~Mualaam miähellä oli reessä suuri komi täynnä ruusivatia~
(kontti, savivateja)
~komi~ (matkareki)
~mukula nahkapussihin ja komi reen päälle ja sillä sitä sitte mentihin niin ettei mitää~
(parivikkoisen lapsen kanssa)
~komihta~ (umpinainem muonapulkka)
~koivunkylkijäisest painovat reen kaarii, jokka pit reenkoppaa kasas, koko sit komittaa~
(reen koria)
~komikelkas viädää verkot~ (matalalaitainen vesikelkka)
~tavanu aivav vereksestä ku se oli mennyk komiskhon~ (saukko, jään alaiseen onkaloon)
~vesi alta kuivaa, niin komiskojääksi nek kuttuu~
~välhin ku se komistaa oikheim puihin se om pakkaseksi~ (palokärki)
~Helka leskihmine, hiä komistelluo itsijiä ja leihua miehii kans~
(toisia naisia paheksuvat, vrt. kateelliset)
~ei tarvinnu ennen komistella, pesivät voan silimäsä~ (tytöt,
poikia varten, vrt. vieraat peilit)
~ee se mon kontilla komistele, eekä virsussa vihille mää~
(köyhästä, vrt. virsut=pyhäkköjalkineet)
~ne komistin vuoksi piti niitä ympärik koko tuppivyön~
(miehet solkia)
~sitte jos tahottiin sitä Aonoo toesella laella sannoon niin se oli Aknetta,
siihem pantiin semmonen komistus puhheissa~ (ei kuulosta samalta,
oma kieli=vokaaleja, vieras kieli=konsonantteja)
~karhu ja kontijo se onkin se valtanimi ja nalle ja mörkö komistusnimijä~
~noit mukuloit saa koko päivän komittaa jottain tekemää~ (vrt. komentaa)
~tulliit tähä mei tuppaa telmämää, mut mie komiti ne ulos~
~mie oon löytänt monta kommakivvee~ (simpukan helmeä)
~ne olliit oikiee kommakat peijaiset~ (hautajaiset)
~siäl kotoni likellä oli semmonen kommakkoinen joki miss oli saukko~
(saukkojoet, oikean suomen luontoa)
~kommakkoluu~ (häpyluu, kommoluu, vrt. haltijan olinpaikka)
~mutasist rannoist etittii pienen kommakuorijaisii~ (simpukoita)
~rannast kottii esliinahelmahee näkikenkii ja kommaluita lellilöiksee~
(leikkikaluikseen, vrt. lelliä)
~enne vanhaa ämmät pittiit kommaluita mil kaapiit pohjapalaman kattilast~
(simpukan kuoria, omat työkalut)
~kommankenkä~ (simpukankuori)
~komma kuorii~ (simpukan)
~nii o kova ko komma kynnet~ (vrt. kuoret)
~kommastaa~ (etsiä, vrt. simpukoita)
~myö tehtiin ne kompeet ja pesuveit~ (taikaa varten)
~ne on nua entisyyvev velehot kompeitaam paiskanneet ja niist on tullup pahoja
seurauksija~ (kompeita eli taikakaluja)
~em minä tiijäm mitä kommetta varten se oli se rauta~
~velehon kompeet~ (velhot, vrt. noidat)
~niillä niito olluv vaekka minkälaesija kompeita~ (noidilla)
~niitä ol jos jonniimoesija kompeita olevinnaan~ (taikoja)
~sittev vasta olis nossuk kun os tiennyn ne~ (kompeet joita tehtiin aarretta
kätkettäessä, kätkevä taikuus)
~minä oon täsä kommehtinu yhtä ja toista~ (touhunnut,
sanojen monet merkitykset)
~vuorta ja louhikkoa kommeliks kututtu~ (vrt. kummeli)
~ei kaht kommelust ilman kolmat ja kolmas oo ain kovin~
~em mää muista mikä kommellus siit tuli kun, ei se saanukkan stä koskee sit umpee~
(jättiläinen tarussa, muistoja maan alkuperäisväestöstä)
~kum pitkält elää niin näkee kaikellaisii kommelluksii~
~kyllä niitä om mailman ijän tullus semmosia kommelluksia~ (aviottomia
lapsia, omat lapset, vieraat uskonnot avioliittoineen, pelkäävät oikeita
