~laskuja~

~hirven sarvii käyttiit ennen seinäl korun~ (koruna eli koristeluna)

~ei niillä paljo olluk koruja eikä kaluja~ (lapsilla ennen)

~hää on nii käpjä kala, koruhha~ (ketterä, kuore)

~sano nyt tätillep päevää ja anna korukäsy~ (oikea käsi, vrt. korullinen,

lapsia suojelevat korut)

~ennen sit laitettii komeit koruneuloksii paitoihi~

~korruuttipa se saonan että on löylyä kun pienessä helevetissä~

(pienet helvetit, vrt. helvetinjärvi, vrt. saivot)

~se on ol niin kuumi ilmoi, et maakin o vallan koruttunnu~ (palanut,

kuivunut)

~koro laoloak korruuttaa~ (palokärki)

~sano et hän näki simmoten kärmeen kun oli keltasek korvat~ (rantakäärmeet)

~korvat kutkuup, suv tuloo~ (suvi)

~on kelekkee ilima jottei itikatkaak korvissa hänisek~ (kirkas, selkeä)

~miehellev vasempi korva ja naeselle oekeja~ (korvien kutiamisesta ennustaminen, 

vasemman ja oikean yhistäminen sukupuoliin)

~siinä istuat törötti niin komiana~ (jänis)

~onk snu korvas tuahest kute snä mittä kuul~

~se valehtellee nin että korvat heiluu~

~se or rakastunnuk korvijaam myäre~

~lapsil tulloo paksut korvat ko niil yleaikaa holkutaa~ (käsketään,

jankutetaan)

~enemmähä korva kuuluo ku silmä näkkyö~

~se korvat hörössä kuunteloo kuka mitä puhhuu~

~ei ottanuk kuuloviin korviisakkaa, ei kun niskojaan nakkeli vaen~

~ei sitä otettuk korffinkhan, höpisee tyhiää~ (oudoksutut tyhjän höpisijät)

~panin oekian korvaj juureen~ (vrt. muistiin, mieleen, korvamuisti) 

~korvihnani oon kuullu~ (omilla korvilla kuuleminen)

~kerron mitä oon nähnyj ja mitä oon korvalla kuullu~ (omat opit)

~min em pijäkkäät takapuhheita vaen sanon kaekki korvinkuullen~

~olokaa kakarat ihimisiksi äläkääkä jylläkköj jottei saa korvillansa olluksi~

(olla ihmisiksi, ihmi=imi=emä)

~sill ol nii hyvä korva~ (lintuja matkivalla)

~paa kaulvaate korviis, ko ulos määt~ (kaulavaate eli huivi)

~varpaluuvala hankasvat ja, vettä korvile~ (lattioita pestäessä)

~kallijo kerra alkoa täst silla korvalt nin se mänyö sinne niemie astikka~

(kallioden ystävät)

~se ol oikei siin oja korval hei saunaankii~ (heidän, luonnonojat)

~siinä lamputtaa lapsen korvissa, ei sual laps nukkuuk~ (lapsen unen

varjeleminen)

~se koske tavat tietää joka korvala assuu~ (kosken korva)

~kävipä tuossa salamen korvalla vinkerä tuulen hivakka vastahan~

(kemijärven kieltä)

~se on siellä Ristisalamen tällä korvalla~ (saari)

~minä makasin sen iltakorvan sitte sielä ja sitte aamuyöllä menin sinnev vahtaamaa teeriä~

(milläpä pyydetty ennen tuliaseita)

~oli jo ihan pimijän korva, ku lähimmä asennollekki~ (asunnolle)

~palasivat kevväi korvil~ (kurjet)

~kuukauvve korvil annettii lapsel nim~ (vrt. kuun mukaan)

~ijän korvalla on tuuli, voep saetta hommata~

~hää lähtöö syväyö korvila~ (sydän yö)

~luvekkorvalta tuuloo~ (luoteesta)

~tuu ny käymhän vielä täsä keväkkorvasa~ (kevään korva)

~hämärän korvisa~ (illansuussa)

~syätiij juuri paraan korvasa~ (parhaan korvassa, vrt. parhaillaan)

