~laskuja~

~paitasillaan ne juoksivat niin että kopekset vilikkuvat~

(pikkupojat, kivekset)

~paulhan käärithin kopekset, tuohikopekset~

(verkkoon, kivet, painot)

~kopeksilla leikittiij ja kaarnasta tehtiin kaluja~ (kopes=tuohi

tai pärepallo)

~nuotassa oli kopeskiveksijä, pyörreitä teki isävaennoo~

~kopeskoa tuo mehtä, mätäs mättääseen ja ikään syvä väliin~ (mätäsmaata)

~kopeik, kopeik kopettaa mettäkana~ (riekko)

~se sula maa siä alla ol lämmittäny että s on kopettunus siinä~ 

(kovettunut, lumi, lumitietäjät)

~hanki on niin kopettunu pakkaasella~

~pihkahärkä eli papintappaja on semmonen kopiainen~ (kovakuoriainen,

vrt. pappi-sanan vanhemmat merkitykset, kaikki mistä ihmiset pitivät

=varastettu kansanuskosta)

~on toi selkäni taas jo sev verran kopiintunu että mä käveleen eles pääsen~

(parantunut)

~kenne tuvanurkas nuoret vähä kopikoivat~ (tanssivat, ennen seuraintaloja)

~minä mäni siihe marjapaikkaa kopiks toiste neuvomisella~

(vrt. löysin itse)

~sillon ko puu sujuu kopiksi toisehen niin se kiljuu sitte~

(sujuu eli huojuu, elävät puut)

~se hirvi lähtee makkuukseltaaj ja tullee ihan kopiksi~ (kohti,

vrt. ottaa koppi)

~juoksi minuun kopiksi~

~olivat toesia hämeevinääv vaen itellees se kopiksi kävi~

~se sattu kopiksi~ (tavatessa haluamansa ihmisen)

~kopilleen se mökki silloj jäe~ (kuntoon, pystyyn)

~täytyy katella maalimaa niin kauvan ku ov vielä kopillaan~ 

(vrt. tolpillaan)

~sehä ov vielä kopillaa olova verkko, monet muikut vielä soahhaan~

(suomussalmen muikut)

~kopilloen nuita jeäpurraeta räösttäästä, etteivät tipup peälle~

(puikkoja, maaningan kieltä)

~mäntii kopinoihih~ (pitoihin, kemuihin)

~myö pijeteä ehkäkopinoita nin tulkoa sillo sinne~ (iltatalkoita)

~ei mittä suuremppa riitta ol vähä noka kopina vaa~

~ottasis se Eera vielä akaj jos vail löytää niin kopijoj joka taipuu tuumiin~

(vanhana naimisesta)

~se taetaa ollav vähän kopion kuan kautta kulukenna~ (kopion kodan, 

hölmöstä, löylynlyömästä)

~kopio~ (tukkimiehentäi)

~älä ny sentää ittees ihan kopioimeks huhro~ (huhki, raihnaiseksi,

oma työ=vähän kerrallaan)

~mitä seä siel kopajat, tulet tupoa~ (lapselle)

~ei se enneä tult silla ala kopajammoa~ (lattian, hilleri,

omat kotieläimet)

~elä määs sinne, mörkö tulloo jo kopajaa porstuvassa~ (lapselle)

~konkelo kopistaa honkaa~ (tikka, palokärki)

~pärreestä tehty oli se läppä siihen, josta sae kopistoop poekkeen ne, 

ei nielun kaotta tarvinna niitä rassata~ (kaloja, vasumerrasta)

~käyppäs kopistamassa saunan uunia~ (vrt. kiuasta)

~mikkelinä kun kopistelloo nurkkija niin talo eijj ouk kylymä tuluvana talavena~

(vieraat mikkelit, omat taiat)

~kopistellaan kentällä ne alas sieltä~  (merrasta, nahkiaiset)

~se piti käyvä, aena kopistelemassa ne kuurat poes~ (ansarihmoista)

~kopistele sitä valakiaa~ (vrt. anna palaa)

~älä sil koukul kekäleitä nii kauvvua kopistele~ (tulen ystävät, vrt. palvojat)

~koitihaa mie sitä kopistella yllää, mut se ol nii unen kans viel vetelä~ 

(kirvun kieltä)

~pittää poikija kopistella ylös~

~siihen ku sattu toenem mehtimies tulemaan ni, se heti pyyvettiiv vae avuksi 

että tuuppa, että porukassa, porukassa kopistellaa~ (oma työ yhistää,

vieras saa vihaiseksi)

