~laskuja~

~päre palo kuittihi~

~ja jahka nyt tääkip polvi loppuu sittes s on tällä nevvon kuitti~ 

(puhdetöiden teko, pojasta polvi huononee)

~kyl noi pojat tuol suojalumes ronssaa jalkumees perin kuitiks~

(jalkineet)

~kyll on kuitis sääskit~ (vähissä)

~kyllä se on tällä kylällä kuittija semmonem puhe~

(korpilahden kylällä)

~mää nii lamanusi et mää oli ihan kuitti~ (säikähtäessäni)

~kyl tauti aina kuitiks rankoo, vie voimat~

~kyl enne valvottii, mut jos nyt täytyy valvoo, on toisel päivää juur kuitti~

(enne=nuorempana)

~pan kuitiks ihtesäl liijjan kovassa työssä jo nuorena~

(orjayhteiskunnan vaiettu hinta)

~kylläpä oli kuitti järvi, ku ei saatu yhtään kalaa siittä~

~kyllä se oli kumma ko kalanej joki meni niin kuitiksi~

(jokien myrkyttäminen)

~se on niin kuitti kaveri, en mää sitä huali joukkohoni~

(omat joukot)

~es sä kuule es sä nää es sä ol kuitti kummastaka~ (sanonta)

~no nyt suap jokkaine olla kuitti vuitistaa~ (onnestaan, 

osuudestaan)

~pappi ku käi veronajos ja papivverot ku kaik maksettii, nii pappi anto kuitin~

(rahasta vierasta jumalaa palvovat papit, voitteko poistua maasta

vähin äänin)

~tus sisää vaa, mitäs siäl ulkon kuituilet~

~se siin kapeil ja kuituil eikä meinannu kehtaa ruveta puhuh~ (anjalan kieltä)

~kuulkeehaan, pankeehan kuivat vuatteet piällenny~ (lapsille)

~sauvomissa menhän jos on venet raskas ja kuiva väylä~ (sauvotut veneet)

~se pit tehä ennalta jotta se ol kuiva ja köhyt~ (kevyt, lapsen koppa)

~pitää syttymäpuina piteä nuo kuivat, jotta soa syttymään~ 

~ei siälä muukko hutkittiin kuiviltans vaan niin että~ (kuivilla vihdoilla, 

ei kasteltu)

~palla tuorelta i kuivalta, tissuja sinisellä lekolla~ (liekillä, 

pyökkipuu, kasvanut inkerissä)

~tual se riutta näkyki aika lail, sie onki vesi kuivis ny~ (riutat)

~hän ei tykkää että nuin kuivihin keittää~ (kalakeiton)

~se on sillo aivaj juoksevana lehtipuusa se mahla, ni se juoksee kaikki pois 

ja aivan kuivii heti~ (keväällä)

~em mie sit sanokkah, että sen ihlan kuivis täytyy ollam, muk ku ol äskön sumppipalan 

allakih jumalaton ylppy~ (uunissa, ylppy=liekki, roihu)

~kuivallakim maalla tulee tolkkuu~ (saukko, oikean suomen luontoa)

~jos palokärk kuival moal kirroa, siit tuluo hyvä ilma, selkijät ilmat~

~se on ihan kun kuivan kankkaal lintu~ (laihasta, omat vertaukset)

~niijj oli Kokkoneva tuluvaveem peitossa, etteijj olluk ku joku sarampää kuivaa maata~

(nevojen nimiä, kokko=kotka)

~kuivallev veettiin kuivamaav venneet, ei niitä vetteej jätetty~ (pattijoen

kieltä)

~nuotta veethän kuivale venhettev välhin~

~meijä ensimäinen laps ol sellaine möntys, jot ei sitä tarvint hyssytellä eikä paapoo,

sil ko anto ruokaa ja laitto kuivii ni makas hyvin~ (meijän lapset)

~mie läksin metsää tänä aamun kuivi sui~

~harvoin se ihan kuivaan karvaan talavikaat tulloo~ (karvaan eli maahan)

~ol keitto kuivista kalosta~ (talveksi kuivatuista)

~kun tehthin kuivia kaloja juhulaksi lijotethin kalap porolipiässä ja sittev vethem monehev vethen~

(juhlakalat)

~se lähtöö kuj jänis kuivalta hoavalta~

~syvämmesä on aivan kuivaa puuta~ (vanhassa puussa)

~se ol ollu yhäk kuivemman näköineh huamusttaan~ (ihmisen haamu, vrt. hahmo)

~lapsesta tlo kuiva kun kuvaenen~ (jos katsoo toisen varjoa lasta odottaessaan,

varjo=yksi sieluista)

~minä kaavun kyynäspääni kiveej ja se täräytti kuivaan suoneen~

(auts)

~kuiva polttotauti~ (sisäisiin vikoihin kuolleesta)

~sinuss on kuivaa köhää~ (kuivat ja märät taudit)

~tuul on taas kuival pualel~ (lännen tai pohjoisen suunnalla, 

josta harvoin satoi)

~tuulee kuivast~

~kyllä sillä kuivalla ilmalla mettäreisun tekkee ku sinner rääsyä pannee nin ei siä jalka paleles~

(varrellisella tuohitanokkaalla) 

~kuuma ja kuiva löyly on kaikkeim paras~ (kostean ja kuivan ystävät)

~kuivvoo tuultapa siellä on~ (kylmästä pakkastuulesta)

~se ov vielä kuiveen ko viimek kesänä~ (kuivempi kesä, hyvä!)

~kuivalla kelillä sitä sattaa vittie~ (vitilunta)

~täs kodon tyänä om pannu kuiva nii mustikat kun pualamekkin~ (vähäkyrön kieltä)

~kurk kuivaa huutaa varis vettä vaakkuu~

~oli kauheam pitkät kuivat, ihimiset toivothin satheja~ (vrt. poudat)

~ny on kuiva aika kuust, ei nys saa istuttaa~ (alakuun / pienenevän kuun ajasta)

~kuuh haavoopäivät ja kuuttomat päivät on kuivii~ (haavoopäivät=täydenkuun aika, 

jolloin kuu alkaa pienentyä) 

~jos hivuksii leikattih kuival ajal, niin ne ei enäh kasvanneht, vaan ne pit 

leikata tuorehel ajal, siit ne kasvovatten~ (kuun aikoja)

~niilä asukhaila o vain ollu jäähnenä kevväänäki, kuivassa lihhaa~

(ihmiset ja asukkaat, asukkaat=lihan ja marjansyöjiä)

~se ei katkatak kun se on niin kuivoo kappuutusta~ (koppelolla)

~pyy jonkuv verran sitä kuivvoa laoluvaan laolaa~

~melekein sillä kuivalla~ (asusteli karhu, muuta maastoa ylevämpi kohta)

~Tuliniemen kohalla om Möttösen kuivaksi sanotaan semmonen voaran kukkula~

(paikannimiä)

~siin ei pääse ollenkhav venhellä kulkemhan, täytyy vetää mutta iliman kuivatta 

s ei mettämies pääsis jojen yli milhän~ (savukosken kieltä)

~koiruaho kukostuksi ja humala kuivallas pussii ja sil haudottii~ 

(ruusua, hauteet)

~harvompa se kuiviltaan jyrisee~ (ukkonen)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)