~haippas tuolta vesakosta vitaksia että suan panna korvat vakkoihin~ 

(vitaksista korvat, vrt. pangat)

~pohja siinä oli petäjästä ja korvak katajasta~

~niitä kun istu uuninkorvalla ja päreorsilla~ (henkiolentoja, kirkonväkeä, 

vrt. hiidenkirkko)

~merran korvat o sii seittämän kyynäräm mittasii ohkasii kuusesaittoi~

(merran nostoaidat, vrt. aisat)

~korvii pujotettii semmone narupaula~ (tuohivirsujen korviin silmukka, 

jonka läpi paula pujotettiin)

~pavon korva on siellä selekäpäässä, se mihin se loppuu se pato on korva~

(kalapadon osia)

~sokkunuotta on siittä että se veethän neljästä korvasta~ (nurkasta, 

nuottien nimiä)

~ämmät ain kyseliit toisiltaa jot kui monta korvaa sie sait palttinaloimii tahe 

ruohtimisloimii~ (korva=loimilankavyyhti jossa kankaan leveyden edellyttämä

määrä pasmoja)

~montako korvvoo tätä kangasta onkkaa~

~monta korvaa on loimii keträätty, niim monta seinää soap luuvva~

(seinä=luomapuiden pituus)

~oham meilläe jo nelijä henkijä ja korva viijjettä~ (pieni lapsi, 

henki=aikuinen, vrt. sielujen saapuminen)

~sev venet tarttu heti ensimäishen korfhan kiini~ (kapea virtapaikka joessa)

~siinä se on aina vikevä vesi korvassa~

~minuss on korvaampistäjä~ (korvakipu)

~korvahaukka~ (sarvipöllö / kissapöllö)

~pilkkunahkajäkälä~ (korvajäkälä, keitetty korvakipuun)

~talvikki~ (korvaheinä)

~korvaheinä~ (palokeuhkosammal)

~minull ̮on nii pitkä toi korvahella~ (korvanipukka, vrt. heltta)

~mulle korvaherrat kuiskuttivat~ (tulevan asian)

~se korvaherra kävi sanomassa yöllä ja unissa maalas sem paikam mistä sitte riistaa sai~

(henkiolentojen nimiä)

~korvahinnu~ (tärykalvo)

~hiilikot vähä korvahti liikkaa~ (uunin suulla paistetut ohuet leivät)

~se piti vientosestil lämmittää~ (mallassauna)

~minäpä pistän korvahuivim päähäni~

~katavain al on semtti korvajäkälii~ (katajien)

~korvajäkälä~ (lehtijäkälä / islanninjäkälä)

~oravalla kun alkaa olemhan täysi karva nin sillä piteneväk korvakarvat~

(oravien ystävät)

~ne tek puusta semmosen korvakaahan se ol tuossa seenärravossa olemassa jokkaesella~

(korvakauhan, vrt. lusikan)

~korvakkeet sijottiil lutavarvula~ (taitetun tuokkosen korvat)

~pistettiin siitä silimukkeesta se lanka ja sittes semmoset korvakkeet laitettiim pystyyn~

(pielipuut, permi-ansaan)

~korvakessu (kaksikorvainen kori)

~korvakierros~ (korvalehden kierteinen osa)

~isommisa merrosa lähtee tästä suusta semmosek korvakot~ (nostopuut, merran suuaukon 

molemmin puolin)

~korvakossa pesttiim pyykkii kesällä~ (korvallisessa saavissa)

~otetaan kahta puolta kiinnik korvakkopuihin että se pyssyy mallillaan~ (linturihma)

~sitte se lapathan korvakorhin~ (haukisiima)

~on ne nuo mokomat aina korvakuihkusilla~ (pikkutytöt)

~korvakuulon pääs~ (omat mitat)

~soitteloo vain summammutikha, korvakuulola~ (sinne päin)

~miä siit korvakuulol läksin kulkih ja löysin kotuh~ (kotu, vrt. kota)

~ei autap puhuam muuta kun silminäköö ja korvakuuloo~ (oikea puhe)

~minä korvakuulosta voan kuulin siitä, ee se oo ihav varmoa~ (kuulopuheet)

