~kyynärön syvyi ja toista kyynäröö ympärys siiv verkos, sellai se on koukkuhaavi~
(haavin mittoja)
~hiä niäs koukkuvellijaa ko männöö puuta myöten~ (mittarimato)
~sem mieltä myöten ei ossoo isttuu ei asttuus se aina koukkuilloo~
(oikuttelee, kiukuttelee)
~alot toisiahan haukkumhaj ja koukkuilemha~ (tekivät vastoin tapoja)
~ne koukkuil sielä vain~ (kyykistelivät saunassa, miehet ja naiset,
saunojen koosta, vrt. maasaunat)
~min oon koukkuillut tämän kosken hyvin tarkkaan~ (omat paikat,
omin voimin kuljetut)
~saunan tykönä on joki niin koukkuusta~ (mutkaista, saunapaikat)
~kyllä lylynenki puu hyvää olis mutta ko non aina koukkusia~
~jotta se on ikään tuo veskoar~ (mutkainen, kuin sateenkaari)
~ko pitää olla koukkusisahaj ja koukkusta työtä tekee niin selekä vaivaintuu~
(oikeat työasennot)
~koukkuune on sellaasta herkkukangasta~ (sahalaitakuvioinen
kangas, kärkitoimikas)
~ne on niin koukkuhiisia lapsia, ei sit tieläm mitä ne milläkin kerral tahtuo~
(oikuttelevia, hollolan kieltä)
~uistin ku laitettii, se oli kolomikoukkune~
~on nuaa koukkusa noihe hampaihe takkei~ (lapsi, hampaiden puhjetessa)
~kunkahaa koukkujata siin ny on~ (koukkujata eli pitkäsiima)
~koukjepyr~ (pitsimalli)
~koukkujuovia kuottii punasel ja valkeel sukkiiv varsii~
(sahalaitaisia juovia)
~semmoseem pitkään selekänuoraam pantiin koukkulangat solomulla kiinni~
~siellä tarttuva äsähti uistimeen~ (iso koukkuleuka lohi)
~se mätiloh on sellanen niin kun emäpual, ja se koukkuloh on isäpual~
(lohitietäjät)
~nii emäse näköisijä, sellaisija koukkunauhaisija~ (käärmeen poikaset,
käärmeiden lähellä eläneet=käärmeiden ystäviä)
~koukkusija laitettii ku haukija pyyvettii~
~siint pyyvvettii rysil verkkoloil uistimel ja koukkusil~ (pyydyksellä
jossa kaksihaarainen koukku)
~käpylintu, koukkunokka, joka kantoim päälle kävyt iskee~
~ne ol tavalliisia semmossia koukkuonkia~ (perho-onkiin verrattuna)
~koukkuorsi on siinä pahtaalla~ (patakoukun kannatinorsi,
lieden yläpuolella)
~koukkuotava~ (otavan tähtikuvio, jokainen näkee kuviot omalla
tavallaan)
~koukkuperset lentää aivan nuan että se on koukus~ (kiiliäinen,
omat nimet)
~monijaellahan on tapa koukkupolovena kökötteep poloviisav varassa istuvan nuupottee~
(sotkamon kieltä)
~sillon tapana puhuvak koukkupuhheita~ (kierteleviä)
~supisuorha ne ymmärtävä, muttei ne ymmärrä teän koukkupuhheita~
(suora puhe)
~koukkupuaparma~ (paarmojen nimiä, koukkiainen)
~se rupijaa omasta tahostaan kasvamaan koukkupuuksi~ (lylypuu, eläviä olentoja)
~koukkupyytö tääll on ollu hyvin piäntä~ (pitkäsiima)
~koukkupyyvöist ol pitkäsiima tärkei~ (paikalliset erot)
~sehän teki luskoja, ne ol sellaisii koukkupäitä~ (puiset lusikat,
omasta työstä saatu ilo, voitteko palauttaa)
~koukkupeät unet~ (torkut, nokkaunet)
~oom minä kutonna räpylöennä koukkurantuistaek kangasta~
(sahalaitaista, rantu)
~koukkuruoto hauven ja lohem päässä, vähän vain terotethan, se on valmis launin
koukku, ja reivin~ (pitkänsiiman, luiset koukut)
~kulon täs koukkuryöpöö~ (sahalaitakuvioista rohdinkangasta)
~Kertulla on niitä koukkusanoja aena varastossa~
~koukkusarvella ov vinkkelimukka sarvessa~ (porolla)
~vähä niin ko kuolee selekä kö pitää tuosa koukkusisahan istua~
(kuolla-sanan alkuperää)
~sitte koukkusormia nev veti mutta ko minä olin oikein huono niim minä
ev vetäny ikää~ (sormikoukkua)
~meä kuvoi jo lapsempan koukkutoimelissii pyyhiliinoi vaik niit ol nii vaikija kutova~
(jokainen hyvä jossakin)
~koukkuvanttuut~ (koukuilla virkatut)
~suomalaiset ne olthiv vissin jokka piethin niitä koukkuvarsia viikatteessa~
(oudoksutut suomalaiset, vain yhden heimon nimi?)
