~ei oikkeen suorraan sanok, se aina komppailloo~ (viisastelee,
laskee leikkiä, vrt. kompa)
~kyllähän ne kompail~ (teki taikoja)
~sanotaam poekempuoleisesti että ei toenen huomoesik komppaeluksi~
(huomaisi)
~kompaluut olliit potrii lapse lelloloi~ (leluja, simpukat)
~Heikki o leikilaskija, hänel o niitä komppasannoi aina tulollua, millo mitäki~
~Trompsasta aapham menevät sen kumpaassikursij jälkhen~
(avomerelle, kompassi)
~harvon sitä nui joutusaa puhujaa saa kuunnellak ku sanat toisijaan tönnii
ja hampaihin kompastelloo~
~kun ei älyväkkeä kaikkija, sehä se siit tekyö kompastukse~
(älyämisen tärkeydestä, omien juttujen ymmärtäminen)
~elä ylövästele, ylöpeys käyp kompastuksen eijlä~
~nii kompeilliisii puheit ens, ennen ko ne ens tupaakaa tul~ (kosijaisissa,
sulhasella ja puhemiehellä)
~se oli siksi kompeikas että sae~ (myrkytyksen pysähtymään, noita)
~se ukko oli aika kompeilija vielä vanahollaanni~ (vanhoilla päivillä)
~sitä sae komppeillan niitä konstiloeta~ (lapsen vatsan ollessa kovalla,
omat konstit)
~täötistäkö se siinä kompeiloo, kunnei kuitenkaa näö tulovan siitä mittää~
(kiuruveen kieltä)
~nuilla mettän elävillä on omat kompelosa pahoilla ilimoilla~ (kolonsa)
~unen kompelossa~ (pöpperössä)
~se kesti kauvvan tuahikatto ko hyvät tuahet oli ja hyvät mallaat ja alusta
sittes semmonen ettei kompeloinnu~ (kouruillut)
~pie vuan piänahkas eläkä navilla anna perree eläkä hellitä vaikka kuin koittas kompisa~
(ivata, tehdä pilaa, heinäveen kieltä)
~paras se un kompija uunillen näem pakkasella~ (kömpiä, o=ö)
~jo se kompimalla liikkuu~ (lapsi)
~pittää kain niillep penikoillev viijät tuosta kompijaisija tulijaisiksi~
(karamellejä)
~sellaitsija komplamija ol, näi omila silemilläi~ (taikakonsteja)
~kompo~ (iso savivati)
~kompoluu~ (polvilumpio)
~sellaist hossotostah ja kompotostah pitää koko ikäh~ (hössötystä,
paheksuen=tekee vastoin tapoja)
~ei se järvi siitä kohalta syveä o jalka kompassa sitä voan soa kävellä~
(vrt. patikassa, jämsän kieltä)
~älä pimes ment tom mettän kompparoittema~
~hiän kohta kompiv viskovvaa, mänpä sittä piähän tahip perssiisseen~
(viskotut kommat, vrt. taiat)
~se osas puhuak komppeja~
~se puhhuu aena nin komppipuhheita~ (viisastelee)
~jopa sano komppisanan~ (vrt. taika)
~sill on niitä komppipuhheita ja komppisanoja aena~ (vrt. kompata)
~se oli heti niin ivallinej ja käytti komppisanoja~
~komprohoja~ (rupisammakko, vrt. kompa rohja)
~kompsan nurkka on rääsynä~ (tuohikontin nurkka, omat rääsyt)
~kompsaarjus se ol, ei se nimismies ollu~ (poliisipäällikkö,
vieraiden asioiden uudelleen nimeäminen)
~mie ku kaatuu kompsahi polvillei ni kaik män polvi nilelle~
~siinä on hyvin kompsakka mies, siinä oisi Hilmalle ukkoo ihan piisaksi asti~
(ukon katsominen tyttärelle)
~aamul kum mentiin niin komsse kannoi mut takas tulles se petti~
(komsse=jääkuori)
~jos se ol lumimoskast jäätyny niin se on semmost kompsejäätä~
~Tauno ihan säikähttää kun sinä lähet kompsehtimmaan yöllä~ (lapsen
unen varjeleminen)
~mitäs ne oli talolliset ja varkaat samosa kompsisa enne~
(vrt. kaikki muut, suomalaiset ja "suomalaiset")