~menen vähä korvakuulolle mihkä ne muksut on joutunu~ (muksujen perään 

katsominen)

~ei ole niitäkhän näilä korvakuulosila yhthän~ (kotkien katoaminen,

vrt. paluu)

~korvalavo~ (saunan perälauteen vastapäätä sijaitseva laude,

kiuaslauteen jatkona)

~jolla on isok korvalehet, se ellää vanhaksi~ (uskomus)

~korvaleht~ (korvaheinä, keitetty kipeiden kohtien hauteiksi)

~pestie korvalehtoi, nenämpiekköi, suukkoi ja vattanapai puhtaiks~

(lasta pestäessä)

~korvaleppu~ (korvanipukka)

~kohta siulle kesä tuluo, lintu tuopi liinapaijan, koskelaine korvaliinan, peäskyine peäalaisen~

(tuutulaulua)

~korvalliset kiännettiiv vastakkaej ja sijottiil lutavarvula~

(tuokkosen korvalliset)

~uunin korvalline o yhestä kivestä~

~lanasa on puukorvalliset~ (suuaukon päissä, rysämäinen kalapyydys)

~korvallisessa on taas vaaja ja samaten toesessa korvallisessa~ (rysässä)

~siinä kallijon korvallisella katon kum puttous mennöö~ (putoukset)

~ensimäinen hauki tommas Ritasalamen korvallisella uistimehe~

~ku tukka ei kyvenä letile tehtii korvallisletit ja yhistettii lettii~

(kyennyt, yltänyt)

~saat kyllä korvamakiaa äitiltäs ku olet raphan sotkenu uuvet vaathet~

(kittilän kieltä)

~aurinko paistaa ja vettä sataa yhyren korva~ (taitaa tulla kesä)

~korvasnippi~ (nipukka)

~korvanipukka taes kylmeä~

~ov vähä kimpurassa häntä ja korvannenät~ (sudella, koiran sukulainen)

~korvampisto paranoo kum puhaltaa piipunhaekua, että se varistuu~

(lämpenee savusta)

~se näitten korvapattoin välisä tuli, välhin tuli, ja painu ryshän~ 

(made, padon korvapuiden välistä)

~minulla oli kerran korvaviipelit niim pahana etten tahtonus saaha leukoja auki~

(kaularauhaset)

~kun tul oikeen kova korvapisto, puhallettiin kuumoa haikuva korvaan~

(haikua eli savua)

~siihe korvapistokshen jokku piethin joitaki tippoja~ (omat konstit)

~korvaraha~ (tapporaha, sudesta 150 ja ahmasta 50 kruunua, 

eläinten sukupuuton syitä)

~korvarastas, ennen ne oli sem munakki kalhit~ (tilhen munat)

~vuan siittä suatiin kuulla sitä korvarieskoo kun se ylty härhältämmään~

(torumista, kaavin kieltä)

~ei siin ot täs ku neä korvaroustot, eihä siin miteä luuta ole~ (korvalehdessä)

~korvasammala~ (jokin sammal)

~ne o korvasienijä ne kevväälä lummii lähteötyvä~

~se on solkispuu se ylänem puu, ja korvastimep pannaan siihem päihin~ 

(puupinon pysty tukipuu)

~se kevätpuoleen korvoa, kun ol tammikuussa liika hyvveä~

~se on sitte pyyvvösä, saahaan korvatuksi pato~ (lohipato, pyydysten paikoilleen

panemisen jälkeen)

~mennee korvaamhan koskhin~ (lohi, nousee kutemaan virtapaikkoihin)

~se korvaa kala silloon ku se lyöpi pääle ja se lyöpi yhessä paikassa~

(lyö veen päälle, hyppii)

~joverrannoilta ja virtapaikoista, misä on semmosta korvausta~ (haettiin kiuaskiviä)

~korvauksesta sail lohen~

~ku se on korvauksen aika lohela se nousee korvan niskale hieromhan~ (kutemaan)

~korvausloheksi sitä kuttuthan~ (nousulohta)

~korvavesi~ (akanvirta)

~korvaveessä se on lujempi nostoa~ (nostaa eli sauvoa, jokivenettä)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)