~minä herrään kyllä iliman kopistuksija~ (unen pyhyydestä,

vrt. omituiset herätyskellot)

~siihe pohjoa kopisutettii, sit ko se kopaji ni se ol kypsä~ (leipä)

~harvakkeise kopittel ja sano, kop, kop, kop, eihä lasta mörkö vie~

(hypitti polvella, vrt. mörkö=karhu)

~ne kopitettiin kuiviim mäkisammaliin ne ravut~ (säilöttiin,

padasjoen ravut)

~siält kopitettiin semmossiin näin korkeisiin koppii~ (pyydettiin rapuja,

koreihin, lammin ravut, montako jäljellä)

~ku verkko oli rakenettu ni sittes se tyllytethiij ja kopitethii~

(pauloitettu, varustettiin kohoilla)

~hopusti mie kopitan, neljäs verkko joo~ (laitan kohoja verkkoihin)

~nosti polvellie ja alko kopittoa~ (isä, hypittää lasta)

~Pikku-Jussin kans myö ruukasimma kopittaa, ennenku toisija poikija tuli ja 

ruvettiil lyömääm pallova~

~lähen kopithaan tuon tyttären keithään kahvhia ku niin haukotuttaa~

(tärännön kieltä, vrt. kahvia edeltänyt tsaiju)

~täl kerral näytti hailiikii kopittuvan riskimmin, et kyl siint saaliist räkkäs 

vähä kajavilki antaa~ (lokeille, lavansaaren hailinpyytäjät)

~sit kopituttii kaik kylän otsaa ja sit siel tytöt ja pojat kaik tantsittii ja laulettii~

(onnelliset kylät, vrt. pienet)

~pirit semmosen rämpseen, ja ihan suotta, konnen mää siinä pahanteon koplasa lainkan ollu~

(toisia syyttävät, vrt. pahaa kaikessa näkevät, henkisten ongelmien oireita)

~ei s oo heräännehijen koplas ollenkaa~ (rikollisia vilisevät ulkomaanlahkot,

lahko-sanan vanhempi merkitys=kuun palvoja)

~lapsenakij jo mehän kerättii se kopla ja keitettiin kahavija ja valavottiij 

ja vahattii sitä että aurinko tanssaa~ (juhannuksena, auringon pyhät)

~niihän se ol suanut sekkii kopla sellasen suallii ensimmäisellä 

apajalla jotta kuuluu olleen kaikkein suurin sualis tänä kesänä~ (nuottakunta,

omat koplat=tekevät omaa)

~koplakko~ (vitsaksilla yhistetty lautta)

~seou semmonen koplakoura, ettei silloo saattuva missää~ (saattuva eli kykyä,

kaikilla jotain, pitää vaan löytää mitä)

~ei kukkaan tiennyk ku sitte se tiä oma koplakunta ties sen~ 

(perhe, hyvän marjapaikan)

~kuka niitä koplamija rupes pitämää~ (taikoja, omaa uskonnollisuutta)

~mukulat taisivak koplataj jottain tosa permannolla~ (touhuta yhdessä,

sanan alkuperää)

~minä haen sen koploamaan~ (päästämään taiasta)

~se jäi maaj ja taivaav välille~

~Pekka män jeätä koplimaa että joko siitä peäsis ylite~ (koittamaan)

~niitom monellaisija koplojammija~ (hierojia)

~kus se niitä aikasak koplo, nin ne tuli takasi ihan niinku uusina akkona~

(hierojan luota)

~ekkös sinä mua vähä hieruak koplottelisi~

~et sinook koittanuk koplottaa ihtejäs sillä Kivi-Sallulla~

(hierojien nimiä, vrt. kivillä hierominen)

~siitä se männä koplottel keppinee, ehä se pal mitiä nähnä~

(hartolan kieltä)

~kyl Kalle luist lihat koplottelluo tarkkua suuhuuse~ (lihan ystävät)

~niihhän sitä pittää nuorten koplotellaj ja kuunnellaj jotta mitenkä on elettynä~

(udella vanhemmilta, oma oppiminen=skoulujen vastakohtaa)

~koplukas~ (pieni lautta)

~nuissa lammissa kalastettaan koplukoella~

~puinem päälä sielä olthin, ja koplukka tehthin~ (lautta tukeista)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)