~laskuja~

~kuhheellaa~ (kärpäset, sateen edellä)

~no siäl on niin hiliaasta, jott ei kuulu hengen kuhelmaa~ (mitään)

~ei siälä näkyny ei hengen kuhelmaa~ (ketään)

~se ukon kuhelohan tässä ruppeemakaovven istuskel~ (rupeamakauden)

~tuolla kutveekolla ku kävelöö niin sitä tuota lume kuhelota on jo iha melekee huaroo asti~

(kutveekolla=matalakasvuisessa metsikössä)

~rauta or rankiv veljeksistä, se ahjossa kuonina kuheloepi, viev vihasi mennessäsi~ 

(raudan lukuja)

~tul niin kova tuulispää ja tälläs niet kaik heinlappo olik kuheras~

~koir juakse hent kuheras~

~se on niim monikuheriaista kiheriäistä että se ei halakee~ (pahka)

~kuherpää~ (vaahtopäinen aalto)

~tämä lanka o vissi liian kiaru, kos se lyä tommotti kuherpäitä vaa valla~

(kaarinan kieltä)

~näil aikoohan ne territ ruuka kuherrella~

~a niihä työ kuherteletta ko tetrit metsääs~ (omat vertaukset)

~ne kuhertelee pitkim mettii~ (nuoret)

~siellä saaressahan niijjen oli hyvä kuherrella~ (nuorten)

~kuherteluot pesäse ympäril voa~ (muurahaiset, keväällä)

~kuherrus on yks lai kumminkin~ (soitimella)

~ensimäisest teeren kuherruksest yhreksäv viikkoo sullaav vettee~ 

(keltä kuulit, vieraat viikot)

~käivätten sillail siel kuherroksel~ (teerien soitimella)

~kun terret kuhertaa, niin kuherruskukko pitää herruutta ja toiset kukot saa olla vaan syrjäs~

~kuherruskuita, ku kihilosa olivat, istuttivap polovellaaj ja hallailivat ja lempivät 

ja kattovap perrää, että lempiikö muut~ (vieraat kihlat, oma kuhertelu)

~nuarpari viät kuherruskuukaut ko teerempoja~

~pojat olit kuherusreisul~

~kuherrusvuasi~ (ensimmäinen vuosi yhdessä)

~onkost ny sit jo linttutte peliaika, ko teeri kuhers jo~

~terri kuhers, pyy pyrräil muuten~

~kyhkynen kuhertoa~

~tässä ne on kuhertanhee vyökauen, viskutelhee ja~ (nuoret,

kuiskutelleet yökauden)

~kalmak kuhisevat, kuhuväki, kuhiaiset, ku ruumista saatethan~

(henkien nimiä)

~kiehuu ku kuhiaispesä~

~kuhilajumala~ (kuhilaiden sitoja, vrt. alkujaan ihmishahmoisia / haltijoiden hahmoja)

~friijulla kuluku on kaikkein mukavinta, kuhilapimiän aikana~

(elokuun pimeinä iltoina, lainasana)

~käki laulaa lapohol, mut ei se kuku kuhilahal~ (heinän / rukiinleikkuun aikaan)

~peltopyitä on tuossa iso kuhilas~ (hangessa, makuupaikassaan,

maaningan pyyt)

~kuhinaa ku kusiaispesäsä suviaamuna~

~se oli niin kuhinaa tuosa kartanolla~ (pihalla, pääskysten lentäessä,

kotipääskyt)

~käärmeet piti semmost kuhinaa~

~miä imehtelin että mikäs kuhina se ol~ (käki pihapuussa,

nykyistä kesympiä)

~se käi vähä ninku sellaist kuhinoa ja rätineä~ (tulen ollessa irti)

~siin on semmonev vainijoj jalassa oja, ja keveäsellä se piteä aika kuhinan~

(luonnonojat)

~lumi kulluu nii että kuhina kuulluu~ (elävä lumi)

~ennen niitä oravia oli mehtät kuhinoillaan~

~on kuhinois olttu~ (lyhyissä lemmensuhteissa, kesä=lemmen aikaa)

~kuhan aekasa muhinoevat nii eiköhän ala kuuluva kuhinoetakii~ (tytön 

ja pojan välillä)

~meilän äite tekkee sitteh hyvvää kuhinapuuroo~ (vispattua marjapuuroa)

~nevaanmaas on luhurikoot ett aiva kuhajaa~ (mesimarjoja)

~koha kuhajiit siel maantiel ja metsäs kihupyhänä~ (nuoret)

~se kuhissoo iham mustana sitä pikistä toppoo~ (toppoo eli hyönteistä, 

maakirppuja)

~kyl sen sahlis ol voimaa, kun joi nin pää kuhis~ (vrt. väkeä)

~on ne muhinois mut ei paria tu, kovast kuhajoat mut siksii jeäp~

(omaa seurustelua, luonnollista)

~mää pistän nee vaam pannun kuhisema~ (lihanpalat)

~pata kiahuu kuhisee hiljaksii~

~siin täytys itek kans kuhista~ (teeriä pyydettäessä,

äänillä houkutteleminen, kuvia vanhempaa)

~sinä kuhiset ja kihiset yhressä paikassas, mutta minä lennän kuninkaan 

kans ruvaallet~ (kärpänen muurahaiselle, eläinsadut)

~ne sitten kuhis ja puhis siel puussa~ (häirityt ilvekset, 

hollolan viimeiset kissajumalat)

~nii kova myrsky että mettä kuhisee~

~oli ruvenna eessä kuhakehtamaan näkymätön, oli kuhissuj ja suhissuj ja alakanna liikkuva~

(harvinaiset henkihavainnot, näkyvä ja näkymätön)

~mitä sie kuhajat nii aikasii uamul ylliä~

~elähe sie kuhaja sie putuut sieltä, tule äkkijiä alas~ (lapselle)

~ne lyä silmäs kiij ja kuhistaa ja ravistaa päätäs~ (linnut soitimella)

~tuule kuhistele~

~petroloil pantii kuhjat heinii talveks~ (peuroille, porojen alkuperää)

~johan sinul on koko kuhja puuroo varil~ (omia mittoja)

~pietään illan kuhjoo~ (hämärähetkeä, ilman tulta)

~kuhjassa tässä vähän urvahin~ (illan kuhjassa, torkahdin)

~se oli jo hyvin hämärän kuhja, pimiähän se oli jo, iltapimiä~

~sumusäätä oon kuullus sanotun kuhujaksi~

~kyllä minä tässä keveän kuhjassa vielä yhen kankaam meinaan kutuu~

(talvitöiden jatkuminen)

~yöpä oli jo väki kuhja eikä enää täysin pimeä~ (kevään edetessä,

sotkamon kieltä)

~syksy taitaa tulla kun käyvät nuin kuhjiksi jo yöt~

~tuolla kylällä kuhjoo kuulin~ (huhua)

~oli tietänys sitä kuhjoo~ 

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)