~laskuja~

~ei meilloo haltiaväkiä kotona, ne lähti ajelemhan krasaatumia~

(haltia eli isäntäväkeä, onko haltijausko eteläistä alkuperää,

vai pelkkä sana)

~muutama katavapensaski on niin krassakas~ (tuuhea, tiheä)

~se kasos vähä semmoseks krassakkaammaaks ko valmu~

(valmu eli unikko)

~lähteen suakselmasa semmosek krassit kasvi~ (kosteikossa, luhtalitukat)

~krassi~ (keltamo)

~krassi~ (lutukka)

~kyllä miehellä parta pitää olla s om mukavaa ko parrankrassua kans hiukan saa~ 

(naisista, vrt. lapsista)

~se oli semmonev vähänen krassu vaam mutta paljo siittä marjoja tuli~

(karviaispensaasta)

~kuusenoksist tehryt huiskut molempain jalkain alla krassutettii~ 

(lattia puhtaaksi)

~mustat varikset ne on kratsi~ (mustat varikset, oulussa nähty,

rannikkolintujako?)

~mitäs se äireen piika siellä krauskutteloo, ethän vain sokuria~

(piika eli tyttö, omat ja vieraat sanat)

~kyllä se oli samassa pois~ (kärppä)

~pakkaasen poiat kravaaloo vähä tuollaasia hiutalehia~ (lumihiutaleita,

pakkasen pojat)

~ei käsketty kräviäisihim mutta se hilijasuuvesa hauvattihi~ 

(syntymän jälkeen kuollut lapsi, vrt. sieluton, suojelushengetön)

~olin sielä kotimiehenä pitämässä huntaloille jöötä, ku isommat menivät 

ravijaisihin~ (hautajaisia kutsutaan lainasanalla)

~älkäästä kläpih tyhjää kummailko kraviaisia, sillä neh pruukaavah 

olla pahan entheitä~

~eto kelepo räviäisiin siinä akatki mennee, ku hiihtokilipailuihin~ 

(pitoihin, vrt. rääppiäiset)

~kravistas vähä enintä siittä lakistaskin, ettes ihan kaikkee lunta sisällev viä~ 

(kylmäkosken kieltä)

~se on semttees kreekkaanuskos~ (oudoksutut uskovaiset)

~se ol lutterlainem mies ja sem piti risttiyttyyr reikkalaiseks~

(vieraat luterinuskoiset, vieraat kreikanuskoiset, samat valheet)

~kreetankukka~ (puna-ailakki)

~sisiliskot ne kreikkoaa sammalten ala~

~hyyppiö on kauhian krekkalainen lintu~ (julma, onko)

~Tiinan Kaisa o hyvä neulomhan krekkumekkoja~ (etu ja sukunimet, 

samoja sanoja)

~jokos teijjän Iitallen on tehty rekkumekko~ (lasten hyväksi

tekeminen)

~harak krekotta~

~korpikuuksa kreksahlellel lentee puusta puuhu~ (kuukkeli)

~kyllä nuasta Matista ja Maijasta pari tuloo kunne nuan toresta krekkuaa~

(nuhjaa, seurustelee)

~varis häikkäleh krenkahuttelee~

~suolaasilla ruoilla monen mako rupes krenklaamahan~ (maha,

suolan lisäämisen vieraudesta)

~kakarat krenuu alvariin tuol mäjes~ (lasten mäet)

~se täs oleeli monenakim päivänä, tuas krepsehtii pihalla~

(kyyhkynen)

~paitti ku harakka tullee ja krepsuttaa ja nauraa~ (krepsuttaa 

pyrstöään)

~mullekkin tehtihim monta raitaasta aluushametta, vinooner repu oli helemas~

(rimpsu, laskos)

~ei noin suuri poika saa enää äilen tissiä kretustaa~

~ja tos oves ne mukulat on krepanee erestakasii juur koko päivä~

(mukulat, mikä heimo)

~närri naukuu, prääkyy ja kriakasee~

~misä puisa ja misä ne kriakku vaa~ (amerikan intiaanit, 

amerikasta takaisin tulleet suomalaiset)

~kusijaspesäs on aika krihinä~

~se ennusta jottam paha ilma kuin palokärk kriia~ (omat pahat, 

luonnollisia asioita)

~kriikkas metäs~ (palokärki)

~kriikka~ (närhi)

~s on tosa koivun kyljesä kans kriikkuu vällii~ (tikka)

~kuules nyk ko se, närri taas kriikuu~

~kajava syöpi kans sitä kriiliä~ (lokki, äyriäistä)

~meilä tuo sikiö oon ollu nii kriinana, vishiin saapi hamphaita~

(sikiö eli lapsi, alatornio, mikä heimo)

~sikiö ei nuku, aina kriinaa ja märisee~ (itkee, täräntö,

sikiö=pohjois-suomen heimoja)

~se kriinaa mua aina sem pojam päältä vaikka mää em palijua siittä perusta~

(kiusaa)

