~laskuja~

~kuivi tuol niitul jo kulliis kehuu kyl siit pijaa suvi tulee~ (kuovi

kulliaan, vrt. haltijoiden eläinhahmot)

~joku männyrroikko semmonen kuiviainen~ (kasvoi suolla)

~mäkilöil kuiviit petäjät kuivijaisiks~

~ne taarna oliva nii kuiviaissi~ (taarna eli järviheinät)

~kuivattii ja niist tehtii kuiviaiskeittoo~ (pienistä kaloista)

~kun neep palvikontit viärään katavan sauhuuj ja löylyyj ja sip pistetään aitan 

kattoon neek käy semmosiks kuivikkaiks~ (lihoja palvattaessa)

~tuoppas kuiviketta lapsen allek kun o iham märkänä~

~kuivikko, kuiva mettänem maa~

~joskus voijjaan tehä usseempiip pyytö sammaan suokuivikkoon~

(ansa, kuivaan kohtaan / suosaarekkeeseen)

~kuivikko, kuivoa ja ikääl laihallänteä mäkien kupeilla~

~siitä kulukiin on kuivikoja ja auvakoja maita~ (kuivia ja aukeita)

~metton liha on kuivikkoa~

~tuommoset kuivikkojänkät, ei nes saatak kasuta ku ei saak kastetta~

~kuivikkoketo~ (laiha ja kuiva heinämaa)

~kuivikkotaitet~ (huonokasvuinen rinnemaa, vrt. taittua)

~kuivijoll ol kortetta ja rautaheinää~

~koko joki on kuivispäissä~ (pienet joet, vrt. kemit, kymet)

~lammilta vuaraam päen on aluks suoaluvetta, sittek kuivistoo ja sittet tuas suota~

(maiden tuntijat)

~kuivisto~ (kuiva kangasmetsä)

~Matalalehonkangas on semmonem matala kuivisto~ (paikannimiä)

~minä joka aamu tämän kuivitaj ja keitäv vellit sille~ (lapselle)

~lapsiki märisee kehosa, sitä täytyy kuivittaa~

~hiljasen lapsen se häätyy ottaa nukkumastaki kohta, että saapi kuivittaa, 

ettei pala perse~ (pala eli haudu punaiseksi)

~siit ne kuivittu~ (koivut joiden keskellä ammuttu jättiläiskäärme 

heittelehti, tarujen jäänteitä)

~kapanat nostettii jäät kuivomaa ja sit laitettii kellarilloi~

(jäälohkareet)

~niitä issäen taes sannooh heäm muutomen niitä nosti kuivommaan~ (lammen mudasta,

ikivanhoja yksipuisia veneitä, suomalaisten alueille tulleet suomalaiset,

vrt. lappalaisten)

~monev vuen kuivoset astiapuut ne oo hyvät, yksivuotinen kuivo, ei se ole niin vakane~

(monta vuotta kuivuneet puut)

~kuivoonorheinä~ (nurmikaunokki)

~semmonen sauna jossa oli kuivoosauna, nii täytyhän sen nyt ollak korkeempi~

(jossa kuivattiin lihaa tai kalaa)

~tuohella ei kuivuk koevu van kum parkki otetaan niin se kuivaa~

~ei mittään kuivuita ollu ennev vanhaa saonassa~ (pyyhkeitä)

~eiköhän siinä Uappolassa ala olla kuivuus eläväntörystä, kun talavi ei kun vankkoo~

(talvi vankkoo, jatkuu, riittää)

~suksipuiden kuivuutaapel o aena ollunna tuossa pihassa kesä aekaa~

(omat sukset, itse tehdyt)

~lopussa sytty taevas palamaan, tälles suunnallej jäe niinkum pieni kuja joka ei palanna~

(unessa)

~kujjaihe tekköö pessään orsiiv vällii~ (västäräkki)

~Ahti kujailee~ (kujamaisia tyyniä kohtia järven pinnassa)

~sillo putoiskii sellane suur kiiltävä pallo siihe keskele kujamaata, varmast 

putois se salamapallo~ (pallosalama)