~mää lähin kelekkohoj ja ko mää oikein kompseij ja potkein niin siittä oli apua~
(viluun, liikkeessä pysyminen)
~pienet lapset kaaristethan, aivam pienet kompsioon~ (sidotaan komsioon,
nahalla verhottu puinen kätkyt jonka pääpuolessa nahkainen kuomu)
~toinem marja astia oli sitte kompsu niinkun naisten käsiväsky~
(sangallinen marjakori)
~Ville tulee jo tuala ja on kompsu~ (kädessä, tuohikori)
~sai se emä kompsun kuatuissaa~ (vrt. äijä)
~sillä paljo voittaa ko kompsuttelee vaikka ei kovaakaa~ (terveyttä,
vanha ihminen)
~elä kompsutas siinä kun toeset ol levolla~
~kompsuttaa jotta moa tärisöö~
~soattaa nuo aetan kompukkaan nakata ajelehtimasta poes~ (tavarat,
komeroon / koppiin)
~tuo se un semmonen kompurajalaka että se langetak kontsahtellee tuotuossaik
kivviij ja rissuin~
~mitä sie siin kompurehat senkii kompurakoip~
~elä sinä sillä keinon kompurroik, kaikki eläväthän ne pois tieltä raivvauttuu~
(metsässä oltaessa)
~me ei tohtinu yöllä lähtiäs sinnek kompuroihtehen ko ei ollum mitään näköneuvoja~
(ihminen=päiväeläin)
~mie kompustelin vuuve päivät, enneko mänin naimisii~ (hiljaa hyvä tulee)
~nehä kompustu heti yhtehe~ (tai sitten ei)
~mie putosiv vespassih kun se kompuj jalka tarttu liejuh~ (passih eli lammikkoon)
~tua pirtillä mää komputtelij ja tein kaikemmoista~ (omat työt)
~täs on tälläänen korkia mäki ja tua komus oj joki~ (komus=syvennyksessä,
notkossa)
~ei se mettäsika komusansa kovin kauvvaa elä~ (mäyrä, oikean suomen luontoa)
~komuloi näät keräsiit nii kovast ja niitä hakkasiit auk löytääkseen helmen~
(simpukoita)
~luita komuja ja mittee liek kerännä~ (taikakalut)
~pantii heinänkomuloi tähäm piäl ja, ne antoit sellasta voimaa~
(kipeään jalkaan)
~se on sellaist suun komuu vaan sen puhe~ (vrt. kopua)
~se on nin komusta mehteä~ (kivikkoista)
~se on nii komukasta se maa~
~kun kärmem meni semmoseen komukikkooj ja~ (kivikkoon)
~a usottak työ, jot mie sain yhe ker sellase komukive, mikä ol ko herne~
(simpukan helmi)
~semmonej junkkeikko, oekkeer rötteikkö maesema ja komukko~
(suomussalmen kieltä)
~vaikka se ol komumoata, niin kasvohan tuo yhtä hyvin~ (paksukamaraista,
karhunsammalta kasvavaa)
~komukuorii, niit myö koottii rannalt~ (simpukan kuoria)
~komupulkka~ (kuomulla peitetty pulkka)
~komupääskyne~ (törmäpääsky)
~hienoja juurija eikä komuraesija~ (tarvittiin juuriköyteen)
~komureki~ (laidallinen matkareki, laitio)
~komus~ (tietäjä, noita)
~komuska~ (tietäjäakka, myös komuskaämmä)
~se on veleho semmonej joka komuskoepi~
~se muori oli paremminnis semmonen vähän komusmuori~
~myö oltii Saaejooes komustamas~ (etsimässä simpukoita,
sama sana, vrt. simpukoilla taikominen)
~se komuvoa kaik itellie, ei se sois meille miteä~ (tekee vastoin tapoja)
~ei tarvihet tullak kommuummaan keskellä yötä~
~mitähäl lie toas sikiöt menneet tuonne vintille komuammaan~
(sikiöt eli lapset, mikä heimo, sotkamo)
~jos se sittek komuaa, tohisee, tulevak kovat ilimat~ (tunturi,
elävä olento)
~ensimmäisestä komutuulesta o yheksäv viikkova talavee~ (komu eli myrsky)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 7)
