~kaikkija hassuttaa mutta eri tavalla kutaki~ (jep)
~yks kuolema kutah, kuolee saunah taikka tupah~
~kyl ne vaa om määrätyt päiväh kullah~ (onko)
~millon työ tiettä mittääp pahhoo, kullon kuttaap pahhoo~
(lapset, vrt. sisällä pakolla pidetyt)
~sitä kyllä tuli palio ku kusakiv venheesä tuothin~
(lohia ja taimenia, kemijoesta, oikeat joet=oikea elo)
~ihe kukki soap elämässää kokkii jos jotaki~
~ite kustaa on omasa hyvä, sammakostaa runttipiäsä~ (nuijapäänsä,
sanonta)
~se oli itek kullaki suvulla hänen kortteeripaikkasa~
(majapaikkansa, vrt. syntynsä, pyhäkkönsä)
~kukkiik kutamaasel löytää~ (puolisokseen)
~ne o ite kukin kutamallaa~ (tahollaan)
~kukik kutamattaaj jumala meitä kaekkie~ (vrt. jum=num=sinitaivas,
ei oo näkynyt)
~nym menöö kuhik kutamalleej ja oma väki lehtee~
~ne ol männy kuhii kutamalleen~ (omaa elämistä, tilaa antavaa)
~se om pitkä se laolu mutta minä em muistas sitä kum paekan kunni~
(pitkät laulut, laulajien muistamat)
~nuorruus ja hulluus se tekköö kaks kuttaik~ (sanonta)
~tuamen kukinnan aikaan~ (kylvettiin pellava, vrt. vanhempi kaskiviljely)
~se tuli sitter Ruissalol lahrella sit ämmää vastaa jättiläinej ja oli suuri kivi helmassa
jolla hänem piti kukistaman se Raision kirkko~ (kirkkoja inhonneet jättiläiset,
alkujaan jotain muuta)
~nii mahrutoint kukistost muista ihran äsköin ollehkaah, mettääkih kaas kon jumalatuin~
(kukistost eli hirmumyrskyä)
~toinev vuari, toinem mäki, ei kumpikaan kukistu~
~kukistuu se myrskyn käsissä suuriki petäjä~
~roha alkaa kukitsaa~ (ruoho kukkia)
~sammal kukitsoo~
~meil on nuoita pojakolliloi, ko mie saisiin tytö, ni tokha mie sen kukittelisin~
(pukisin kauniisti, tytöistä jatkuvat heimot)
~minn oo monta monta morsiita kukitelluna~
~kauniitahan ne lasten kirstut on ku ne kukitellaa ja niihim pannaa ne härmät~
(harsot, pitsit)
~siel ol kaik kukiteltu, kukkin kans seinät ja sit, pöyvät ympärsee ja~
(häissä)
~nättymyssy vaa päälajel ja kukitettus siit se myssy~ (vaimon lakkina,
häiden jälkeen)
~se ol kukitettu kaikennäköiseks se huuva~ (morsiamen huntu,
silkkinauhoin ja tähdin)
~aena kukittivat tuvaj juhannukse aekana~
~se kuusi oli sitte niin kukitettu ettei sieltä näkynyh hakojakaan~
(havujakaan, joulukuusesta)
~ko tuames on kukka, sillon on ohrankylvön aika~ (omat tuomet,
vieraat ohrat)
~kukkia pantii tyynyn alle yhreksää sorttii~ (juhannuksena,
puolisoa toivottaessa)
~mie tuos eile näi jonkuu manssika kuka~ (mansikan kukan,
kesän ajanmittoja)
~se sittä kukkii, tekköö punasen kukaj ja punaset marjat tekköö sittä~
(riidenmarja, näsiä)
~taettaahan se tehäk kukkoo siihel latvvaan~ (arpaheinä, jousivihvilä)
~siniset taes semmoset sinisej ja punertavan kirjavat kukat siinä mehtäpotussa on~
(mehtäpotussa eli maariankämmekässä, potut)
~heinä seas kasvo monellaisii kukkii, ol sinistä ja punasta, ja kirjavii~
(heinät ja kukat)
~meil sanotaa jäniksenkäpälä yksii kukkii~
~ne tihahttaa niiv välleen kukalen kun on kevväällä lämpimmii~ (lakat kukalle,
marjojen ensimmäinen)
~se pihlaja sillon tuuvvaan ku se on kukissaam mutta eiköhän tuo kevenen nytkiij
