~se kulkoo halki taivaan niin ku kujoset~ (linnunrata)
~kylläpä oli jäniksen kujosii laun ympärillä~ (kujia, ladon)
~kyllä se on semmonen kujjuuni tuo mehto~ (kujeileva)
~niihä se piteä antoakkii eikä kujottelema ja härnäilemä~ (kosijaa,
rukkaset)
~se voip ollap puoleks ilmisisseäkii, kuha kujotteluo, omija kujotuksijoa~
(unissa nähty haltija)
~kujuppi~ (kapea poukama / pitkä syvennys maassa)
~se on kalama olluk kujutustautija, jok ov vähitellev viänyk kehenommaksi~
(jotain riuduttavaa tautia)
~ensi seun kakaraikä, sitte tullee pentuikä, sitte tullee kujjuunikausi
sitte alakaa naimakausi~ (iät ja kaudet)
~kuks sinnuu kutsutua~ (nimeä kysyttäessä)
~lähtöökö kuka miun mukkaan~ (yhessä liikkuminen)
~kenes nuot om poikia jokka tuola on~
~kuas soli, joka teile eilen illala tuli~ (vieraiden vieraudesta)
~taitta olla sit satui vaa, nii kuka heist niin kaikist tiettä torest~
(sadut ja todet)
~kukapa on nähäny~ (tonttuja, alahärmä, lännestä tullut tonttu-usko)
~kenne sie oot lärppä~ (lätäkössä itsensä kastelleelle lapselle)
~kuka hei nimilöijjää kaikkii tietää~ (nimeäjät ja nimiä vierastavat)
~synnyp para synnyp para ketä kuta kuulemassa eipä para synnykkää~
(para-haltijan lukuja)
~jos ketä kuol kyläst ei lasettu lapsii kyllää~ (käymään,
lasten suojeleminen kuolemalta, vrt. omituiset hautajaistavat)
~se kum mikä hiimosti kehen tulloo, siit om piäsemättömissä päivissään~
(hiimosti eli himo, taikuuden kieltä)
~se luul kennekä koeraks ja aotto venneese korvista~ (suden,
satua vai totta)
~vasuja tekivät ja, semmossii, ja kuka mitä osas~ (miehet iltaisin)
~eihä kaikkii kuka muista, ko o nii paljo peäs piettäveä~
(päässä pietyt asiat)
~merkitsööt viel sem päivänkii jot kuna päivän on se karpeen karistaja~
(kevättalvinen myrskytuuli)
~kuna päivään, tahottii havvata ni, hauvattii~ (omat hautajaiset,
omin voimin tehtyjä, vrt. vieraisiin tapoihin pakottavat lait)
~ei mä ol mittä koittanukka otta ketäkä miest itselleni~
(miehiä vierastavat naiset)
~kun ei ol lapsia kuulemassa eikä keitään niin kyllä minä ne voin sannoo~
(madon luvut, mato=kyy, omat jumalaiset)
~Kalevill ol ennen sellasii sanoi, joita kukkah ei käytä~
(unohdetut eli vanhemmat kielet, ks. paleo-european languages)
~olko siin kutaam muita naisii~ (yhtä ja montaa naista
pitävät miehet)
~minä ev välitäk kenestään, oli mies elikkä nainen, minä en ujostele~
(hyvän itsetunnon merkkejä)
~sit ei saa kenenkhän nähhä eikä kelhen sanoa~ (salatieto)
~se onnii tietymätöntä, seo tietymätöntä kellekää~ (ensi kesän asiat)
~harvon käk eniäh heinajaj jälkien kukahtelie~
~siel käk nii kukahtelee~ (käen aika)
~eto ihmine ku leuskahtel ja kukahtel miu iessäi, niiku mie oisi häntä
pelänt mokomua napatuariaista~ (kaukolan kieltä)
~yhen kerran vua käk kukahti, tänä vuonna jouvun naemisee~
(vrt. pääsen)
~jos käk yhen kerran kukahtaa ja sitten kakkoo, niin se tietää kuolemata
sillej joka sen kuuloo~ (kukkumiset ja kakkomiset, käen kieltä)
~luvet mont kertaa hiä kukahtaa~ (käki)
~kust tähä kuu kukaht mist piäs päivä nousu~ (kuu ja päivä,
mainitaan yhessä)
~a hiä ko kukaht ylös, ni sillo sitä mäntii~ (kurkijoen kieltä)
