~laskuja~

~nokallaan se kropistelee kuivaam puuhun~ (palokärki)

~om mukava ollat täälä katon alla ko se nuin kropistelee~ (syyssateet)

~kyl se aika taval kropistel~ (satoi yöllä)

~siell on semmost kovaa kropoo petäjän tyves~

~leskentuaheks täälä sanotaan ko se toisen, kassoo semmotten kropon siihen~

(koivun kasvattama toinen tuohi)

~s oli semmosta kropotuahi ettei se kimartunukkam minkään sitte ennää~

(kimartua, vrt. kimara)

~kropotuahi~ (visakoivun paksu ja halkeileva tuohi)

~nuoin sotjakal ropal jos ei miestä sua, ni ei sit milliä~

(neidolle)

~on niin komiaroppaasia poikia, jotton oikeen ilo kattella~

(neidot ja pojat)

~se käy ihmise ropassa millo missäkii kohtoa~ (elohiiri,

elo=yksi sieluista / jumalista)

~roppi oli kut teerellä~ (oudolla linnulla, vrt. risteymät)

~sillon ne kroppanski ajjaa heinäkuusa~ (ravut, luovat kuorensa)

~on semne oikke kamal kroppane~ (rupikonna)

~löytee keitaalta muuramia ihan kroppakaupalla~ (keitaalta eli suolta)

~kyllä se sais tulla oikeen kroppasaje, ei se tihkusaje auta ollenkaan~

(kesäkuivat)

~yks ämmä rupes mua haukkuun, muttem mää korviani kroppauttanu~

(toisten haukkujat, omaan elämäänsä tyytymättömät)

~kum mätäkuuksi rupijaa, sattaa kropij ja taas paistaa~ (kuuron,

mätäkuu=syyskuu tai lokakuu)

~kraapitaam pihka kroppiseen~ (tuokkoseen)

~se sano että lujat sillä on karhula kynnet, ku se kroppoilee~ 

(tarttuu kiinni, metsän vahvin)

~nuata kovasiipiä lentelöö, ne kropsahtaa niskahan~ (kovakuoriaiset)

~ei oksa puusta kauvas putooj juurelles se kropsahtaa~

(sanonnat, puolet unohtunut)

~jos siähen pimmeinpäin rookaa kropsahtaan nin eiks mahra kalpaten käyrä~

(pimeässä liikkumisesta)

~tulla kropsahti sempäivänen sarekkuuro, vaikke ollup paljo pilvenäkän~

(kuuro / päivä, syksy)

~se muutti ystäkkii ilma nii rankkaseks ko se tuuli käändy ton pohjasii 

ja sato kropsautti koko päivä~ (ahlaisten kieltä)

~ei semmosta suvee ole ettei se halla kropsase~ (kesäpakkanen

=halla, muuttuvat nimet=omien jumalten piirteitä)

~se on niiv versoovaista ko stä hiukanki on, semmosta kropsakasta~ 

(mätästävää, kastikka)

~niill on suurep perseerropsaleekkin oikee~ (työmuurahaisilla) 

~saro siin ehto erel nätin kropsaukse~ (sateen ystävät, vrt. palvojat)

~mä kropsi itteeni vihda kans~ (saunassa)

~tarttee hakeek koivun oksia ja sittek kropsia katosta hämmähäkinsiimat ja tomut~

(omat työkalut)

~kylpyäk kropsii~ (vihtoo)

~kropsi pieksää vittala lasta~ (paheksuen=tapojen vastaista)

~muijat siä kropsiskellee mattoja pihasa~ (muijat, vrt. vieraat naiset)

~hankaa siipiänsäv välliin niin niin, että, ja kropsottaa siinä~ (kottarainen, 

läheltä seuratut linnut)

~ei pillu saa tulla kirveleväksi, pannaan saipuaakin, noin kropsotetaan omalla vihilalla~

(oma hoito, vrt. hiiva)

~mettälinnun kropsotuspaikka~ (rypypaikka)

~tees taikina, pistetään kropsu uuniin, kun se kerran lämpimil on niin tullee ehtolinen 

saman tiän reeraan~ (kropsu eli pannukakku)

~mikäs keles on pannu kerittimet kropsuhu~ (keles, vrt. per-kele, per-kuna, 

henkiolentojen nimiä)