juhannukseks kukistaan~ (oma pihlajan kukinta, vieras juhannus-ko)
~kukittivat tuvaj juhannukse aekana, kyllä tupa ol kukassaan~
~ne on olluk kukalla jo~ (suopursut)
~siel om pihilajat nyk kukasa~
~tuomi ku noisoo kukal saotaa siis pellovast pittää kylvää~ (mitäpä
tehty ennen pellavaa)
~ei se varises se kuusen kukka kyllä~ (kuusen kukat)
~kuusen kukkii~ (punaisia kävyn alkuja)
~karhunsammal, sen piässä oli sammalen kukka~
~iltasil ku aurinko laskee, ni jos täl puolel o punasii kukkii, ni tulloo sae~
(punertavia pilviä, joutsenon kieltä)
~tuloo purut kukka on auringon eillä~ (lumipyryt)
~kun auringolla on kukka eissä nii om pahat ilimat eissä~
~kyl se kukkana laeneehtii, kyl se on iha valakeena~ (saimaa, juvalla)
~se om meren kukkaa~ (levät, kuumana kesänä)
~ei mulla ny oo mitään vasituusta ollu moon lennelly vaan kukasta kukhan~
(vakituista heilaa, luonteen mukaan eläminen)
~sitä kun niil lellitelttiin tiällä ja piettiin kun kukkoo kämmenellä~
(pientä lasta)
~ämmästä on sanottu, ku se on ollup pienihin päin, jotta soon kukas~
(ämmästä, vanhasta naisestako)
~se on nuoruuvven kukassa parraellaan~
~vaathelliset, huono aika, kukalhan olo~ (kuukautiset)
~sanohan ne karhuo ennen kummun kukaksii~
~kukissaha se oikei kiehuu, ku o kukka aika kesäst~ (mettiäinen eli kimalainen)
~kukka angervo~ (mesiangervo)
~pökköapilas ja kukka apilas~ (timotei ja apila)
~Markkuna jos kylömää ei kukkahalamel loista~ (markun päivänä,
mikä eläintoteemi)
~kastiaista oli, kaikenlaista kukkaheinää~ (luonnonheinää)
~kukkaheinä~ (ruiskukka)
~kukkaheenät ol, kur rohtoja lehmille~ (vrt. ihmisille)
~miestä pitkeä kukkaheineä kasvo se pelto~ (omat mitat)
~märkää ja kevät ku on se ottaa tuommosta kukkaheinää~ (alkukesä=kevät)
~pellompiertanoissa kasvaa kukkaheineä~ (rönsyleinikkiä)
~kukkahellu~ (tanssipari, taatia tanssittaessa, häätansseja)
~kukkahumala~ (peltokierto / humala)
~se oli niin sievä ja kaonis, kaonis ja kukkanen niin~
(lahjaksi saatu huivi)
~kukkajäkäleä karikankaalta~ (poronjäkälää, sorapohjaiselta kangasmaalta)
~ikkunav välhin se kukkajäkälä pistethin aina~ (isohirvenjäkälä)
~kukkakanerva om matalampoa ja hienompoa~ (kanervasukuja)
~kukkakataja~ (luhtakuusio)
~kukkakauneisil ko taas oltii ni yks pyöritti käest ja viskas mänemää,
sit käi katsomaa mikä ol kaike nätist~ (jäänyt kauneimpaan asentoon,
lasten leikkejä)
~ei ennen ollut tämmöset ruukut ikkunal, tuohiset kukkakopat ne vaa ol~
(savenvalmistus, unohtunut välillä)
~tuoham par kukkaruukkuo kaopasta~ (ruukku=ostettu saviastia)
~kukkakäpy~ (havupuun emikukka)
~kukkalahna~ (kooltaan pienin lahna)
~kukkalahna kutee tuomen kukkiessa~ (omat ajanmääreet, oikeasta elämästä)
~kukkalatva näre~ (punakäpyinen, emikukinnot)
~keltaset kukkalehlet~ (terälehdet)
~kukassa oj juurlehet, varslehet ja kukkalehet~ (kukkatietäjät)
~kukkaliusist oli rannut~ (raanut, vaalean / kirkkaansiniset)
~se on hyvin helövätä liusie tulloo erinäköstä vähän kun kukkaliusi~
(helevää eli kirkasta, värisanastoa)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)
