~laskuja~

~siäl se o äijä kuffaroinnu aamupimeest astikka ja vast ny ehtoo hämys fommaa ittes pirttii~

(ahlaisten kieltä)

~eks sää sieltä jo kerkee, mitä kuffaamista sulla siellä vielä on~

~kuha tulee kutehen siähen, ja lykkää mätinsäj ja maitinsas siähen~ (turoon)

~kolmesattaa killoo mie myi kuhhii yhest rysäst~ (kalojen määrästä, rysien koosta)

~on kun kuolova kuha~ (kalpeasta, omat vertaukset)

~em miä tuota kuhhoo, em miä sitä silakkana, tok sitä syönöö kukkaa silakkana,

eik se lie vua keittokala ja paistikala~ (silakkana eli suolakalana,

talveksi suolattuna)

~kupsis kuha venneeseen~ (nostettaessa pientä lasta)

~emä kuhan tohlo~ (iso kuha, vrt. karjalan äijä)

~kuhassa on kövyttä lihaa~ (kevyttä)

~kuha on semmonen, että se kun käönnöö, nin se jeäpi verkkoon~

~niin män ku kuhan kulkkuu~ (kuhankeittäjän, keltaiset linnut)

~kuha laulaa kylmä ilma ja sattee eil~ (ennelintu)

~sillä suattaa ollap puol totta toinel leikki, se on semmoinen kuha~

(leikinlaskijasta)

~sehä on sellainen kuha se tyttö~ (vallaton, levoton)

~kuhahaota~ (kuhien asuttama syvänne)

~ne kuhahtelloo ku ne oikeim pallaa~ (revontulet)

~nihä sä kuhahtelet ku nuaraskäk, iäneshä on kähejä~ (naaraskäki,

kukkuvat uroksia?)

~pulumusethan ne kuhahtellee kylvökselle suurina parvina~

~lämmin kuhaht vastahai ku aukasin tuvan oven~ (lämmin tila)

~olin mettäs ja mettupahalain kuhaht lentuh ihran jaloostain~ 

(pahalainen, paha-sanan alkuperää, pa-ha)

~mie vahi ja vahi mut jos kassot toisippäi ni sillo se kuhaht ylite~

(maito, joutsenon kieltä)

~tervas ku kerra soap nenähäse tule ni silloha se kuhahtoa ilmiliekkiin~

(lemin kieltä, lempimurteet)

~sattie jälest kuhaht tattie kasvamaa jot nyt on lepikot iha läämänää tattie~

(hiitolan kieltä)

~a varikset ko kuhahtiit kylvöksel~

~lehti kasvook kuhahti yksissä päevissä~

~se vähä kuhahtaa niinku kuumana, sit tulloo särky takaraivoo~ 

(kuumana päivänä, auringonpistos)

~kuhatta ikä kerm~ (piika, kuhahtaa kuin käärme, eläinsukuiset

kantasuomalaiset, voitteko palauttaa maan alkuperäisväestölle (lappalaiset)

ja häipyä orjayhteiskuntanne kanssa, kiitos)

~kyllä se kuhahuu vielä~ (tuulee kovaa)

~olokoon kuinka pakkanee hyväsän niim pijan se suksimiehen niskassa lämmin kuhhaelee~

(liikkeessä pysyminen)

~mä valla luuli et joku iso lintu ols siel puis kuhasnu~ (käärmeen 

kiivettyä puuhun)

~oli ruvenna eessä kuhakehtamaan näkymätön, oli kuhissuj ja suhissuj ja alakanna liikkuva~ 

(kummitus, vai joku eläin)

~kyl tulliit nuo pullat kuhakkoja~ (kuohkeita)

~pieppäs sie silmäl tuota kattilua, ku mie pistäin ulkon, se o nii kuhakka, 

jot suattua kuhahtua siint kohv lietie~ (kuohua liedelle)

~on se tuo meijä tyttö aika kuhakasti, aina se on joka paikassa piäkukkuraisillaa 

hyppimässä~ (vallaton, meijän tyttö, lapsista puhutaan yhteisinä)

~kuhija ku pyyvvettii niissä ol olna niissä kuhakoukuissa vähä polija~

(puisia kohoja)

~kuhalintu~ (kuhankeittäjä)

~kuhalohi~ (vaalealihainen lohi, puumala)

~kuhalohi~ (mustapintainen ja punapilkullinen lohi, jyväskylä)

~kuha kiehuu kuha kiehuu~ (laulaa kuhankeittäjä)

~kuhakeittäjä ko rääkyy, ennustaa saetta, mut ko se tillii tietää vahinkoo~

(ennelinnut, erikoisen näköisiä)

~kyllä siitä kuhankeittäjä erovvaa~ (lapsesta, kurituksen jälkeen,

vrt. jonkin haltijan piirre, omia jumalia lapsista poistaneet vieraat)

~kuhankiehuttaja~ (kuhankeittäjä)

~mulla voi olla sataviiskyt kuhankoukkua yhres linjas~

~kuhankutu om paraillaan~ (kesäkuussa)

~kuhankönttyrä~ (iso kuha)

~kuhammulukku~ (mätipussi)

~kuhampoeka~ (pieni kuha, myös kuhampunka)

~kuhansourussa piti hittaastis soutaa~ (uistimella pyydettäessä)

~sillon oli hyvä kuhansyälis~ (syöntiaika)

~jos kuuma lämmin selkee kirkah taivas on niin silahkankokosia kuhantappia saa~ 

(pieniä kuhia)

~ompas siin aika kuhav venkaleh~ (vrt. vonkale)

~kuhavverkkoloihen käyp matikka ja hauk ja lahnakii~

~Virtase Vappu on sellane kuharapää~ (kihara, vrt. mistä ja kuka)

~kuharysäm porstuasta pääsi miäs käveleem puhtaasti~ (rysien koosta)

~kuhasiimas juur on tapsitte väli seittemäm meetteri~ (koukkujen väli,

pitkät siimat)

~hää on kuhastamas~ (kuhia pyytämässä, vrt. jokaisella pyyntikalalla oma sana)

~kuhaturruokii meil joskus piettii~ (kuhaturoja)

~puskate välist tul aika tuulenkuhaus~

~tul toine se kuhaus mättäästä~ (käärmeen ääntelyä)

~aamusin kuulee syksyllä teerenkuhauksia tosta niämestä~ (tammelan

teeret, montako jäljellä)

~se kuhhaus on kun iso lintuparvi tullat tohahtaa yhtäkkijä ilimasta maahan~

(utajärven kieltä)

~sillai ku se ittekkik kuhauttelee~ (teeri)

~töyret kuhhauttelloo~

~tullak kuhahutti sih kallijonsyrjälle istuh~ (piru, vrt. korppi, "piru, piru")

~töyr kuhhaot lenteek kuvile~

~se kuhaut mnun korvahan~ (kuiskasi)

~töyr kuhhaottaa puusta~ (teeri)

~ensis se sillai kuhhauttaa että oikeen säikähtää ja sittem päällen naksuttaa~

(orava)

~kuhaverkkoi käytettih heti kuj järvej jäät alko kantaaj ja ne ol siel kaiken talvii~

(jään alla)

~se oh hyvvee kuhavettä~ (kuhaveet eli järvet)

~kuhavoittee ja kiheltää~ (keltiäisen purema)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)