~laskuja~

~kaks kolt marjoa~ (sudenmarjoissa)

~kraaselit ne vain semmoselles sulallet telikollet tekee kuuttinsa~

(harmaahylkeet, sulille jäälautoille)

~kraasselinkuutti~ (harmaahylkeen poikanen)

~kraaselisuku murijuttaa kuu orriit, että se kuuluu nelijänneksenki~

(murisee, neljännespeninkulman)

~nuama pittää olla nuorilla naisilla nykyjään nii ruusattu ja ravierattu, 

muute ei tunnu kelepoova~ (vrt. peilien yleistyminen)

~orava krahtaa tua puusa~ (kuikuilee)

~siällä tuntuu nyv vähä krahistavan yäntiätämiin~

(kylmenevän, jäätävän)

~s oliki mettoo joka sijä puskas krahisteli~ (elävät metsät)

~takaperin se vaan täl taval sik krahlaa mennä~ (rapu)

~lopult tulla krahnusti kotti, vaik mä orotin koko päivän~

(itsekeskeiset, usein miehiä)

~kraikukkane~ (päivänkakkara)

~vaikka sonkin tuallaanen kraissuunen, niin ei se siltä oo useen sairastanu~

(hoikka, laiha, vrt. luonnostaan)

~harakka krakattaa~

~kovasti siinä nyt on tenavilla sukkelaa, kun nuan krakistetahan~

(ylistaron kieltä, hirven heimo)

~harakat siä nin nauro krakitti, kain niillä jotain ilvett oli~

(ilvettä, vrt. ilveillä)

~et se krakottaa vaan sit jälkee~ (kukkumisen, käen ääntelyä)

~tullee kiäleviä ämmiä ko harakka tonnek katom päället tullee krakottaa~

(ennelinnut)

~em minä niitten kilojej ja krammojem päälle ymmärrä~

(vieraat mitat, voitteko poistaa)

~se or ramppitautii hyvää~ (koiranheisipuusta tehty lääke)

~lähetähän nyp pojat äkkiä verkov vetohon, sielä meri käyvväk krankkaa jo hiijjel lailla~

(himangan kieltä)

~ei ne miähet sentään ollenkan krannaap pualeksikan niim paljo kuv vaimoväki~

(koreile vaatteilla)

~tehtiin kranssi päähän noista ruviskukkasista ja pantiiv vähä harakankukkasiakij 

joukkoon~ (päivänkakkaroita)

~ranssi se tavallisestit tuotiil lapsisaonoeksi~ (lapsen synnyttyä,

palmikoitu leivonnainen)

~keltanen kranssi kärmeel~ (päässä, vesikäärmeet)

~kun kuun ympär on kranssi se tiätää rivoi ilmoi~

~häätupa oli niin komijaksi kranssiitettu~

~ku ne pyhät on siin kaikki yhres kranssus ni eihä sitä osa mitää tyätäkä alkaa~

(omia töitä häiritsevät vieraat pyhät) 

~käykää nys siällä meilläkim päin pääsiäispyhier rantissa~

(oma kyläily, vieraat juhlapyhät)

~jos on itätuuli, se ei suhista, on se niir ranttu~ (metso soitimella)

~se oli viä pitkän aikaa sairautensaj jälkeen nin kamalan kranttu ruakansak kans~

(jälkitaudit)

~on siinä vaiva, kranuta ruakavetensäs semmottem piitan takaa~

(piitan eli mäen, vrt. piitata)

~siin ne sit krinusiva ja kranusiva ja lopult yhte menivä~ (nuoret,

vieras avioliitto, oma yhteen meneminen)

~s on niin tarkka että se herrää kohta ko piänikik krappaus on~

(pieni lapsi)

~on siälä jo ollu aika pakkane, ko maa on nii krapahtanu~

(kovettunut)

~yhem päivän se piti lauhaa ja sittek krapahti pakkasseen~

(talven ilmoja)

~sitä sittev veittellä kravattihin kaas sellaasta ruskiaa~

(sammalta värjäämiseen) 

~sieppasi sukset jalastaaj ja rapasi sillä keihhäällä ne jääp pois~

(hiihtämisen alkuperää, talvimetsästäjiä)

~sataa vitijä niinkun sarvija kravaas~ (omat vertaukset)

~jopa se taas sarvia krappaa, tullee pakkasen ruokaa~

(elävä olento)

~ko sit vihdo viime saatii verkot pudistettuu, krabbikivet loodaa ja kekkulit 

sillal siksko meinattii taas lähtee, syätii vähä ni miähet pani maat~ 

(ahlaisten kieltä, kekkulit=merkkikohot)

~metäst kuulus jotam piänt krapina ja sit tul kaks komia hirvi puitten 

takka siihe aukkia syrjähä~ (hirvien maa)

~kyl mää siihen satteen krapinaan kohta herrään yällä, vaikka ma kuin 

sitkeesti nukkusin~ (huittisten kieltä)

~krapinkynsi~ (näkinkenkä)

~krapiseva~ (nurmilauha)

~piänil moksuilp pruukata hommat semmssi krapisevaissi paijoi~

(leikkikaluiksi, vrt. muksuille)

~saroi jäitä niiet ikkunat krapisi~ (rakeita)

~teeri kuhertaa niin kauvvan kuh haavallehti rupee krapiseen~

~hiirikö tuola krapisee~

~mont kerttaa loikominenki piristi sillaill ett uni krapisi pois silmist, tippu sen tiähees~

(nakkilan kieltä)

~hiir krapista sänky al~ (omat kotieläimet)

~ko nek krapistaa sitä niin net tyytyy olehen sitte~ (leluja, pienet lapset)

~mahtaakohan ruveta enämpi tuleen, siä vähä jo krapistaa~ (tuleen eli tuuleen)

~pörösek krapistleva riihes~ (henkiolentojen nimiä)

~ne myllyk krapistu sitte poijes~ (vieras rapistuu pois,

vrt. tyhjinä möllöttävät "toimitilat")

~kuulu hiiren krapistust~

~sitten ne krapittaa ja, kun tulee aamupuali~ (tiaiset aamulla, 

omat herätyskellot)

~joku ukkosen krapsahrus tulee silloin tällöin~

~sit se menee taas veseen ek krapsahtaa~ (saukko, ihmisen nähtyään)

~kersat oli syäny sen perunavoin niin tyynni, nottemmä saanu kuv vähä krapsooksia~

(voin eli muhennoksen)

~saunas ov väkkee jo kosk vihta nin krapsuu~

~kuupaistheista elokuuta son pitänny ja päivisin sataa krapsuttannu~

(yöihmiset, vrt. kuun palvojat)

~toisinansa mä paan halkipernuuhin silakoota, toisinansa krapua~

(perunakeittoon)

~mä hauron sulle vihran, jottas saat vähä kraputella~

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)