~laskuja~

~korro~ (kovakuoriainen)

~ukkoskorro~ (sudenkorento)

~kuu korroin korinast viis vareksev vaakunast~ (palokärjen)

~mittees se sammakon korruu meinoo, saetta~

~keärme oli tullak korsassuv vastaan~ (polulla, väkevä enne)

~on jo monta päevee tuulta korsasunna pohjosesta~

~mei ukko korsajaa nii kovast, jot mie en saa maata ensikää~

(kuorsaa)

~siinä korsaa karhu petäjäj juurella~

~susi oli menny siittä läheltä~ (oikean suomen luontoa)

~kun kuuloo sen korsoavan, ei soa kaloja~ (sammakon kurnuttavan)

~mettähäj jätimma karhun korsauksehej~ (kuorsaamaan, vrt. korsu)

~angerheinä vai miks sitä oikei sannoit, semmone paksu se ol se korsi~

(mesiangervo)

~nikka nakka neulan silmä lankan solmu oljen kors~ (nikan eli hikan lukuja)

~alkakaa tekemiän miehet päreit, puhle on pitkä seinän rakoses palaa viimein kors~

(iltapuhteet, päreiden valossa tehtyjä)

~korsheinä on umpinaista pyöreetä ja solomuista~ (korte)

~lahna kutee kolomaasti, ensiks kutee korslahnat, sitte tähkälahnat, ja viimeks heelmälahnat~

~korsi ja ketjupistel vaa ommeltiin~ (liinoihin koristeita, pistoilla)

~joo niitär rantusukkia kujottiin ennevvanahaan ku sitä pantiin sukan sääriin korskaa~

(korskaa eli koristeita)

~ei kannattais korskailla Eetunkan kun ei os senkäm paremp~ (kerskailla)

~se aina korskailoo tyhjee~ (tekee vastoin tapoja)

~se ov vain niin ko joku korskanimi~ (kerskanimi, ajakka, vilkkaalla lapsella)

~se oli vain korskasannaa se, sitä viisastellaav varsin nuin~

(kerskasanaa)

~hirvi korskauttaa karheesti ja antaa kurknauksen, jos ei sillov vastaa se lähtee pois~

(kesyt hirvet, ennen vainoja)

~se oli sopeva mies, ei yhtään korskian vikaa~ (sopuisa)

~se on niin korskeeluontone, että oksat poes ja osa juuristae~ (keiteleen kieltä)

~karhu, pahalainen, sihkas sieramiisa, niin hevonen rupes korskumahan ja pölökäs mahottomasti~

(omat karhut, vieraat hevoiset)

~se sieltä metästä tuli mistä liet tullar ruhmunna, rupes purrak korskuttelemmaan niitä heenniä 

metsäniityn haasiasta~ (hirvi)

~sie korsnaat unissais nii kovast, et mie en saa yhtää nukuttuu~ (viipurin kieltä)

~korso~ (vesiperäistä, kuoppaista ja mättäistä maata, vrt. korsu)

~sammoa koskea suunnilleen on van että se oli, nimitetty ne kaekki ne korvat ja korsot siellä~

(korvat=virtapaikat, korsot=putoukset, nimien antamisesta)

~toeset ku unnee piäsöö ne alakaavat korssata~ (kuorsata)

~korssiv voip selekään nostaa~ (viilekkeellisen pärekorin)

~siäl mettän korssus ne vaan eläävätten~ (mettäläiset)

~pan nyt omah korssuhus, niin tielät varmast löytäväs~ (kätköösi, piiloosi)

~kyl se nyt on sit tavaraa korssunnu ittelleh~ (tavaran keräämisestä, ei sovi yhteen

liikkuvan elämäntavan kanssa)

~se syyvvä korsuvaa kaikki ruuvvat~ (paheksuen=vastoin tapoja)

~suuri miähen korsta, se on ninko karhu~ (vrt. korsto)

~ens lokattii höyhenet ja pää lyötii pois ja siit pantii korstahuntumaa, kärähytettii valkosel~

(valkealla, pyydetty lintu)

~se on nyn nin kovvaa korstannetta toi keli, että kyllä se reej jalasta ja kelkam pohjaa kuluttaa~

(kelkan pohjaa, jalaksettomia)

~mikäs hiijjen korsti teilä äskön käv~ (hiiden korsto, isokokoiset hiidet, vrt. luolamiehet)

~myö männää ahvvenen korstoja narroommaan~

~se o sellane korsto, se o ahma, enemi ottaa luppiisa, syöp ja kohmuaa~ (ahneesta)

~se käö korstollen jeä kun saukkoi kulkoo, röhelmällen~ (saukkojen polut)

