~laskuja~

~sataa siloo ja se lyä lumenpäällä semmosen korpan~ (siloo=jäätävää sadetta)

~ku talvem pitkäj jäätää ja välil suojaa, nii tulee monaist kumujää, sellai korppa sih~

(kuori, jään päälle)

~sitten äkkijä tul pakkane, siihej jeäty korppa ja se ratisee kun kävelee sillä~

(riti rati ralla)

~ne on nii kuivii noi toukomaat, ku se murha saleh kasvatti sellasen korpan~

(iitin kieltä)

~niin kova korppa kuari~ (ravulla)

~o se lumi vähä korppaantunnu mutei piräk kävelläs sentää~ (vihdin kieltä)

~hiekkamaa ei korppainnuk koskah~ (kovetu)

~semmonem korppana mä olin sihen aikaan, nin kum muukkik kakarat~

(juupajoen kieltä)

~see ol nii et olis korp nokasas viäny~ (pienestä)

~korppi se on semmonem musta faari~ (vrt. vaari, sukulaisnimet=toteemeja)

~saretta ennustaa kun korppi huutaa~

~ne kokointu kaikki ku korpit sihet~ (omat vertaukset)

~ku korp roikkuu, se tuop kuollie sanomija~

~jos mis on elukka kuolt nii kyl korpit laulaat~

~tulloo kuollee sanomija taekka parkunna eroja jos korpit lonkkuu~

~seol musta kun korppi~

~jos minä nään tuola välillä korpij ja se raakuu niim minä pallaan takasi~ 

~korppi kirovaa niinkum mies~ (vai mies kuin korppi, piru piru)

~sillä korpilla on semmonen kivi että se tekköö näkymättömäksi~

(uskomus)

~ennen ol korppiloita kun ol hukkia, ne völjäs hukkia, hukkajen völjyssä ne kulk~

(oikean suomen luontoa)

~kevväil ilmahuut korpit~

~korppie ne vahtasi, ei ne metoksi sanonu, korpin soetimeen lähetään~ (metson nimiä, 

vrt. korpilintu)

~ei korppi korpin silmää noki~ (korpin heimo)

~vares korppia soimaa, omaki nokka o sonnasa~ (sanontoja)

~repii kun korppi kalasäkkijä~ 

~siihen korpik kokoontuu kusa haaska on~ 

~tairan olla korppien kirijossa kun ei nimmee kirkonkirijosta löytyny~

(omat korpit, vieraat kirkot)

~ennen korppi valkenie ja sim partas harmenie~

~min ois pestävä naamajai, mum mikskäs se korppi kuuraten tulee~

(liasta musta naama)

~jos korppi oisit tuomarina, niin ei mon mies hevoisellaan ajaisik~ 

(omat tuomarit, heimojen perustajia)

~korpiv valtakunttaaj joutava hevoinen~ (korpin valtakunta)

~käävät korpittii kirjaviin havukoehin luona kylässä~ 

(korpit ja haukat)

~ei siinä ook korpin kansaj jakamista~

~se ei annap periksi, se väittää vaikka korpinki valakiaksi~

~ei korppi hongasta huuva eikä vahinko tulek kello kaolassa~ 

~ei korppi kirroen kuole~ 

~kyllä korppie löytyy kuhar roatoja oesi~ 

~varis vihkii ja korppi kuuluttaa~ (omat häät, perheiden / heimojen välisiä)

~konspa se korppi valkenoo ja joutsen mustaks tulloo~

~se on koko korppi syömää ku piäsöö vieraa ruuan ettee~ 

~jopa ook koko korppi~ (ahneesta)

~ja korpit meilä on joila maata hakkama, toinem pää neliskanttinen niinku äimä, 

ja toinen latuskainen ja hoikka~ (korpit eli hakut) 

~korppikotka~ (maakotka)

~korppinärri~ (närhi)

~korppirastas~ (laulurastas)

~korppiresse~ (räkättirastas, myös korppiressu)

~jokost korprästäse tuliva~ (kottaraiset)

~pilvissä pitää, jos se ois paahtanu se ois korpoks pistäny maan~

(kovettanut korpuksi, päivä maan)

~mitkä ol suuris levyis, ne ol korppuja~ (järvimalmia nostettaessa)

~korpus on tuare nisupulla haju~ (isotalvikissa)

~on se lumen pinta sev verran korppuintunnu~ (suksen kantavaksi)

~korppuluu~ (polvilumpio)

