~laskuja~

~hää korpailee koin ja ranna vällii aamul ensimäiseks ja illal viimiseks~

(kuljeskelee)

~koro korpakoettelloo~ (pärisyttää puuta)

~jos nyv vaa kuivat ja kuumat tulee, nii kyl se tom maan korppaa~

(sateen jälkeen, vrt. korppu)

~on se yöllä vähän tot pintaa korpannu~ (lumen pintaa)

~korpatos kuulluu tuolta metästä~ (tikan koputus)

~nii huutoat ku korpehiset~ (henkiolentojen nimiä)

~siel mettäshää ne ol, sellasii korpelaisii~

~hyyppi huuta siäl kuuskorves~ (hyypiä eli huuhkaja)

~ei täsä ollus sittek ko synkee korpi~

~korvessa nee parhaat marjastuspaikakkin o~

~ni suur äijä, ku mikä seh honkatonttu ja karvaikii ku korven kuus~

~jalakupuita myötek kulettii aena nuo korvet ja vesiset kohat~

(pitkospuita)

~korvilla niitä on lakikoeta~ (lakkoja kasvavia paikkoja)

~mentiin tuonnek kylymään korpeen~

~huoneensammalia kasvaa korvessa~

~korves karhut oltii, ei sin tohittu marjaa männä~ (karhuille

kuuluvat alueet)

~sitä sanothiin ojanseutua korveksi ku s on semmosta römikköä~

(tiheikköä)

~menny mettän korpheen~ (kauas)

~musta ja synkkä ku koskematon korpi~

~sikälihhän korpi vastovvaa, mikälim mies huuttaa~

~korvessa kasvaa, kotona syntyy, seinällä seisoo, polovella veisoo~

(kantele)

~kovassa on korvel leipä~ 

~no käymmähän kysymässä jotta onko koessa vae korvessa~

~paljohan sitä on korvissa puita~

~no ku oon niiv vanaha että korpeev vietävä, että korpeej joutaa~

~kun ne veti sitä nuottoo, niin sillen tupsahti perän täösi niitä korpijaessii~

(seipiä, korpisärkiä)

~korpiissärki~ (seipi)

~vain kyllä se syöntä jyläättäsi~ (jos karhu tulisi eteen korvessa)

~kolmem mehtua lähti sitte lentoo yhen korpihaan kujasta~

~korpiharakka~ (kuukkeli / närhi)

~korpiharikka~ (tervapääsky)

~korpihaukka~ (iso haukka)

~korphaukka huutaa vaa korkeil mäjiil sylämmaassa~ (piekana)

~mettiköissä, jänkien laijoilla kasvaa kyllä isot korpihillat~

~on kun korpihyttyinen mailman lopun erel~ (sanonta)

~laolaa kun korpi itikka~

~pitkät koevet kun korpitikalla~ (iti-kka, vrt. isi)

~korpijänis~ (lepikkomoan jänis)

~korpikako~ (pöllö)

~korpikanerva~ (suopursu)

~korpikanerva~ (soreahiirenporras)

~korpikarhu~ (ahokarhua pienempi ja vaaleampi karhu)

~korpikettu~ (punakettu)

~rauskaa puuta semmonen korpikoivu oli kans~

~n oli vahvoja kovia puita ne korpikoivut~

~niistä se lähti helposti, korpikoivusta tuahi tempasi ittensä irti~

~korpikoivusta tuli karvasta mahlajaa~

~korpikoivu o harvaoksanen karahka hyvir raskasta puuta ja tavallisestim musta syvämmeltä~

(koivutietäjät)

~korpikonna~ (musta sammakko)

~korpkontikaine~ (korpisammakko)

~kyllä se mies on kylässä hyvä vuan koissa on kuin korpikontio~ 

(omat vertaukset)

~korpikotka se on suurin täällä, ne on kanssa jo harvinaisia~ (maakotkat)

~korpikouvver~ (lohikala)

~ei simmossi korpikulmi änä olekkan kun tiä mene joka paikka~

(omat korvet, vieraat tiet)

~ei kukkan korpikulmalaiste erui valvo~ (etuja, vrt. vieraiden etuja puolustamaan

perustetut "puolueet")

~korpkurppa~ (lehtokurppa)

~korpkurppa, joka korvessa juoksoo, se juoksoo hetken sammalikkoa ja sitten se koatuu, 

pitkä noukka, ei se ole ysö~ (lintutietäjät)

~korpikusjaiseksi~ (kutsuttiin hevosmuurahaisia)

~korpikuuksa se kuusenoksissa keikkelehtää ja hakkee siältä mitä häl löytää~

(kuukkeli)

~korpikuuksa kurahuttaa niim mukavasti laulaa~ (pidetty lintu)

~parahia rakennushirsiä saathin korvesta~ 

~tollaist korpikuusta, hianomäihäist, vanhaa kuusta~ (puuastioihin)

~ei sovis suopetäjä korpkuusen kumppaliks~ (sanonta)

~korpikuusesa ne oksap painuu alaspäij ja, hyötykuusesa ne om pystösäpäin~

~korpikuusi on kovvaa ja kilsiää~ (sitkeää~)

~miehijä oli kun vironsusija ja pitkijä kun korpikuusija~

~korpikuusi~ (suo-ohdake)

~korpkuus~ (luhtakuusio)

~korvesta löytynny kärme ol korpkähy~

~korpikärki~ (käpytikka)

~kyl korpikärmen kans kelppa, mut jumal varjelkon kakari tommosiilt riutkärmeilt~ 

(korpi ja riuttakäärmeet)

~korpikärme~ (kyykäärme)