~tytötkii kesäl jos löysiit mitä sannoit tuulekopraks panniit kujasii suuhu jot siit 

tulloo sulhasii~ (tuulenkouria eli pesiä)

~kujavvarret kasvaa pihlaspuskie~ (pihlajapuskat)

~sil o issääse kujavat~ (kujeet, ilveet, elkeet)

~sie uot sellane kujava jot taijat työkseis vua kujavoitella~ (kujeilla)

~voi kujavat, mitä hyö tekkiit~

~mitä siin on kujavoimista, senko syökiä kunnollie~ (lapsille)

~sinuss on niitä kujjeita ollu ilikoisen ikäsän niihen tyttölöihem perrään~

(jep)

~no kyllä sillä on kaekki metkut ja kujjeet~

~tekkee kuiheita, leikittellee vaikk olhaan seurapirtissä, semmosia kamaloita 

että saapi nauramhaan toiset~ (tärännön kieltä)

~kyllä nuilla ilimoilla ojjo kevvään kujjeet~ (kujeet eli enteet,

taikuuden kieltä)

~tule meijjän kujeisiin~ (pitoihin)

~siint pojast taitaa tulla samallain kuje kun sen isäkii ol ennen nuoreen~

~ei kujjeella ei millää~

~se hyvin kujjeekkaastih huasto~

~on sellasii kujeelliisii keinoi~ (nuotanperän taikomiseen, 

nuotan valmistuttua)

~semmoset lapset ei terveitä oj jok ei koskaan kujeeraa~ (kujeile, leiki)

~kujehtelevat niin että niistä asia selvenee tai totuus kuvastuu~ (unista 

ja tietäjän tulkinnoista)

~koeran kansak kur ruppee kujehtimmaan tulloo äkäsiä~

~pieni lapsi kun kujehti niin sanottiin että elä mieluile~

~lapset sillä kujehtiit ja malloovat~

~mitähän se mun uneni kujehti~ (tiesi, tulevaan liittyvä taikuus)

~kaikki sem miäles kujehtiikii~

~se kujeht minun unissan~ (unitaikuus)

~Saimi ol semmonen kujjeus, se vaan nauro ja ol~ (elämän

oikein ymmärtäneet)

~se oli semmonen kujjeikas ukko se kujjeoksillaan koetti tullat toemeen~

(vrt. tietäjä, omat ammatit, voitteko palauttaa ja lopettaa 

vieraaseen kouluttamisen, kiitos)

~sillä on semmoist kujaveet, jot se ain kujjeilehtaa~

~eikö tuo liem muutev vuan kujjeilunna~ (noita, käärmeennahkojen kanssa)

~se oli semmonem mörkö luonne, ihmiset niim paljo irvisteli ja kujjeili 

sen kansa että se ussein suuttu~ (puolangan kieltä)

~Mati pittiä suaha kujelehtua tyttölöihe kans ja tehhä ilkojua tyttölöil~

(tytöistä pitävät miehet, vrt. pojista, poikaseurassa liikkuvat)

~jonnijjoutava kujelma, tuo Annukka~ (anna, anne, anni, anno, annu)

~kyllä se poika on semmonen kujelma, että tulenooko hänestä kaluva~

~tuola on tyttöparvi, ko yrittävät nauraa kujeltaa~

~kyyhkynen kujertelloo~ (toukokuussa)

~se keskellä yötäek kujertelloo~ (rastas keväällä)

~viekas ku repo, osoaha se kujerrella~ (omat vertaukset)

~laulellak kujertelloo vuan~ (pikkupoika, oikeus onnelliseen eli

luonnolliseen lapsuuteen, vrt. vakavaksi vetävät skoulut)

~se jok sit vasta kujertelee jos minkäkil laesta muastova~

(joki, kujertelee eli kiemurtelee)

~se tekyö kaikellaista kujerrosta~ (laulurastas)

~iän ol ko kyyhkyse kujerrus~

~kuikan kujerrus~

~kujertua ku varpune~ 

~kylymiks se kyyhkynen kujertaa~

~pikkustakim pitäs joutuu katsomua mitä hiä siel kujertelluo~ (pikkusta 

eli lasta)

~kukas teälä itkeäk kujertaa~ (lapselle)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)