~meä rasvaista en neät huoli, silhä meä tällaine kuipero ole~
(rasvaista ruokaa, laiha)
~s oli justhin sellaanen kuippana kum pääskyyne~ (koskikara)
~mihnähän se poika taas kuiraaloo, kun ei se ollenkaa tuu kotia~
(laihian kieltä)
~kuirakka mänty~ (mutkainen)
~misäs mun kuirini on~ (pyöreäpesäinen puulusikka)
~se on nin laitoo rantaa että ei sinne saa kuiria maalle asti~
(matalaa, venettä)
~Kuursaarelaiset soutaat salme yli ain kuiriil~ (veneiden nimiä)
~pojat männiit kuirii lyömää~ (kepeillä pelattu pallopeli)
~senki kuiri, ku aina valittelloo~ (vrt. lintujen nimet)
~ei hepo kuirista kuale~ (kuovin saapuessa, jolloin ruoho kasvaa jo)
~kun kuulet kuiri iäne, elä mäne järvej jiälle~
~kuiri laalaa jotta kuirii~ (kuovi)
~lyötii iikkaa, kuiripalloo, sekä piiris pyörittii~ (pelien nimiä)
~mur rikko sisuni ja tulin niin kuirulle~ (vrt. lainasanalta maistuva ripuli)
~suokuiru ku valittaa ja varikset ku lasehtivat pellolle, tulloo sae~
~älä mäne järven jäälle kuin kuulet kuirun äänen~ (kuovin)
~mitä sie tiäl ulkon kuiruilet etkä tule tuppua~
~sitte ko se on semmosta kuirunkellasta niin siihen ei tartte enää mennä~
(merenjäälle keväällä)
~kuisaheinä~ (sinimarjainen heinä)
~kuisahheinä~ (ranta-alpi / kuisma)
~kuisavvarpu~ (punakoiso)
~kuisavvittoi neet on~ (punakoison varpuja)
~oo siittä jo tännekkik kuiskkeita kuulunu~ (huhuja)
~kuiski~ (simpukka)
~kuisla~ (ranta-alpi)
~kuislapaju~ (hanhenpaju)
~poja kuisma on sinine, tytö kuisma on keltane, niillä hauvottii paiseita~
(miesten kuisma=rantatädyke)
~kuismaajoksem piälle~ (pantiin angervon kuoresta keitettyä vettä)
~kuismaheinäl paransiit reumatismii, luupakotust~ (kuismalla)
~kuismaheinä pannaa maitoo uunii kypsymää ja pannaa lämpimänä paiseem peäle,
se ei uusi ennää~ (omat hoidot)
~mää ottamaa kuismaheinii ja keitä hauvve~ (ranta-alpia)
~miestenkuismaheinä~ (ranta-alpi)
~punanen kuismaheinä~ (rantakukka, naisten kuismaheinä)
~kuismaheinä~ (ängelmä)
~kuismahheinä~ (peurankello)
~kuismaheinä~ (peltopähkämö)
~kuismaheinä~ (kullero / raate / vuohennokka)
~kuismakukka~ (kullero)
~kuismahheinästä keitettii haovetta suurukseen, ka ja puhkespas se ajos~
~kuismahheinä~ (rantakukka)
~kuismanheinä~ (kaunokki)
~kuismanpaiseenheinä~ (keltakannusruoho)
~kuismampaisehheenä~ (kuisma, ranta-alpi, rantakukka, niittykellukka,
rantatädyke, peltopähkämö)
~kuismampajuja~ (keitettiin haudevedeksi, hanhenpajuja)
~kuismapaisehii etsiit armottomalehtii~ (leskenlehden lehtiä)
~kuissi vuorta myöler Rajalaskam mökillek kun ei kehlannut tietä pitkim männä~
(vuorta myöten, hollolassa)
~mistä tuuli kuistenkin käy~
~ne tontut ja haltiat liikku kuija kuistekki~
~pyhkiä koipes, ettes viäk kuistillek kurraa~ (koti=puhas tila)
~ajan kans alkoit tehhä porstuva ettee viel kuisti~ (kuistien
myöhäisestä alkuperästä)
~talavella tuallaasellen avonaasellen kuistillem paasaa kovastil lunta~
~kuistia ei ollu muuta ko porthat eessä~
~kun kuistiim panie pyylykset niim menie kalat~ (pitkään lahdenpoukamaan)
~kuisti~ (halkeama jäässä, railo)
~tähtiniemeks sanotaan toisella puolen, ja toisella puolen kirkonkylä, semmonen, kapee kuisti~
(salmi, omat ja vieraat nimet)
~kärm makas kuistinkivel~
~on niim piäh hatakka pilvi ja kuiteh sataa~ (sadepilvet)
~mie kuiten lähen vaikkei muut lähtiskhän, hilhan~ (hillaan)
~kyllä net välhin naurethin minun kieltä mutta kyllä net kuiten ymmärethin sentähenki~
(jukkasjärven kieltä)
~ei ole toivoa takaisinmaksusta, sen saa piliven syrjään kuitata~
(velkojen vieraudesta)
~se vero tulkii sit kuitattuu näil potattipaistikkail ja usijast viel kuivil särkilöil~
(vero eli ateria)
~min oon kuitanna tuolla leipäpetäisellä~ (petäjäleivät)
~heä ol pienest pittäi olt jaksamato, voa vanhaks astha se kuiteski el~
(tautien oireita)
~voe ilimanen kuitenniin~
~voi lempo kuitenni~
~voe hyvä isä kuitennik kum pittää petäjätä olokee nieltä~ (vrt. ilman isä,
ukkosen nimiä)
~myö oltih vaa ja, kipeit mut että kuitenkah ei tultut taas sellaseks että olis
nys siit kuolema, tulluj ja vienny~ (elävä olento)
~kun ei kukoa tok kuitekoa tuota hakkoais~ (vanhaa mäntyä, pyhät puut,
suojeltuja oikeassa suomessa)
~tottuutta se ee kuitenkaam pystynnä kiertämmää~ (totuus=kansan puolella,
pahantekijöitä vastaan)
~sangan yli ei saak keittova ottaa eikä kuitenkhan kun kaapittee pattaa~
(oikein tekeminen)
~ei Lapin ämmät kuitenkaam poltit piippua~ (vrt. ukot)
~vaen eikö se lie ommaan ohttaan tuul kajahtanna kuitenkkaa~
~kumpa se vuoroen pouta, vuoroen pakkanen puristeli~ (talvipoudat,
vrt. suojat)
~kun pessään tullee kuitijaesija niin orava muuttaa toeseem pessään~
(talvella, täitä, kirppuja)
~pohjatuul vei kuijun pellavaasta~ (kuidun)
~nep piti aina semmosesa suvantehesa josa ei virta käy, ettei se vienys sitä kuitua~
(pellavia likoamassa)
~se on yks kuitoinen kumma kun se pittää olla erpurainen toisten kansak~
(paheksuen=tekee vastoin tapoja)
~meil on pien kuitsikka, sil on jo silmät auki, mut ei se viel ossaa haukkuu~
(koiranpentu)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)
