~laskuja~

~on yövytty tuola meijänkir rannassa, siel on omat koppelit niin kun 

nuottakoppeli~ (vajat, nuottia varten)

~ennen lapsena tehtiim piänii koppelii, missä oltiin talosiil~

(leikkimökkejä)

~koppel~ (kelohonka)

~koppeli~ (päreistä tehty vakka, lusikoille ja kerille)

~vie tyttö tuo lankakerä koppelvakkaa~

~koppelinkirjoja muo´ossa~ (kasvoissa kesakoita, vrt. koppelon värit)

~alako kuulua koppelon kokotus~

~aeka pökkelö seon tuo koppelo, ei se pelekee kevväisin pyssymiestäkää~

(omat metsälinnut, vieraat pyssyt)

~koppelosta saa sittem pehmosia tyynyhöyhenijä~ (kaikki käytetään)

~se sitte kokuaa sillä laulullahan nek koppelot ympärillehe~ (urosmetso)

~se oli kaikkiat tyhymempi menemään ansaan, vähä saimma koppelua ja teertä~

(metso, metsot ja koppelot)

~muut linnut tekköö vaen sitä yhtä lajjie, kun ne itekki on, mutta koppelo 

tekköö kahta lajjie, mehtoja ja koppeloja~

~mutta joh metto eli koppelo tuleva, katom pääle elikkä lähele, 

ni se kyllä aavistaa vahinkoa tulipaloa eli~ (linnuista

ennustaminen)

~koppelo on niin villissä~

~koppelo tulee kotkottaa, tonne häm pesänsät tekee~ (lasta kutitettaessa)

~koti on koppelon pojilla, ihe koppelo koiton~ (koditon)

~hööhenistä koppelo tunnetaan~

~ei ole koirasta koppeloa eikä naarasta mettoa~ (koiraat ja naaraat)

~ei siitä puusta ou, se kun on syvämmeltä ihan ons koppelo~

~aenahan niitä näkköö metässä kulukiissaam pystyssä seisovia puunkoppeloeta~

(onttoja puita)

~ruuheks kuhtuvat sellasta ku isosta honkan koppelosta voa ol tehty~

(ontosta hongasta, ruuhien alkuperää)

~koppeloos on kotiis, lahokannos on kartanoes~ (käärmeen lukua)

~vanhana vappuna käki kukkuu vaikka hongan koppelossa~ (13.5., uudet ja

vanhat kalenterit, oma käen aika)

~se sitä hakkoo ja tekköö sen koppelon lahhoom puuhun~ (tikka kolon)

~assuu siinä mökissä semmonev vanaha muorin koppelo van se sittä on sanaseppä 

ja tarinanantaja~ (omat opettajat, suullinen perinne, vrt. vasurien skoulut)

~koppelohavukka se ov väki iso, sillä om peä pieni niinku koppelolla~

(kanahaukka, kana=metsäkana)

~se on hyvin kansa raateleva lintu se koppelohaukka~

~koppelohonkasta tahi hoavasta tehtii ennen suurja olvkuurinoita~

(olvi eli olutkuurnia, sysmä)

~tulukeehan koppelojaulle kaikki, tasan neun matkassa eväät jaittava~

(koppajaolle, matka=omia opettajia)

~ei se saa olla koppelokynsi jos tekee rairasta astioita~ (raitapajusta)

~koppelonkarvaanen savi on parahuusinta muurisavia~

~koppelonkarvanen savimullikko~ (karvanen eli värinen)

~joilaki nostaa koppelonkirjoja, ko ne oottavap pikkusta, aurinko niitä kans nostaa~

(kesakoita, pisamia)

~pantiin semmosta sinistä savee ja koppelonkirjavaa savee sekasin s oli parast 

tiilenteossa~

~jopa sulle on oikein tullut tänä kevänä koppelon pisheitä~ (vrt. kirjoja, pisamia)

~taivas on koppelon rinnalla, sajetta se se kyllä ennen on tienny~ 

(vrt. kirjavat pilvet)

~maa on koppelovvärinen~ (keväällä, pälvien aikaan)

~koppelopoikoo~ (poikue)

~se on koppelosavia tuollaasta koppelonkarvaasta~ (kirjavaa savea)

~koppelosavvea ol leppäpuskaej juurella~ (savipaikat)

~koppelosuorsa (sinisorsa)

~vielä ellää ja on väki koppera mummu~ (ketterä, reipas)

~isä oli Annullek kopperana että jos leikkaat tukkasi niin et tähäm mökkiim 

pallaav vail leikkasihan se~ (nuorten käskemisestä, vrt. hiuksissa elävät

sielut) 

~vielähän se mummu siinä pirttisällä avulle asti kopperehtaa~

(pirtissä, iän mukaan tekeminen)

~siihe ol leppälintu teht pessiäse~ (saunan salvokseen)

~ne oli nin kopperoota ettem mä viittinyp puhuan niillem mitää~ (koppavia,

vieraat piirteet)

~ei nin koppevaa miestä mul luonnollani taharoj jaksaak kattua~ 

~ooha minä tässä yhtä ja toista tehä kopperoinna~ (omat työt)

~karjuvak kovasti ja innottelevat niin koppevana~ (hirvet kiimassa)

~vanhat äijät sitä minnääm pitänyk kun ne kopim mettään teki, 

ei sitä puuta surkeiltu~ (puu=kuuluu kansalle, vrt. omituiset

"metsänomistajat", voitteko poistua maasta)

~nahkakoppi tehtiin nelijästä kaerasta terreen kansa ja karvoja 

pantiin sissään~ (nahkapallo, vrt. kopata)