~mikä lie korppuu kiukaas, korppuman haisu tulloo~ (palaa, käryää)

~korppumaeto, lapsiakkaer ruoka~

~korppumalm, tämmöisijä lämpäreitä ninku kämme~ (levyinä lohkeava 

järvimalmi)

~yhtämittoo vua näkkyy pitelevä tällaista korppupakkasta~

~se on ollukkin semmosta korpua jo monta viikkoo, kunne se ilma ollenkan jählykkän~

(korpupakkaset)

~no, tielläpä on emä korpu~ (saunassa, vrt. korventaa)

~kyläpähän on aika korpua, ihan nenä päähän jäätyy~ (kovasta pakkasesta)

~heitti nii kova löyly, että tiälä iha korpuu~

~jo on mustaks korpunna~ (päivettynyt)

~pirtti on niin korpunna kum pärettulta on poltettu~

~kyllä siellä tuolla mehtäsaonalla noamat korpuu~

~siis tulloo korpumam maku, ei saa panna äkkeesse, ejj ole maku hyvä palaneissa~

(palaneen maku)

~korpus nimmeekii mie enne kuuli~ (seipistä)

~kaik korppuvaa maan kuivaks~ (keväällä)

~ompa siellä hietapakolla tainnuk korpuuntuva, ei siellä likikään korpuunnuk kuj jäällä~

(korpuuntuva=päivettyä, pakolla=särkillä, kalajoki)

~puukorra~ (palokärki)

~korra kuuluu, tulee saje~

~korra laulaa nyk kovastik kyllä tullee pitkä kevä~ (vrt. kutsuu toista tikkaa)

~korral ol pitk kurk ja sit sil ol hat pääs~ (silkkiuikku)

~korra~ (seittitakiainen / huopaohdake)

~se oli sinikko vai, jokka koskem päällä siinä korrailivat~ (siniset korennot)

~korrasorsa~ (silkkiuikku)

~sare tule kosk kon korra~ (konna)

~konnikkaiset korrajaat~

~sammakkoki korroa, ku mättäällep peäsee~

~se niin korraa, koputtaa noukallansa~ (koro eli palokärki)

~painoa nokkase siihe puukupiese ja korroa~ (nimen alkuperää)

~kuunteleppa, kohta alakaa toinenki korrata jossaki~ (kevään ääniä)

~se on vähä eri hauska ko pääse jääl korrama~ (liukumaan kengillä)

~mukulat korraa~ (vrt. vieraat luistimet)

~laineen korre käyp~ (kare, väre)

~kastikkasara on korrellista heinee~ (sarat)

~noi poijan korrit semmosta tekevät~ (pahaa, isot pojat)

~ahvenen korri~

~korri tullee~ (mörkö uniin, henkiolentojen nimiä)

~korri~ (kiinniottaja lasten leikissä)

~se korrinkiv ol kesel ja sem pit ollak kaik suuremp~

(korrinkiveä vartioiva leikkijä, korrista leikittäessä)

~korri~ (isotakiainen / huopaohdake)

~tuolta se puikkos veen päälle se korri, se oli sukelluksissa, ja lähti matalassa 

selekäintymhän~ (pilkkasiipi)

~korriainen~ (kovakuoriainen)

~ukkosen korriainen~ (sudenkorento)

~närreenkarvane ukon korrikka~ (omat värit)

~ohan siellä järvessä niitä korrikoeta~ (liekoja)

~verkko ol tarttunna vanahaa tokkeesee jossa ol tuomone vanaha latvukse korrikka~

(pielaveen kieltä)

~korriljaine~ (kovakuoriainen)

~korrimato~ (vesiperhosen toukka)

~kyllä saret tullee ko korrinkainenkil lentää~ (sittiäinen)

~korringaiset niin hurraa ilimasa~

~se rapu on semmonen korringaenen~

~korrisis pit ollap pal kivii, korrinkiv ol kesel ja korri koitti estääk kutah pääsemäst kivelleh~

(kiinniottoleikissä, toisaalla puut turvapaikkana)

~korsimp~ (simppu, kivikala)

~konnikkaine korrittoa~ (sammakko)

~sammakko jos korrittaa kyllä tulloo viikkomiärät satteet~

~sammakko ku peäsöö mättäälle se ruppee korrittammaan~

~palokärk korrittaa~

~ankat ne korritti er iänelä, ei se semmosta ouk ku kanat~ (ankat, vrt. kesyt hanhet)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)