~laskuja~

~meijä väki ova heinän korjol~

~kun ol joku semmotiin kova pakotus niin ne käv sen tykönä korjoittamassa~

(noitamummon)

~ota nyj ja paa tuo veitti korijoohin, muutoon son tuon kakaran kynsis~

(jalasjärven kieltä)

~männä syksynnä olliit aika kehnot ilmat~

~sen korjoos on tärkijä tehtävä~ (lapsen pelästymisen korjaus)

~ihmise pitteä jalkoi pitteä nii hyväs korjuokses~ (pitää jaloistaan huolta)

~miähet ei tykkännykkä ennem mailmas tost pellavan korjust~

(vieraat työt, vrt. naisten töinä pidetyt)

~on se nym merkilliises korjus, ku ei mistää löyry~ (piilossa)

~viä kivenal korjuu~ (omat piilot)

~sielä se ukko makua kiukuala ninkun karhu korijussaasa~

~siinä on ollus sellaasia korijuja ennen siinä johonk on tuota, vuosikausia, koottu, 

rumihit, ja sittes sieltä, tuota, ne luut vasta korijattu, hautahan~

(kaksiosainen hautaus)

~mutt oli kota korjussa, s oli niinku kirkko~ (siivossa, omat kirkot)

~pak korjut esin pessään~ (poikittain olevat aluspuut)

~korjupesällä, puun alla ku makas, ni tuntu se kohta, mistä henk käi, ruskiiks ol sulant lum~

(karhun hengittäessä)

~ompa siinä kuusen korjus~ (suuri, vanha)

~karhu männöö talvkorjuksee~ 

~karhu tul korjuppesille~ (korjut ja pesät)

~hossakos olek kun et valkeeta tehlessäs korjuppuuta pane~

(aluspuuta, emäntä piialle, piikojen tavat=omia)

~ota nyj ja pa toi veitti korjuusies~ (talteen)

~muurahaeset kanto kaekki ne munat siihel lepä oksie ala, keräs korjuuseen ne~

(pesän hajottamisen jälkeen)

~venneetkip pantiin korjuuseen syksyllä aena talaven aijaksi~

~sielä sittä korjjuulleer ruvenna~ (tuhansien karhujen suomi)

~karhu makkaa korhjuula~ (kuusen alla, korju=maanpäällinen tilapäispesä)

~talvel se makaa korjuul~ (metsäsika eli mäyrä)

~syksysin on naisil eres pihan korjuu~ (siivous, syystyöt)

~kahesti vuojesa ennen tehtiin suur korjuu~ (kevät ja syyssiivous)

~mulla oon vielä suuri työ puolain korjuussa~ (puolukoiden)

~mut tatin korjuukit mie jo laajen tänäpäin kuin käytii tattiloi myömäs ja korjatti ja mantsikkoi ja mustikkoi~

(laajen eli kerroin, keräysmatkat)

~se on korjuuksella ko se kuusej juures makkaa talve~ (karhu)

~joka korjuuhela makkaa s ei tarttep pessää~

~se makaa korjuuksel~ (mäyrä talven)

~verkon korjuukseej ja paikkuukseen opin~ (omat opit, oikeita taitoja,

vrt. vasurien skoulut)

~jos om merrat rikki ja verkot rikki nii talven aikana ne häätyy korjuuttaa~

~osaa korjuuttaa äitillä ihtiään~ (lapsi)

~lortit lituu oves juur yhtänäs, ja tupa on kylmä kun korkkaari~

(lortit=lapset, lituu=kulkee edestakaisin)

~siinähäv vain istuu ja polttaa lamppuva ja korkasempuhetta valavoo~

(valvoo korkasen puhdetta?)

~sittä kun se on käynny ja selinny, se laitetaan tynnyriin taikka mihkä pitävään 

astiaan tahansaj johonka voi korkata~ (sahti, padasjoki)

~mustempi syttä, valakkeempi lunta, korkkeempi kottoo, matalampi majjoo~ 

(mikä se on.. harakka)

~voe kaohea kun ne oli korkeat ja levveällä~ (poron sarvet, taivalkoski)

~oikehen korkia törmä, pantihil levähtämähä~ (omat lepopaikat)

~ne kasvoit niin korkehii ja sellasii keltasii kukkii~ 

(nimien vieraudesta, vain tärkeinä pidetyt asiat nimetään

/ nimet muuttuvat / ei nimetä ollenkaan)

~ei kukham puu kasvan niin korkiaksi ettei muita ole~ (sanonta)

~se on kolme syltä se verkko korkia~ (lohiverkko)

~siell ov välistä korkia rova~ (jääröykkiö, vrt. rovajärvi)

~sit heil ol jo lapsii ko, tavalisen korkeit lapsii jo~

~s on semmonen korkee maa ja semmonem päivässuinen~ (etelään viettävä)

~Tornijonjoki kun lähtöö korkeimasta Lapista~

~ei ihmisen auta niin korkeelta kattoo ettei se ommaisians tunne~

~jos tulee järim paljo pihjalammarjoi korkeeltaa ni tulee korkee talvi~

(marjoista ennustaminen)

~kovii on ilmoi, ku on kuu korkijal~ (kovat ilmat, vrt. kylmät)

~sitte aina ku, turpheek kuluis sieltä korkeamalta ni se paikathiin turpheila 

että se ei päässy ryöppyähmään~ (tervahauta)

~se teki miestä korkiaalt yhes yös~ (kinoksia, tuisku)

~päivä o korkehis murkinois~

~siell on paras käövväk korkeen päevä aekaa~ (korkea päivä)

~nouskoa joutuu ylös aurinko on jo nii korkealla että ei uunluuvalla ylety lyömää~

(karstulan kieltä)

~kum päävä ol korkeimmallaa, silloin ol paras kun sae silloin tulla elikkä männäkii~

(syntyä ja kuolla, vrt. sielujen matkat)

~sammalikkokorkijoita~ (ylevää maastoa)

~korkkee~ (ylävä kangasmaa)

~ko aik tul korkkimalles se teki kaksose~

~kun hätä korkiammallien tulia nin sit apua täytyy hakia~

~van se tahttoo ollaj jotta kellä on se korkkee viissaos niin hulluukssiim männöö jo sittä~

(viisaus ja hulluus, lähellä toisiaan)

~otas sinä eokko, sinä et eläk korkejaan ikkään~ (muuten, vrt. eukon kanssa)

~aatto juhlista korkee~

~ennehä se ol hyvinniik korkeella~ (joulunvietto, vrt. kuun pyhä ja päivän pyhä,

talvivuosi ja kesävuosi)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)