~korjaa hopusti nuo kräpysti ennen ku mie lakasen ne loukhoon~ (lelusi,
lapselle, lattian loukot)
~ne jallaat on kräävelit ko se ui~ (hylkeellä, merikarvian hylkeet,
montako jäljellä)
~suarsan krääyntä~ (sorsan, su-arsa)
~poika krötäs vaapsahaaspesällä ja ne moukaasi sitä silimähän~
(ampiaiset, kipu opettaa)
~älä krötään niitä vanhoja asioota~ (hetkessä eläminen)
~tuulestakhan tua kröhelmä tuloo aina näin kevääsin~ (rohtuma)
~kun jääll on vettä ja sitte vähä vie pyryää niin siehen tulee sellaanen
kröhömelöönen päällys~ (rosoinen, jäätietäjät)
~kröhömyjääll on sopeva kävellä jollei soo aiva maharottoman kropeloosta~
~Mikko oli semmonen kröhnä ko hän siältä sotaväestä palas~
(keuhkotautia levittänyt sotaväki, voitteko lopettaa hölmöilyn,
sodat=narsistien ("johtajien") välistä lapsellista pelleilyä,
laittomia oikeassa suomessa)
~mul ol täsä syksyl simmost yskän kröhö~ (yskän ajat)
~savipäätä pitää näin krökällä mennäh hakaten~ (jauhosavikkaa, kuokalla)
~otan Toivo pian keksi ja krökkyä mun hyvä hantuukini joesta kun tuuli
vei tuasta töyrältä kuivamasta~ (vähäkyrön kieltä)
~aina kun krökäät pesää, niin verä sen perä auki, jotta hiilosta pääsöö
kunnolla palamhan, sitten ei tuu häkää~ (oikea palaminen)
~saunan jäläkihin istua krököteltihin alasti pitkän aikaa~
(omaa uskonnollisuutta)
~menkää sinnep pihallek krömppäämään siä on tillaa~ (lapsille)
~tuahiki erottaa kyllä kamalasti, toinen on silleetä ja toinen krömystä~
(koivun tuohta)
~määki olin semmonen vähän kipiän krönkkä, ettei mulle maistunum mikkään~
(tautien oireita)
~krönsisk~ (keltavästäräkki)
~kröönsiska~ (keltasirkku / vihervarpunen, vrt. gröna, green)
~äite päästeli päällimäisek kröntteet yltäni pois ja vei mum pirttiij josa
oli paljo väkkee~ (lapsuusmuistot)
~kröntty~ (vihervarpunen)
~aika kröpeljäist kankast om melkijään kun keväine hanki~
(omat vertaukset)
~kun päiväll on jo vähä lämpöösee niin yökylymät kröpelööttee rästähät
tuollaasiksi~ (räystäät, isojoen kieltä)
~joki lauree kröpelöjääs, ei oo mukuloosta pelekua että putuaas kunnei sie luista~
(lauree=kauttaaltaan, vrt. lauri, laura)
~äitee toi mulle sellaasen tanttukankahan jokon päältä kröpyliäästä~
(koristeltua, tanttu=leninki)
~kröpökuarista pajuu ja sileäpintaista pajua~
~tiät tuli niij järin kröpöläisiks ku se kura ei yhtää ehtinny kuivaa ennem pakkaist~
(askolan kieltä, vrt. saamen asko=kuu)
~vuaren seinä oli hyvin krösöönen~ (rosoinen)
~ei poijat tullu luistinkeliä, kun se jääti niin krösööseksi tuan joen~
(luistelun alkuperää, luonnonradat vähissä)
~haje ny se karvahrospuu, jotta saa tuata uunia krötiä jotta nua kekälhen
palat palaa yhtaikaa~ (kohennuskeppi, omat eli puiset työkalut)
~ei saam mukulak kusilkaispessi kröökki~ (tökkiä kusiaspesiä,
lasten opettaminen omille tavoille)
~tuli kylpöö vanhav vuaren kröönäp pois~ (liat, vuodenvaihteissa
kylpeminen)
~kuas~ (yhestä puusta taivutetun silmukkapyydyksen kehys)
~loimilanka tehtiinkin tavallisen kiärää, kuret taas sai ollal liävempää~
(loimet ja kuteet)
