoo muutamaan korvoo~ (korvoo eli sangollista)
~hirvethän ne kolus jäkälliim perässä~
~tuo meijä Matti ku ol yhe vuen poikessa nii tuntuu sen puhheesta että se on kaekki
paekat kolunna tässä Kuopion liänissä~ (omat ulkomaanmatkat)
~sillo ku se kolluuttel sillo ol pitkä kevät~ (koro eli palokärki)
~koluvelli~ (luista keitetty soppa)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)