~sitte kun kesä lämpijää niin niitä kukahtaa lepikot täöteen~
(maitikoita, puihin yhistetyt heinät)
~tuli tuahom puuhuj ja muutaman kerran kukaasi~ (käki)
~tuami kukastaa~
~mustikavvarret kukaistaa~
~pihlaja se kasvaa kauniita marjoja vaan tuomi se kukastellee~
~sit tule syksy kun kukastukset variseva~
~pystyyn kukajaalleen~ (litteitä kiviä, naurishaudan seinämiksi)
~lähetäämpä tästä itekukkii kukajannekkii päin~ (omaa liikkumista,
tilaa antavaa)
~sorja kerroopussi, punase ja valkee kukakkaine punane silkkinauha kurehen~
(morsiusapua keräävällä neidolla)
~meil ol niityt, kukakkaisii~
~se neuvvo sikälil laittoos se ves, kukalik kärssii pitteek~
(kuumaa vettä, parantaja eli parantamiseen erikoistunut noita)
~sikäli mehtä vastovaa kukali kurki huutaa~
~se klännink voi yht hyvi olla kukkalinen kans~ (hääleninkinä)
~riiskiheinä haisee kuh hullu kukanaikan~ (riidenlieko)
~ne tekee semmose, keltase kukannupu, ja kun nuorena ottua ne niin niistä saa~
(ruusutaudin lääkettä, ruusuheinistä)
~niitä sanottiin noiks kuperkeikoks, siihen tulloo semmoneiso kukarröhiläs~
(siankärsämöihin)
~tytöt kukerteluot ku teiret~ (omat vertaukset)
~ollampa sitä naorutuulella kun pittää kukattoo vaikkei oo asiatakaa~
(vrt. kikattaa)
~kävin minä nuorra miessä meto soitimessa ja tetri kukerolla~
~tuulee, nii meriki oikken kukeroitte~
~ku kaks kiaru lankka yhtys yhte, sanotti et tarttis selittät toi kukkerpää~
(perniön kieltä)
~ompast siälk kukkerpäit kovaste~ (vaahtopäitä)
~meri käy oikken kukerpäis, ku nin kiljuvan kovast torma~ (myrskyää)
~ol se aika tuulispää, santa ja multa länsivä kukerpäänä~
~eihään se kevääl kauvan ol kun se kukertelee välil~ (teeri,
oikeat metsät, täynnä elämää)
~kyyhkynen kukertellee~
~keväppuoli kait se uli koskapaan teeretkii jo kukerteli kuusikoissa~
(teerien asuinpaikkoja, suojeltuja oikeassa suomessa)
~tytöt ja pojat keskenneä kukertelliit~
~kyl ne nyt om makeita, muuta tie ku kukertelee keskenää~
(nuori pari, lemmen kieli)
~jos talvela kuuluu teiren kukerrus, tulee vesisuoja~
~ensimäisest teire kukerroksest o kaheksa viikkuva karjallaskuu~
~kesällä töyren kukerroksesta ossoavat sannoa, milloinka lunta sattaa~
(ennelinnut, vrt. vuodenaikojen haltijoiden eläinhahmot)
~kyllä sej justihin naurun kuulee, kanan nauruj ja teeren kukerruksen~
(metsäkanan eli riekon)
~kutaas s oon jo tänä kevän kuullo kyhkösen kukerrost~
~kesällä sellaine valkija kukertava~ (metsäkana)
~mei Ieva tek itsellie pusero nii kukertavast kankaast~ (kirjavasta,
sinipunaisesta)
~se tul semmosta sinertävän kukertavoo se vuate~ (värjätessä,
vaate=kangas)
~van tuossa minun koirassan on enemmän ruskeen ja valakosen kukertavvoo
rinnassa~
~se mehtäniittu tuola Ratokankaala on niin kukikas että sellasta tiälä
harvon näkköö~ (metsäniityt)
~kukikko hame oli päällä~ (kukin koristeltu)
~kukikot lintit~ (koristenauhat)
~ukotin kevväällä löytämään sukaisen lakkakukikon ja arvelin, jotta tuosta
ne meijän talon lakat suahaan~ (ukotin=satuin, sukaisen=hyvän,
ilomantsin kieltä, vrt. ilomantsin karjalan kieltä)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)
