~laskuja~

~se neulo sih esliinah helmahah kaikellaist konuu~ (koristeluja)

~sill on kaik konut hännäs~ (hännässä, mikä eläin)

~jos lienöö vanha kansa konujaa tehneet~ (taikojaan)

~sie sait konun kätte minenkä pölässyttä toist~ (vrt. taikakalut)

~ei myä nii ylpeit olla, myö ollaa vaa vähä konuja~ (outoja)

~sil sitte ol konui juttui~

~se oli vähän konu mies niin tek kaikkee sellasta, haastel kaskuja~

~hän juttel konui~ (hauskoja)

~ei ne pahat ollun nii tuhmii, mun ne ol nii pahoi konuvelemah~

(savolaiset laskemaan leikkiä, hämäläisen mielestä)

~konuvella~ (taikoa, noitua)

~toi nurjanen on nyv vähä konusamp~ (lapasen suu, koristeellisempi)

~konukko~ (mättäikkö)

~ne kuto niin konullisii ne ryijyt~ (koristeellisia, konut

=taikakuvioita, jokaisella oma merkitys)

~Kaisa ol sellai konumaakar, neulo likoillek kaikkii koristoksii~

(neulotut ja kudotut konut)

~anna lapsel jottae konuisii niet se eijj itke~ (leluja)

~tätim ol konuntekijä hyvä~ (ommelten / koristeiden)

~Sallu-vaari oli ain niin kova konutteleh~ (koristelemaan, puutöitä,

miesten ja naisten työt)

~em mie tielä puhuko se siit vain konuuksissaav vai eikö tienny~

(leikillään, vrt. konnuuksissaan)

~äläkää kakarat kaahikoj ja kouhaalkop, putuatta viä~ (kurikan kieltä)

~sitte aena kouheella ol ja kuuntel~ (kettu, pää koholla)

~sinäpä ny kouhoo oot kum pääs tualla lailla ovipiälhen hyppäät~

(vähäkyrön kieltä)

~joka on aivan kans kouhoo hommaa~ (kivien nostelu, voimainkoettelu)

~hullu valleella nauraa, kouho toesen kohtalolla~

~sittet tuli semmonen kouho koskisammalista~ (kouho eli mörkö, 

vrt. vesieläimet)

~pankaa ovi kiini, ettei kouho pääse~ (voimasana=haltija)

~se on turhampäivästä koohoilemista~

~järki ihiminen ei sillä laella kouhoele~ (oikea käytös)

~mäneppäs kouhottammaa kekäleitä että pallaavat välemmi~

(nopeammin, hankasalmen kieltä)

~tavallinem paita ja aika kookas että se ei ahistellum mistääm paikasta~

(naisen paita)

~siinä on jo meleko koukas mehtä~

~no nehä ol ennen nii aeka koukkaat, ne haotaeset~ (hautajaiset)

~ne oj jokseeki samankookkaita~ (metsä ja peltopyy)

~ei nek kaikki niin isojakhan kaloja olhe mutta paremin kookhampuohleisia~

(kemin kieltä)

~tämän kookhaisia ne on hyysät~ (koljat, merikaloja)

~ei sen ni hyväl vällii ol ko sitä vaan kooks tullee~ (sanonta)

~ei sitä saanu koolle ilma jauhoo~ (vehkoista tehtyä taikinaa)

~s oj justhin niin kun ei sill olis kaikki järki oikeen koolla~

(järettömät)

~niit on noit marjoi oikein koollah paikon metsässä~

~äijä o ämmii kuol, usja tullut ukkoloi~ (sanonta, ???)

~mikkelinä pittää ollak kaikki koulla~ (tehtynä, syystöiden lopetus)

~ja kaikki työt saatu koolle~ (tehdyksi, syksyllä)

~omaesie oli koulla ja tämä kylä oli koulla hautajaisissa~

(omaiset ja kylä, vrt. vanhemmat sukukylät)

~mikäs kokous tuala variksilla on kus siälä näkyy olovan niitä niin palio 

yhyrellä koolla~ (omat kotieläimet)

~käärhöin käärithin, että n olit yhelä koola~ (tavarat)

~joh net olisit yhellä koolla nämäh lainielaiset ei neh mahtus yhteen tuhantheen ainakhaa väki~

(lainion kylän asukkaat, lieneekö totta)

~niin kauvan kun on vanahukset yhellä koullaan~ (elossa)

~mull oli poijjat yhöllä koulla~ (koolla, asuivat vielä kotona)

~s oli sellaanem märkäperä paikka siälä koolamas~ (vuoren rotkossa, muurainpaikka)

~juonipato ku oli valmistunun niim panthim marimet verkkua koolahman~ (pystypuut, 

tukemaan verkkoa, lohipatoon)

~koolisa ne oli puurot ja lihat ja kaikki otti siittä vaal lusikallaan~

(kooli=yksi tai kaksikorvainen saviruukku)

~ol matala koola, puusta vestetty~ (puuvati, pöydässä silakoille)

~sitä puuron särvintä pantihin sitte semmosihin koolehi~

~suurista korvoloista otettiiv ves kooliloihij ja siitä itekkukim pes~ 

(saunassa, puuastioita)

~korijaa ne säävelis koommalle, tuas noon pitkin laattiaa mukulaan vereltävänä~

(säävelis eli tavarasi)

~alapaula paulotettii nuotas tasaa, mu yläpaula paulotetaa koompaa~ 

(koonpaan eli tiiviimpään)

~eihä niist ook kuuluna sen koome mittää~ (sen koommin)

~kymmenes ikävuos ol pikkusev vailla kum minäkil lählij ja sen koommin en kotiop palannu~

(oikeasti itsenäiset ihmiset)

~no eipä häntä ou sen koetosen koemmin näkynnä~

~se tuo tuul on niämä jo kiäntyvä kaljahtanna koommi kuarnalle~

(kaarnalle eli pohjoiseen)

~ku otettiim puukolla ja tulella se semmonen koona pois~ (kynitystä linnusta)

~eläkä koonaele mää vae murajamata ielleen~ (lapselle)

~siinähän tuota on tuon joukkosak kansak kimpuroetu~ (joukkonsa eli perheensä)

~joko maa pysyy koosa niin ettei viäriä~ (keväällä, vrt. upota)

~sie vie sitä korrii varovast, sil se on nii huono et parahiks koos kestää~

(kirvun kieltä)

~kainalovihtoksi sanottiin näitä hienoja jokka piti keulan koosa~ (reen jalaksen 

kärjen ja ensimmäisen kaplaan välistä sidettä)

~se kala pyssyy paremmin kovosaki kum pannee kylymääv vetteen heti tuoreeltaan kiehumaan~

(tuoreena syöminen)

~vanahuuskit tulloo van vielähän tuota koossa pyssyy~

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)