~korsulauha~ (jokin lauha)

~net nyvithin ja sitte korrethin nuotiolla vähän että untuva palo~ (pyydetyt

vesilinnut)

~sitten se vei sen korttas sem mustaks ja vei sitten nurkkaa että painajai 

pit sit istuas siihis sit~ (mustaksi korvennettuun koivun oksaan, painajaisen

poistava taika)

~mettämiäs on aina siinä toivoss että kyllä mettä korttaa~ (hyvittää)

~kuuluu koevusen korennonnip purasovan niinkun kortteem poekki~ (ahma, petoeläin)

~tuosa on iso korte ollut tuosa Patosaarem pääsä~ (kortteikko)

~siel ne seiso kortteikos~ (hirvet)

~siinäki oj justihin semmonen kortehikko~

~siin on sellanen korteisto ettei läpitet taho peästä~

~kyllä se kortekistor rajassa kokolailla, siinä se pyylykseem mennee~

(ahvenet kudulla)

~vee rajas kasvo kortekkoo~

~kortekkorpeen ne jänikset tallaavat kesällä polokujaan~ (korpijänikset)

~nythä jo kortelahnan pitäs lasseija kortteikkuo kuvul~ (kortelahnat)

~se on se kortelluhta eriksee, reippaastit tuumam pitkissä nivelpätkissä kasvo~

(jokin korte, nivelheinät)

~kortesneva~ (kortetta kasvava neva)

~korterrannalla ne haovvit päeväpaesteella lojjoelee~

~kortessuoss oo hyvä saviperämaa likellä~

~liehu kasvaa kortettöyrähii~ (lieju, kortetöyräitä)

~tällättiin kortikistooj ja karikkoihin~ (maderysät)

~kortinsilmää~ (kudottin kämmenen kohdalle, kirjailuja)

~kortsasärk ol soukemp ja pyörijämp ku särk~ (korpisärki)

~sielt rantapuolt ne aina enne toivat kortsii ja kurvii~ (korpisärkiä ja kuoreita)

~lumikinokset kaikki korsit täyttänyt~ (korsit eli rotkot)

~se oli koko kesän se jänes tuosa~ (kotijänikset)

~siul oli korttel joka puus ja joka lehen al~ (muurahainen heinäsirkalle, 

eläinsadut)

~minum pyytöneuvoja se saattaa joku paha ihminen korttauttaa mutta minua itteä ei~

(pilata taioin)

~louhuissa se kettu korttieroa~ (elää, louhikoissa)

~ompa vähä kortheisa tuo pato~ (pilauksissa, kalapato)

~se voetti lohelta sev viinakorttelin kiiski ja joe ja siitä se on aena semmosta liejjuo täönnä kiiski~

(eläinsadut, selittävät kummia asioita)

~mil tuulel kuu syntyy ni ensimäine korttel sitä tuulta jatkuu~

~yks korttel kulkenna kuuta~ (neljännes)

~joulusta kortteli maarianpäivään, maarianpäivästä kortteli mittimaariaan~

(neljännesvuosi, kalenteripyhien vieraasta alkuperästä)

~sain torkolla hauvin, melekeen kolomikoltteroisen~ (koukkukalastimella)

~tääl on sullekin häppää~ (juotavaa)

~paa nuo ahvenevähät korttii ja paista tuos hiilluksel~ (korttii eli vartaaseen)

~kuv viimesellä kortilla koato kasken se kuivu varmasti~ (kuun viimeisellä neljänneksellä)

~siihen ei sitte kortop pysty jos vie siihen pajakarstaa~ (pyydykseen pilaukset)

~kortot lähtee pois pyssystä~ (naisen astuessa pyssyn yli,

nainen pilauksia poistavana voimana, vrt. vasurien naisinho ja pelko)

~nuokhiim pääsit kortosta~ (pilauksista, alkoivat saada kalaa)

~korthoon net tulevat jos mie niitä jotenki huonosti olen hantteeranu~

(pyydyksiä, vastuu omista tekemisistä)

~semmonem pötikkäkaari ov vielä kortompi ennustamaan huonoa ilmaa~ 

(leveä sateenkaari)

~semmonen kortto kala että se pilais koko fiskun~ (made kalanpyynnin, 

vrt. kaloja suojeleva haltija)

~kyllä se kortto hyppäs pitkäl laakim puusta toishen~ (orava)

~korppi onki korttolintu~ (vrt. haltijalintu, rok, rok=rakas eli

korpin heimoon kuuluva)

~siihem piti vastataikoja tehä että sai pyssyn kortuksista~ (pilauksista)

~olekhan sie kortuksisa, ko sie et mithän saa~ (kalastajalle)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)