~se lualaan ensij ja sittem pujotellaan kulellanka silmistä läpi~
(verkkoa kudottaessa)
~kalat siinä kuteliivat aina keveäsellä~ (niityllä, tulvan aikaan,
puhtaiden vesien aikaa)
~lanka vuam pistetään siihek kävyllej ja kuelma alotettaan~
(verkkoa kudottaessa)
~tuos rannas ol lahnoi ja nii ne pittiit siel kujelmaa~ (oikeat
rannat, täynnä elämää)
~ko mis käivät tytöt ja pojat pittiit siel kujelmajjaa~
(ihmisten kudut)
~kyllä sillä liikkuu kujelmatikut niin sukkelasti että sukat päivässä tullee~
(tikut eli puikot, puusta)
~sären kuventa alakaa ku leht tulloo hiirenkorvale~
~piäomista tehttiil lointa ja ruohtimista sitten kuveppuolta~
(parhaista pellavista / rohtimista)
~jos on jylyvä päreppuussa, nii se om pantava kuveppärreiks~
(jylyä=lylyä, pärekorin poikittaispäreeksi)
~sitte aival liusija kuvottiin kujerrantusta~ (liusija=sinistä)
~uunis se kutenoo~ (hupenee, vähenee, haudutettu puolukkapuuro)
~kuvetaishauin käisteaikana~ (kutuhaukia käestämällä pyydettäessä)
~kolme kuvetaishauin kulmahammasta~ (tarvittiin taikaan)
~mantsikat alko olla punasii, ku oltii särkii kuettamas~
(omat ajanmääreet)
~jollokii männiit tytöt sekä pojat yöks jonkuu saare rantaa salakkoi kuvettammaa~
(oikeaa nuoruutta, vrt. skouluissa istuneet yksin jääneet)
~myö männään kalan kuvetokseen~
~merralla kun kuvettaa, ni siinä ei kaovvan korvollisessa viivy~
(pyytää merralla kudulta)
~ku ei säret rintail, ni eij on näkynnyk kulettajiikah~
(rintaile eli parveilu, kudulta pyytäjiä)
~ensim pantiil loemtuohet vierekkäej ja sitte alettiin kuvettuohela punova~
(tuohinauhat, lankojen edeltäjiä)
~kul luonos pannaan kutimelle, pannaan toenel laeta kiini ja toesesta laijasta
ruvetaan kutomaan havasta~ (verkon havasta)
~keherätähän nuasta harmaasta kurillankaa kum miästen sukap pakkaa olohoj
jo rauskoja~ (risoja, kuortaneen kieltä)
~talavipuhteina ne verkot ja merralliinat kuvoskeltiin~
~minkälaista kuvontaa sium paitas on~
~se ei ole suoralla kuvonnalla tehty~ (kuten vakat, tuohikontti)
~se kutoo siinä aevan mikkeli aekana ja menöö sittä että pariiv viikkoa menöö,
ku se on siinä vein jeähynnässä~ (särjen kutu)
~se on niin kaunist kurontoo~ (kudonnan ystävät)
~nua kuvokset pitäs valakasta kilohangilla~ (keväthangilla,
vrt. kiilto)
~se uusi kontti tehtiin se pantiim märkiä heiniä täyteen ja vietiin saunaan,
se kutistu oikein tiukkaan se kontti, ne kuokset~ (kontin
tuohikudokset)
~en mie ole hoppua pitäny tässä väävin kutomisessa sekupa miolen vain tässä
kuvoskennellu~ (väävin eli kankaan, oma eli hoputon työ)
~sielhä se käi Kivjärvel matikoitakii kuvottamas, rysii kans~
~kuka tuolla lahella kuottaa särkee~
~lykky putos kuottavatikulta~ (kutimen silmukka, vrt. lykky=onni)
~ahvenat on ku´ullaa~ (pintaan noussessaan, kesäkudut)
~hauk menee kulunaikan nii matalaises veles, ettei tarvi ollak ku kol neljä tuumaa vettä~
(omat kudut, vieraat tuumat)
~tammukka kuttee samalla ajalla kuin kueri~ (kueri eli taimen)
~siinä oli ennen kueria siinä joessa~ (taimenia, oikeat joet)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)