tunteita, pelkäävät naisia, kaikkea todellista)
~minun huoneeseen ei tulem männingäine eikä muut kommellukset~
(menninkäiset, manni, mani)
~sitä miestä kommeltaa aina ja joka paikasa, vaikka mihin menis ja mitä tekis~
(vaivaa huono onni)
~kylläpä sitä kommelsi huonosti~ (vrt. hyvin, taikuuden kieltä)
~joskus se hyvältäki kommeltuu~ (työ, epäonnistuu)
~siin on semmonen kommerrus, että kuka hänestä saaneekaas selevän~
(vrt. kommellus)
~niillähän niitä on niillä akkoella niitä sanan kommelluksija ja kommerruksija~
(vrt. loitsuja, loruja)
~verkkokommijossa el tallaassahan ne verkot pietää~ (kopissa, vajassa)
~ei se mun kommooni mahtunu mitä se tolkotti~ (pääkoppaan)
~jää voi lyälä isojakin kommoja~ (railoja)
~em minä ollu koko asiasta kommoihnani, vaikka se ämmä mun niin haukku~
(toisesta korvasta ulos)
~kommoluu~ (vaivaisenluu)
~pääkallon eli kommoluut~ (kallo=luu)
~kommoluu~ (häntäluu)
~jos se mököttää sinul jotaki, niin älä ol kommonas~
(vrt. moksiskaan, kummissaankaan)
~kommopesä~ (jään onkalossa oleva hylkeenpesä)
~mitäs sinä hulluja kommottelet~
~mitä sitä aina tyhyjää kommottellee, ois joskuskaaj jo hilijaa~
(tyhjän puhuminen, tapojen vastaista)
~kommottelloo~ (tekee taikoja)
~kommotoksija~ (taikavälineitä)
~kommuloiks sannoit niitä mitkä olliit suikijat ja avahussiit näi auk~
(simpukat)
~kommukiv~ (simpukan helmi)
~semmosiin kommoem mänövät~ (onkaloihin, saukot)
~se makkaa semmosissa kommoissa~ (näätä)
~makkaa ninko komo~ (sisältä laho puu)
~puu on sillon komo ku se ontettuupi~ (tulee ontoksi)
~emmä kaaja sitä puuta se on ihan komo~ (vrt. kaiken kaatavat örkit,
metsien pahoinpitely=syynä monien lajien katoamiseen)
~jää oli noussu kahenkertasiks komoiks mis ne hylkeempojat asu~
(hylkeiden suomi)
~hylet tekkee pesäsäj johonki jäänkommoon~ (onkaloon)
~telekkäkomot tehtii onnesta puusta~ (vrt. pöntöt, vieras lautarakentaminen)
~ei niitä tääll ook kuj joku komohanahi~ (merihanhi, hailuodossa)
~ei kaaru komohonka minkä kara on kaljoos~ (kara eli pääjuuri)
~linnutha ne tekkiit pesäsä komohonkii~ (vanhojen puiden tärkeydestä,
suojeltuja oikeassa suomessa)
~aihkimännikössä on semmosia isoja mäntyjä, jokku saattavat olla komosiaki~
(onttoja, aihkimännyt)
~hylkeempesät on usiast komojääs~ (hyljetietäjät)
~en arvannukkaan että seun komojäätä ja putosin~
~komojää onsi, se voi puottaa~ (ontto)
~tätä issointa hanahija ne sannoo komokkaaksi~ (merihanhea)
~siellä talavet asuvat niissä komokoissa~ (majavat, puiden ja kivien koloissa)
~ne sanoo komokoivuks sitä lahoavaa~ (koivua)
~vesi juoksee alta pois niin se jää komollehe~ (komojää)
~jää on komolhan~
~komopesä~ (hylkeen pesä, luonnossa kaikella tarkoitus)
~siäl on niin kylmä ja niin komopilves~ (paksussa mustassa pilvessä)
~ei se mitee ymmärrä, soon semmonen komopee~
~meilän mettäs on kyl suurii haapoi, mut ne on melkee kaik komosisuksellisii~
(onttoja, valkealan kieltä)
~ei pakotam mut muute komottaa~ (jomottaa)
~jo sitä ronkkoa komotti~ (lonkkaa)
~pirtämmän komotus~ (synnyttäjälle keitetty kaljavelli)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)