~ropsua tehtiin imeltämällä pernoista ja ruisjauhoista, jos sen paisto tuahilevyllä, 

se oli mahlottoman hyvvää~ (vieraat ainekset, omat astiat)

~toiset imeltiä ser ropsum mut ei kaikki imeltänny~ (puolukoista, ruisjauhoista 

ja veestä laadittu paistos, marjamämmi)

~kyllä se ropsu ol sitte imelätä puuruu~ (imelät puurot)

~tulkaa ny lapset tän mää kropsuttelen teit vähäv viäl~ (lasten vihtominen,

vihta=parantava taikakalu)

~mennään vihtoon kropsutteleen saunaan~

~tosa on vissiin teeret kropsuttannee~ (rypeneet)

~se kropsutti Jussia silmiin, jotta se ol nii ruma silmissä Jussi, punanen ja hoalea~ 

(opettaja, ropsi lasta silmiin, skoulujen ylvästä alkuperää)

~tässä tul mehto kropsuttaen ja lens~

~moon niin taas miäliteoolla ja pua olaalla, jotta mä rupian kropsuttamahan~

(tekemään pannukakkuja, mieliteot)

~laskiaanen on kropsujuhula ja silloon kropsutetahan joka taloos~

(kylvetään vai tehdään pannukakkuja)

~kropuli~ (telkkä / tavi)

~keitethiin kropulihoja, päitä ja koparoita~ (poron päitä ja sorkkia,

laskiaisena)

~kuivattiin hyvin kuivaks, oikii kropuskaks~ (lepänkuoret, rutikuiviksi, 

värjäämiseen käytetyt)

~siitä tullee nin krosonej jää kun tuuli hajottaa sej ja sittes se taas jäätyy krosojääks~

(jäätietäjät)

~sem pinta on semmosta krosomaista kovastik kovvaa puuta~ (paatsaman)

~ei se ennää ehtool mihenkään mennä kannata~ (levon aika)

~ko om pohjastuuli ja vähänen satheen tuhu, soppii ottaa krossiapajaa~

(hyvää apajaa, nuotalla)

~suurisyinem puu s on sellaasta krosua, ei siitä saap päreetä~

(syiden tuntijat)

~ennej joulua oli jo tavattomap pakkaset että kaikki jääty krottaantu ihan~

(maa, joulun ajoitusta)

~ja se on siellä rotissa se järvi, niijev välissä semmonen silimä~

(vuorten välisessä notkossa, vrt. saivojärvet)

~kaareta halttiniskaks iso haapakrot~ (lattian kannatinparruksi, 

haltijahirret, vrt. haltijoiden asuinpaikat)

~se on semmosta krouskanneskeliä näin keväällä~ (suojan jälkeistä 

pakkaskeliä)

~Pihilaja-Harlai lähti hakehen Tamperehelta kinkerikrouskusia~

(länsi-suomalaiset nimet, ei nen-päätettä)

~se teki sittem puurojauhoja se oli sitä, uutispuuroo, rouvvijauhoks sanottiin~

(käsikivillä jauhettua puuroa)

~toi ohlake ol ilkiä kun sool niir ruovikastkii~ (ohdake, karkea)

~krouvikasteheinä~ (kastikka)

~meitin suuta s oli sellaner ruavipintanen~ (suuta eli isoisä,

vrt. sutari, suutari, sutata, tsuudit)

~s on krouvvisyistä lihhaa hirvelliha~ (harvaa, karkeaa)

~minä heitän löylyä viä yhlen krovauksen~ (löylyn ystävät,

omaa uskonnollisuutta)

~kallion krovi~ (kolo)

~myyrä teit ja krovei on koko perunmaa täyn~ (myyrän tiet,

vrt. oravan, linnun)

~joka on mua pireet se on kruikales ja joka on mua lyheet se on taakales~

(itseen vertaaminen)

~laulaak kruikkivat~ (kurjet lentäessään, omat vuodenvaihteet,

kesävuodesta talvivuoteen, talvivuodesta kesävuoteen)

~kattos lempoja tua se jo kruippas toisehen puuhun~ (orava, vrt. lempo-henget)