~tanko josta riippu näen tuommonen koukkuvihta, siitä riippu koukku~
(vitsa jonka varassa kodan keittoastian kannatinkoukku riippui)
~o niin kon kouko kolmen tiä haaras~ (kouko eli täi)
~no olettaks nyk koukot nähny~ (karhua)
~on kun kouko karjas~
~metän kouko~ (karhun nimiä)
~kouko tullee jos että ala asettua~ (lapsille)
~kun ne kouvvoin ampui, ne tek läksieset jälestä~ (läksiäiset eli peijaiset)
~koukoi tloo ja ottaa sinut~ (poikalasta odottavalle, miten voitu
tietää sukupuoli?)
~ei saas sinnem mennä, siälä on semmosija koukoja~
~pimeäkoukoi tuloo~ (henkiolentojen nimiä)
~kouko lentää, kiitää koataa, jo kouko syöp~ (lasten loruja, lausuttaessa
käänneltiin kättä lapsen edessä)
~kouko kiitää kuataa, lentää luataa, tekköö pessee kaiken kessee~
(lentävät koukot, lintuja?)
~koukohonka~ (honka jossa pidettiin karhun pääkalloa / jonka juurella
vietettiin peijaisia)
~koukomuni~ (maamunia)
~no sai se koukontuule~ (kiukunpuuskan)
~kyl tääl näke koukontuule, sano miäs rääkis~ (surmantuulen,
ajoverkoilla kalastettaessa)
~koukosammal~ (rahkasammal)
~tuolla se kulkoo ja koukoitteleitoo eikä tle imeisten ilm~
(koukoittelee eli lymyilee, karhun heimon kieltä)
~koukofaari~ (täi, sukulaisina pidetyt hyönteiset)
~hamehii helmois ol koukukkaista karvanauhaa~
~pyyheliinakankas ol simmost koukulist, siit tul niin ku lohempyrstö~
(omat koristelut, omista aiheista)
~sillo ku mie lapsempan olin ni sillo kuttoit niitä koukullisia kankaita~
(kutomistaitojen nousu ja lasku)
~teki männyn oksasta koukuran, sillä se työnteli että petäjä irtaosi~
(petäjä eli pettu)
~käiväp paljo täält Rymmättylästkin tual Korppom puales koukustamas~
(pitäjästä toiseen, vai erämaata)
~koukustaavat talvel ja keväil~ (madetta)
~kun sej joka koivest koukkuaa niin siit s oom pehmiä~ (nahkojen
pehmittäminen)
~toeset koukkus niitä jouhikkaeta~ (karvakintaita)
~poronsarvesta koukku ja sillä koukuthiv vanthuja~
(sarviset ja luiset koukut)
~miehiles sitte koukkuamalla tehty pitkiä reikäsiä kaulahuivia~
~kastikasta tai kalloa käötetään täkylöenä, kun koukutaa~
~ei talommiehet vasiten koukunnu~ (pyytäneet koukuilla,
talojen vieraasta alkuperästä, maanviljelijöitä)
~sit uun koukuttii, veettii hiilet hiilukselle~ (puisella koukulla)
~se männäk koukkuvaa~ (perhosen toukka)
~älä koukuttele, jeät vanhakspiijjaks~ (kiukuttele)
~oli alushamehen koukutettup punast lankka~
~koukutettu polust tehti ja raakalist~ (raidallinen sukkanauha)
~koukuttamalla se täötyy lohi ottaa ei sitä muuten soa~ (vrt. koukkkuhaavit)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)