~korpilahnaksi~ (kutsuttiin myöhään kutevaa lahnaa)

~Eero se aena havaltaa niitä korpilakkoja~ (lakkojen ystävät)

~korplaukka~ (saniainen, juuressa uskotaan elävän jonkin henkiolennon, myös korplonkki,

vrt. obinugrilaisten lonx=haltija)

~ku ottaa korpilepästä lehtiä niin sillä helpottaa särky jos on niinkul läven astunuj jalkaan~

(haavan päälle)

~korpilepästä taikka haavasta varsi~ (haravaan, tervalepästä)

~korpiloikkar~ (tervapääsky)

~on teällä seittyisiä korpmehtoloita, ne korvissa kulkoo, ne ei ole niin ysiä kuin 

nuo varsimmehot~ (isoja, metson ja teeren risteymät)

~sellassii synkkii korpmettii~

~ols vaa enemi noit korpimustikoi, toise ova viel valvai kutte ol viel oikke heinaikaka~

(kiiltäviä ja mustia mustikoita)

~korpmustikka~ (variksenmarja)

~korpimuurain~ (korvessa kasvava muurain)

~ja korpimänty ja mitä korvesa vaan kasos ni n oli semmosta köykästä ja rapevaa~

~korpmännyist talon tek~

~ol tollasia pitkiä korpisia mettätaipaleit~

~sehhään taetaaki ollas sittä ihan Nurmeksee astiv voan semmossija korpisija maeta~

(nilsiästä)

~kuusi se on lujin kuta korpisempi kuusi vaen~

~kolmev voorokauren sisällep pitäs korpihhuuron tiätääp pyryä~ (huuron, vrt. huuru, huuto)

~siihen oli korpiniemi pistäny~ (nevaan, maaniemet)

~on korpin karvane~ (värinen)

~joka valakosen kärmeel lihhoo maestaa, ni se ymmärtää korpinkielen kaekki, mitä korppi puhhuu~

(sukupuuttoon tapetut kangaskäärmeet)

~ko vaan on korpin kivi~ (taikakaluna, tiesi vaurautta, vrt. mustan kiven)

~kun saa valakijan höyhenej ja korpinkiven saa kulukijan näkymättymisä~

~kun ol korpin kiv, niin näk kaik~ (pieni ja sileäpintainen kivi)

~mustia niinkun korpin kynsiä~

~korpinmarjaksi~ (kutsuttiin sudenmarjaa)

~on niim paksu kun korpinnokka~ (pyhiin eläimiin vertaaminen)

~korpinoro~ (kosteikko korpimaalla)

~sitä kasvo vanholla kytölöillä ja korpinotkoloissa~ (kastikkaa)

~siellä ol penskattii kun korpin poekia~ (tummapintaiset kantasuomalaiset)

~korpimpeä or rihmamiestem pujotuskone~ (taikakalu jonka läpi jäniksenlangat pujoteltiin)

~tuos on korpinsilmie, tuota emmö ota~ (puussa, pyöreitä rosoja)

~kirkas kun korpinsilimä~

~korpisilmäne~ (vinoruudullinen koristemalli)

~niin om musta ko korpinsulka~

~noli sillon varmaan ne korpin suvet~ (maaliskuussa, korpin aloittaessa pesintää)

~se on niil laiha kun korpinyöpuu~

~korpinäre on syvämpuolelta kuivoo, syvän on niikun korkkia~ (näre eli kuusi)

~pystyyn kuivanutta vanahoa korpinärettä, siitä se tulloo varmin~

(varmin eli pitävin, puuastia)

~se korpinärhi nin se asusti tuollaisis lupposis kuusikois~ (naavaisissa, kuukkeli)

~korpiohake~ (kyläkarhiainen / leveäosmankäämi / niittykellukka / huopaohdake)

~korpiorava ov vaan semmoner ruskee ja vähäsempi, se toinen on niin siniserruskee ja korree~

(oravatietäjät)

~minä haim mehtästä oikein korpipajuja, se on kaikem paras, se ei veny eikä vanu~

(omat kaupat)

~korpipeippo~ (järripeippo)

~nii huutaat ku korpipirut~ (vrt. korpit)

~korpipyy~ (pyy)

~korpipiäsky, iham musta~ (tervapääsky)

~korpipääsky tekkee kuusiim pesän~

~ne ollaa mussat korpipääskyläiset~ (vrt. tummat)

~livertee kuk korpipeeskynen~ 

~korpipääskynen, jolla om pitkät heikot siivet ja päiväkausiin en niitä istumassa nähny~

~se on korpipääskynem musta ja tekkee kuusiim pesän~

~korpirastas krikastaa että poika plikastaa~

~kun korpirastas laulaa, panes sukses naulaan~ (laulurastas)

~kyllä korpirastas niim monella kiälellä laulaa, että se oj ja satakiäli~

~korpiraukonen~ (rantasipi)

~ne on kun oravankynssii~

~korpirämmeev vetelän kohallep panttiim pitkuspuita~

~korpirämäkkö~ (metsien välissä oleva suosalmeke)

~korpiräysä~ (haukkaa muistuttava musta lintu)

~korpirääsikkö~ (räme)

~korpisammakka~ (metsäsammakko)

~korpisammakka~ (musta kuusikossa elävä sammakko)

~rupsammakko oli rupine, korpsammakko mustan harmaa~

~korpisevvalakija, rahapaikosa olleet~ (valkoinen korpin höyhen, tietää vaurautta)

~on se korpsärki ja piän särki~

~korpisärel o tummemat evät ja se o tummapintane~

~korptijaine~ (metsätiainen)

~korpitsakka~ (korpihyttynen)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)