~piikak kruippava yäkaussi tanseis ja peles~ (päivät toisten 

palveluksessa, "työelämän" eli toisille työn tekemisen haitallisesta 

luonteesta)

~kun korppi krunkkaa nin sittet tuloo kolomev voorokaurem perästä suvi~

(kevätlinnut, suvi=suoja)

~jää oli jo nii huonua että tultiin krunneja myöten tännek Kalajojem puolelle~

(matalikoita)

~krunnimatka~ (matka saaresta matalikolle, jonne silakkaverkot laskettiin)

~yksi konna kruokkaa~ (kurnuttaa)

~konna kruokkii~ (omat konnat, sammakoita)

~tullak kruotaasi paikallen niin kun ukkoosen vavia~ (vaaja, vrt. salama)

~me istumme peräklasin piäleh ja krupistiin keskemme ja nauraa prekotimme~

(ikaalisten kieltä)

~mäkikoivu oli semmonen krupune~ (rosoinen)

~tuoh kiskottii silijäpintaisest koivust, ei rosoisest ja ruppupintaisest~

(tuohikoivut)

~siin oli kontti ja menik konthiin että krupsahti~ (taimenet, 

taimenpurot)

~semmossia jotait taikapussia panvat sinnel lehmier rupuuj, ja heinien sisään~

(ruokintapaikkaan, elinkeinoja suojelevat taiat)

~sen ku vaa hiilet ruppuuj ja paistamaan~ (leivinuunin suun 

edessä oleva syvennys johon hiilet vedettiin)

~rupu~ (saunan kiukaan tulipesän eteen kaivettu kuoppa, 

johon kipinät lensivät)

~siin kätkenkives istuttih ringis ja jokahiin tek sylihih ropun~

(hameen helmoista, tyttöjen leikissä)

~paas se puuropata pienelle tulelle jotta se hilijaksensa kiahua kruputtaa 

jottei se pala pohojaan~ (seinäjoen kieltä)

~jos tikka kauan kruputust teki tuli pitkä kevä~ (koputti,

tikoista ennustaminen)

~miul ol morsiushurstkii, itse mie tein kaijjat krusavat reunaahen~ 

(pitsit, omista häistään kiinnostuneet, häät=kuuluu pakkopullaperinteeseen 

eli ulkoa päin pakotettuun)

~mä leivoon kakun ja soli uunista ottaas komia, mutta tuallaaseksi se sitte 

krussahti, kun se jähtyy~ (laihian kieltä)

~hää oli niiku karvalaukko mutt oli valkee päältä, siit hänet tuntoo et on krusta~

(suppilohapero, karvalaukun näköinen)

~ojass ol rutinnäljää~ (sammakon kutua, ruti, vrt. rutikuiva)

~tules siä kattoo ko paljo tääll on krutimpoikii~ (nuijapäitä)

~kruttia loikki tiän viäres, saretta se tiätää~ (sammakoista ennustaminen)

~kun nuan kovaa äysää horvi aikaa nii joka kruttu on vahavas lumes~

(äysää=pyryttää, kruttu=kolo, teuvan kieltä)

~istuu kun köyhä piru kruuhulla~ (köyhät pirut)

~kruuksa~ (närhi / kuukkeli)

~oikein isoja hirvejä ja komiak kruunuk kummallaki~ (sarvet)

~ruunu~ (pitkäkarvainen tupsu uroshirven rinnassa)

~kyllä illalla oli komia ruunu, keskellä taivasta ja haaro niin selekiästi~ 

(revontulten säteiden yhtyessä keskitaivaalla)

~kruunu kanto joka vuosi vilijaa sitte maanasukkahilta~ (verotuksen

alkuperää, rahankäyttöä vanhempaa)

~noi Sakkaran talot meni kans kolmevuatisest ruunuvverost~ (talot menivät 

ruunulle, maksamattomista veroista, valtioiden sairasta alkuperää)

~Lapijjänkää om paljon kuivatettu kruununojila~ (omat jängät, vieras

ojilla kuivattaminen)

~jäkälä on valkost kruunupäist sammalt~ (sammaliin kuuluvat jäkälät)

~minä vartosin että koska se kruunupää tulee, mutta eipäs uskaltanu ku tunsi ihmiseh hajun~

(käärme pesästään)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)