~jos kriipasi valkeeta ni sillo susi pakeni~ (omat karkotuskeinot)

~se on nii kriipi ihmine ko näkkee toisis paljait vikoi vaa~

(vieraina pidetyt piirteet)

~kriippi tullee~ (henkiolentojen nimiä)

~kriippi~ (tavi, omat haltijat=ihmis ja eläinhahmon omaavia)

~kriippisuarsa~ (tavi / sinisorsa)

~kaitanem merer riisi~ (kari, niemeke)

~harmaja kriiski~ (harmaa kovakuoriainen)

~koppakriiskilö~ (kovakuoriainen)

~harakat krikastii~

~krikattaa ku harakka~ (krik, krik)

~se om paha lintu, onnettomuulen elelläkin se nauraa krikostaa~

(mistä lähtien harakan nauru pahuutta, nauravat kokoajan)

~harakat ja varikset rikostivat niin kovast~ (ketun nähdessään)

~ei se tiärä hyvää ku harakka krikostelee~ (hyppelee ja nauraa,

vrt. tietää hyvää, pahat enteet=eivät voi olla jokapäiväistä

käyttäytymistä, monet uskomukset voineet muuttua vastakohdiksi

vieraina aikoina)

~pois minä lährin, em minä viittinys sen ämmän krikostimista kuulella, 

enkä riirellä hänen kansansa~ (riitelyn vältteleminen)

~älä siin krikot ja krakita o ikä harakanauru~ (omat vertaukset)

~no harakan krääkinän tunte, ku huuta niät kikaka krikotta~

~jos se ihmisen näkkee nin se purree hammasta krinkhauttaa ja sillon kaikki lakkaava~

(metsot soitimella)

~Manta on niin krinkkootuulella nottei sen kaas tuu juttuhun kuinkaa~

(seinäjoen kieltä)

~tolta muksulta ei pääse mihkää ku se krinksuu hameen helemoih kiinni ja karijuu~

(parkanon kieltä)

~se oja krinkuttele siel paipuskatte välis sin ja tän~

(pajupuskien välissä, luonnonojat)

~kyl toi poik on nii krin ruokas kans, ete mää tiär mitä see ette panisi~

(krin eli ronkeli, vrt. ruokia hylkivä)

~krintinkriekuttaja~ (isolepinkäinen)

~ai voi kui oltii krippaa kui täst mänit~ (krippaa eli sieniä,

miksi lainasana)

~miul on gribapesikko viel korjamatta~ (sienipaikka)

~kribapiirakka~ (tattipiirakka)

~jo sykspuolee sattaa kripavihmaa~ (hienoa sadetta, sienisadetta)

~siä sattaa vähä muttei se mittään kaatavaista oo, s om muuton semmosta 

kripevää vaa~ (vampulan kieltä)

~saunasa oli viä niim paljo tikua ja krääsää että täyty ollav vallan silmäk kripisä~

(häkää ja katkua, mouhijärven kieltä)

~naisekkin niit kripistel~ (taivuttelivat, tuohiropeita,

vrt. alkujaan naisten työtä)

~kesällä kripistelthin hiataa laattiallej ja hinkathiv valakooseksi~

(vrt. keväällä)

~ne jokka juossak kripottelevat vettä pitkim menemhän~ 

(vesihämähäkit)

~lanassa se on krippa, kivi kripparihmassa ja keili siinä rihmam päässä, 

ku se järfhen laskethan~ (keili=merkkikoho, rysämäisessä lana-pyydyksessä)

~nii on arka laps et mikä vähä kripsahti, siis laps hyppäjää~

~se kripujelee jo ylös, rupee pijan kävelee~ (lapsi)

~lapset ripuilievat puuhuj ja sittem putoaavattem pie elel maaha~

(lasten hulluutta sivusta katsoneet)

~kriputtamalla täyty heittääl löylyä~ (vrt. sai heittää)

~ette mikkän krismavaine, ette ollu missä niin ku mieltevoska mieste jälkke~

(välittänyt mieleisistäkään miehistä, vrt. naisista)

~mie mänin sin tarhaa, siel ol näitä siehtarlaisii ja rusoniekkoi ja kaikellaisii~

(viinimarjoja ja karviaisia, vrt. puu-tarha)

~mun emäin sanoi jotta on tullu nin ysö ristinoppi, moampitävät eij o hyvä tulemaa~

(vieraat ristinopit, omat maan opit eli haltijat)

~rup sää ny noit krisui vähä yhten kassan tällämä ja polteta neek ku ilm hiuka tyventy~

(perttelin kieltä)

~hirveä ääni sillä on, kritisteleminen sieppurilla~ (suokukolla)

~tavaline pakane, kosk lumi nii kritise~

~kylmäl ilmaa lumi kriuksaa~

~sarattaak kriuskahutti kul lappalaanen~ (sadattaa kuin lappalainen,

vrt. luettelee suojelushenkien nimiä)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)