~niissä on iso lehti ja siittä karttuu paljo kontoo~ (puista,
rikkeitä, karikkeita)
~konto on puisempaa ja raskahampaa kuakkia kun neva~ (rahkasuo
/ turvesuo / mättäinen ja kantoinen maa)
~kur rupes lehti varisemahan niin sitten ne pakeni konnoolle~
(metsälinnut)
~Uurensillanharijuj ja Lintuharijuv välis om piäni konto~
(suonotkelma, harjujen nimiä)
~kärppä oli konnon alla~
~konto~ (karhun pesä)
~jos konto tullee niin sillon minä kyllä saatan kohtuvella eksyä~
(tunturissa, konto=sumu, usva)
~s on konto maanu keskivaarassa kauvon~ (usva, elävä olento)
~sellaasta s on kontoosta maata siinä~ (sammaleista)
~mää olen kantanu kontolehtii tuvan vinttiin, ettei lämmyn men talvel harakoil~
(lohjan kieltä)
~kohtuvella se tuommonen kontomaa tulhen syttyy~
~kontomänty~ (rämeikössä hitaasti kasvanut)
~kontomätästä ja sellaasta sammalikkoa~
~Kontoneva om Pinokorven syrijäs, sielt on otettu kontua~
(turvetta, sammalta, vrt. kontu, vanhemmat turvemajat)
~kylläpä se on kumma kontopää, nuori ihiminen ko se ei muistam mitää~
~kontosää merellä~ (sumuinen)
~kun sitä vanahanoo nin sitä kontottuu kyvystääj ja varostaan~
(ristijärven kieltä)
~pittää lähteä liikhelle ettei kontotu~ (kangistu)
~muurhaiset on kontotuksissa~ (kankeita kylmästä)
~pakkanen kontotutti käjet~ (kohmetti)
~jos kuka ruokkiin kansak kontrrauttuu, sanottaan, hyvä kun semmosttaip piissoisip piämpoloveks~
(piisaisi pään polveksi, koko iäksi)
~Eskola talo perriehe kuuluu monta konttua, vanhimma veljekse Esko konttua on viis poikua~
(talot, perheet ja konnut)
~a tiä tyttö kuuluu siihe tät-Marin konttua viel~ (kuuluu täti-Marin kontuun,
vrt. tytöistä jatkuneet perheet / heimot)
~käret on niin konttahas jotta aivan kinnervööttöö~ (kohmeessa, kihelmöi)
~tos nees sai semmonem paita yllä, konttaillap pitkim permantoo~ (lapset)
~s onki hyviv vihtynys se poika, se konttaileekij jo~
~nyppi konttaset ravuk koppaas~ (soihdun valossa, ravustaja)
~vuarantaus on niin kontteekkuu, jotta pitäs ollak enemmän lunta ennen kun sieltä
kykenöö halakoja vetämään~ (pälkjärven kieltä)
~jo oli kontteikko korpi~ (kivinen, kantoinen)
~jokiranta tässä kasvaa hyvästiv vaen tuossa takalampana se uj jo vähäheinästä kontteikkuva~
~tuonne rantaam männessä on semmonen konttelikko jotta eihä siellä vanaha pysy
seisaallaankaa~ (kivikko)
~oli aina kontti seläässä ja tanijaiset jalaassa~ (matkatessaan, tuohivirsut)
~parasta vain on olla ihmisittään eikä vahrata ku piru kontista~
(vrt. hiiri, ei kuulosta korpilta)
~niitä sammakoeta istu niinkun konttija siinä meijä ympärillä~
(oikean suomen luontoa)
~syyti kum pohjattommaan konttiin, kun oekein ahmimalla söe~
(teki vastoin tapoja)
~tänne syvänmuahan on kannettava kesällä kaikki selässä kontissa, kunnei oo tietä~
(oikea eli tietön suomi, vallan tiet)
~vanhaasse aikhaan olit pärekontit joihim panthiil leivät ja voirasiat ja silakkarasia~
(ylitornion kieltä)
~vielhä oltii pärekontitki minenkää naiset käytii karpalas ja puolas syksyl~
(naisten elinkeinot)
~se on semmonen kajekontti, ei suvahtis toisen ellääkkää~ (kadehtijasta)
~se on koko ahmankontti, syö enempi kun jaksaakaan~ (paheksutut
eli vieraina pidetyt tavat)
~unkontti~ (unikeko)
~pitkeä konttii kannettii noapurii ku sinne synty pienii~ (varpajaisiksi,
syntymälahjoiksi)
~soli sielä yhen miehen kansa kontissa~ (asui yhdessä, ilman vihkimistä,
omat perheet, vieraat avioliitot)
~löivät konttinsa yhtehe~ (muuttivat yhteen, vrt. hynttyyt)
~nyk konttiin tuulee~ (hyvä siianpyynti-ilma)
~kannaham mun konttini, niin tiijjät~ (mitä olen kokenut)
~ja sil ol niit kontei ja käpälit nii pali ja katto pällittä net~
(yöperhonen eli koi)
~älkkä hualikka mukula menp paljan konte ulos ko maa o rooras viäl~
(jaloin, roudassa, vehmaan kieltä)
~kyl se kuitti on kaatuileeki ommiin konteinsa~ (kuitti eli uupunut)
~lortit liaruu konteis niin, ettei pääs askelt ottamaan~ (lortit eli lapset)
~niilläki on jo vanhimmat lapset omilla kontillans~ (jaloillaan,
oppineet kävelemään)
~minoon joutunu pärjäähän mailmasa omin konttineni~
~mene nii et pää kolmanten konttin oo~ (vrt. jalkana)
~men niim pal kun kontti persses ol~ (jalka perseessä, sanonnat)
~meni että kontik kolisi härkimulkoo~ (kuperkeikkaa)
~pääskyt ja leevoset oj jo konttis korjannee~ (lähteneet, syksyllä)
~ulvos tehti valkkia ja kontik korutetti~ (kärvennettiin,
teuraseläimen koivet)
~konttipannu oli malmine ja oli pitkäk kontit ja varsi~ (malminen,
vrt. lainasana metalli)
~lauhan kontit on niin suuria jottei niitä syä~ (jokin paksu heinä)
~kontinkin voi käyttää~ (jalankin, nuorista maamunasienistä)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)