~ne pannaan ne tuohet semmosellen kopillen, ne kierretää samalla 

laella melekein kul lankakerä~ (kopille eli kerälle)

~sittem paenon koppiin tukkaneolan~ (nutturaan)

~tukka ol viännetty kopille~ (oudoksuen=vierasta alkuperää)

~neovvom mukkaal lähim menneej ja niim paokahin koppikohastaan kyllään~

(hyvät neuvot)

~koppi kokonhanko se pani sen kontin kiehumhan pathan eikö se sitä palotellu~

(kontin eli jalan)

~emmää tiär, ko niit koppiaisii o nii montaa sorttii~ (koppakuoriaisia)

~silmä kiiltää ninko koppiaisen selkä~

~hajeppa koppikeppi ja ruvetaan kopille~ (pallomaila, vrt. pesäpallo)

~eipä se ampi ammukkaa pillilintu pistäkkää kun koppijo kotosi on ja lahokanto kammijosi~

(ampiaisen loitsua)

~tuollapa nuo näkyvät oleval lavon takana koppisilla~ (pojat,

oikeus omaan lapsuuteen)

~tuuli puhalti, löe kylymäksi, minä sukseni kopon reestä ja lähin hiihtamaan~

(liikkeessä pysyminen)

~Jumalan kymmenet karhun kämmenet~ (vrt. karhu=Jumalan poika)

~meä uotin venekoppolon luon, eikä niit näkynnää tulevaks~ (venevajan

luona, omaa elämää, hidasta)

~män ni, että kopposet suhis~ (kopponen=päältä umpinainen paulaton 

tuohivirsu)

~minä olin sitte tyttösenä juluma kiipeilemmääj ja vällii kopposija saen~

(kopauksia, iskuja, puiden ystävät)

~tarttis männä koppostuohee ennenkö tuoh käy ihveesä~ (käy ihveesä,

loppuu irtoamasta)

~täytys männäk koppostuohia hakemaa~ (kopposia varten)

~panek mie jalkaa koppukengät vai supikaskengät~ (koppukengät

=kovapohjaiset varsikengät) 

~nuottakoppul ol iha veerajas, sinne nuotta vyyhittii kuivamaa~

(nuottavaja, katos)

~tulis nyl lunta ko se tiä on semmosta koppulistoo~ (kivikkoa)

~nuo kesselit on sitte kovia rakentamahan kaikemmoisia rekkulehia, 

tieräm mitä ne sielä nykkik koppuloottoo~ (lasten nimiä, jalasjärvi,

vrt. vesselit)

~semmosta koppuraa se nisunen oli ja kehtas sitä viaraallet tarjota~

(paheksuen=teki vastoin tapoja)

~kenkän koppurat tarttee rasvata että ne nöyrtyy~ (elävät kengät)

~nehän oli niim pikkusia saunan koppuroita~ (saunat ennen,

pieni=omaa)

~mitäh panit märäät tossus tohon hellalle, nyn ne on pykiny koppuraan 

ettet jalakaas saa~ (ikaalisten kieltä)

~jalat vie koppurahaj ja sääristerän niinku puikoksi~ (riisitauti)

~koppura se om puutmies~ (noita, parantaja)

~kivi koppuran sissääj ja koppura sijotaaj juurisitteellä~

(verkon painoiksi, omat siteet)

~vaikka tuo meän ukko on nuinki vanha nii se on silti aika koppura~

(hyväkuntoinen)

~koppurakoura~ (koppakuoriainen)

~ol niitä joetaek koppuramiehijä~ (noitia, tietäjiä)

~en oom mikkääk koppur mutta piästin kerra yhen tytön hammastauvista~

(parantaminen, onnistuu keneltä vain)

~on se tuo Ulla vielä koprakka mummo~ (reipas, voimissaan)

~voe hyvä ihmek kum minä lähen koprakastim mummun luokke~ (lapsen juostessa 

mummon luokse)

~kopramuori kaet siinä oli~ (apuna synnytyksessä, noita, itseoppinut kätilö)

~em muuta kopringaesta oon nähnyk kun sen jota nokkapekaksi sanovat~

(koppakuoriaisia)

~täst syvänalast minnuu välist kopristaa~

~se millon kopristi syvän alasta, millom mahasta, millom piästä~

(liikaa oireita, ei auta parantajaa)

~pakkanen tekköö halenneita ja kopristaa jiän kourulle~

~jonkun ker ko Ville hiero kopristel miu kääje perijäin ni sillo herkes jomottamas~

(käden periä eli hartioita)

~mite hää nyt taas kopristelnoo miu vatsajai, eehä mie olt mittää nii äkkömäistä 

syövinnäikää~ (vatsavaivat)

~sivuloista se kopristel eistäin~ (kyljistä, ensinnä, synnytyksessä)

~ennev vanahaan nehän tek tuohesta katot, puut allej ja puut peälle ettei peässyk 

kopristelemaa~ (tuohikatot, vrt. valokuvien kesäkodat)

~vittapannalla kiristettiin kirreeseen se pinkka etteiväp päässeek kopristuun~

(tuohipinkka)

~oekeih hyvä halu sillä om männäk koprulle~ (elävä tuohi)

~se nousee niin teräväks että se rupiaa kopristuhu~ (taittumaan, aalto merellä)

~ko oikein iso meri käy niin se on komiaa se kopristus~

~kopristostaut, mikä kovast ja äkkiisteä kopristelluo~

~sieltä haltija tulloo ja koprittelloo~

~se on siit ninku koura noinikeä kopruskalloa~ (tuulenpesä)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)