~Sylyvi se on sellanen kukkamaakari, sillo tavasta kokkiki täynnä kukkija kesäsin~
(kokki eli vintti, vrt. kokka)
~sillo kukat viel kukkiit kukkamoarjan kauniist~ (heinäkuun alussa, kukkamarja)
~juhanuksen nuare flika noukkiva seittämän kukkast ja paniva net tyyny ala,
ja unes näk sulhase~ (vrt. yhdeksän)
~aamulla oli kukkaset niin auki, suuret vaaleempunasek kukkaset~
~tuahelluiston aika on kevväällä mahlajan aikaan, kun se ruppee kukkasta tekkeen~
(mouhijärven kieltä)
~se on kun kellokukkai se kukkai mut se om punai~ (hammasruohon kukka)
~mehiläinen imee mehuu kukkasist~
~sitä on nuorena kun kukkanej ja vanahana kuv vanaha nahkarukkanen~
~sinuaha piletiä ku kukkaist kämmene~
~kun näkee oikein koreit kukkasii, se on tautii ja viäl kualemaaki~
(unessa nähdyt, vrt. vastakohdat)
~joka paikka ol niin kukkasessah että~ (puolukoiden kukkiessa)
~tytöt männiit kukkasee~ (kukkia keräämään)
~sie et käynt konsaa niiv varrai kukkasees ku sie käit kouluu~
(keväällä, omia harrastuksia vaikeuttavat skoulut, voitteko poistaa)
~kukkaast riisuttii ja, ja sit pantii myssy peähän~ (morsiamen pääkoristeet,
häissä)
~kuuskuissa kukkasille, seitenkuissa seisommaan, käymmään kahekskuissa~
(lapsi, kukkaset=leluja)
~elä itkel lapsen, äit antaa sullen kukkassii~
~no saivatiks ne pitkävirsut rukkaist vai kukkaist~ (kosijat, kukkanen
=naisen sukuelimen nimiä)
~kukkapaarma~ (iso paarma)
~kyl mie luule jot tänäiltapäivän sattoa, nii on tuol päivälasu puolel semmoista kukkapilvii~
(päivänlaskun puoli, länsi)
~on nii kukkapilivijä taevaalla, kyllä siitä ukkone kohta jyrähtää~ (pilvien nimiä)
~kukkapoltikkainen~ (nurmitädyke)
~kukkapulupukka~ (lumpeenkukka)
~mitä vieraeta te ootta ja mitenkä te matkustatta, ne on vastanneet että ne on ittäesiltä
maelta kukkapuun istuttajjie~ (kysyttiin morsiamen saattueelta)
~kaekellaesta kukkapuuta sitä on teällä Noapurinvoaralla~ (kukkapuut,
nykyiset ja sukupuuttoon tapetut, voisiko joku selvittää mitä kaikkia puita maassa
kasvoi ennen örkkien saapumista)
~ompa toas oekeen kukkapäesie tulpilivie kulukemassa~ (tulipilviä, vrt. punaisia)
~ol huttuu kukkapiä potilline ja kaikki myö syötii~ (hea!)
~seihtemen kukkapeä kiitosta~ (pyhät luvut)
~kukkapää~ (rentukka / voikukka)
~yks sus ei syö, olkuo kukkapeä tai kyytselkä~ (juovaselkäinen)
~miul ol musta kukkapiä, mie panin Neijoks~ (lehmän nimen)
~on kukkapäitä pilviä taivaal, tulee ukkonen~
~taifhan vierelä ovak kukkapäät, ukompilivem päitä ne on~ (ukonpilvet)
~käi nii kukkapäitä altoja~ (vrt. vaahtopäitä)
~minnuu hirvitti jo vennies ko kukkapiät lainiet joka puolel käi ja ves roisku
jo laijja~ (yli)
~isoja kukkapäitä ui Kemijoesa~ (valkoharjaisia jäälauttoja)
~on siinäe mulla yks luojan kukkapeä~ (itseään parempana pitävästä)
~täss on kaksi kukkapeätä luojalla~ (kahdesta pirtissä istuvasta vanhasta naisesta,
luoja-sanan alkuperää, kodinhaltija? naispuolinen?, vrt. loito, lojua)
~kukkapääheinä~ (voikukka)
~kukkapääjäkälä~ (isohirvenjäkälä)
~äet ol semmonen kukkapöllö, se ol kum puutarha se meijjänkim mökki~
(kukkien ystävät)
~kukkaruate~ (raate)
~s ol Liisa niin kovin kukkarakas~
~millä maksat kun om matti kukkarossa~ (matti-sanan alkuperää)
~ja min olin siellä niinkö, saa sanuaj jumalan kukkarosa~
(minkä jumalan, taivaanko)
~näk hännii kaekki vaevat ja tuskat, lopulla sae levon luojan kukkarossa~
(luojan kukkaro, viittaa maahan, luoja=Maan emo?)
~mnä läksi pois kirkost ko ruvetti kukrol käymä~ (vieraat rahankeräämiseen
perustetut kirkot, voitteko poistaa koko maasta)
~kirkon kukkaroon tuli taas niim paljo rahaa~ (mitä tehdään kun usko
ei riitä, aletaan keräämään rahaa, vrt. verotus)
~semmonen keltanen kukkaro ruotkon tyvessä~ (kärpällä talirauhanen,
ruotkon=hännän)
~kukkarot täysi mettää sitä mehua on mettiäisen pesässä~
(kukkarot eli kennot)
~kukkaroheinän siemenet ovat rahoja, ne kalisoo kun niitä puistaa~
(laukun)
~heiluta sitä niin kuulet onko se kukkaroheinä~
~kasvvaahan sitä ahopeltoloissa kukkaroheinneekkiik, kuivaissa niihin jiäpi
tyhjä kotelo~ (peltotaskuruoho)
~kukkaroheinä~ (nurmikohokki / masmalo / maitikka
~tua Maija kukkaroottoo monaasti tuala Nevanojalla sivuu pualenyän~
(yöllä liikkuneet naiset, vrt. kuun palvojat)
~mitä siinä nyk kukkaroottet ja kuhunit, meem maata~
~kukkaroenen~ (nurmikohokki)
~nehäm pannoo kukkarokaola ne tetret ni, kun ne on soitimella~
(laulavat varoitusääntä)
~löysi loukkempesän kukkarkivem päält~ (lokinpesän, irtolohkareen
päältä)
~ko on oikein hyvä kukkarokivi niin kyllä lentää~ (lingolla)
~sehän on olluv vanahan Erkin kukkarokivi, sehän on olluk kukkarossa ja
se om puottooj jämpsäöttännä sinne Hirvenniemelle~ (siirtokivilohkareen,
vrt. tuluskivet, vrt. jättiläistarut, erkki=haltijanimiä)
~katto nottei hulupioho jää kukkaro ja länkkilankoja~ (hulpioon=kankaan
reunaan, lankojen nimiä)
~ei niiss ollu kantaakaan, ne ol kukkarolapikkaita, vähä paksummasta nahasta
eij ollu kippurakärkiä~ (yksipohjainen lapikas, paulapieksu)
~kukkaromatoset~ (leveä pitkittäisommel, naisen paidan yläosassa)
~tuomes on kukkasennuppuja~ (kukkapuut)
~siin suonheinäss on nii pikkui kukkasempisama päässä ja nii hienoo heinää että~
(suon heinät, vrt. Suon emon)
~vars siin ol pitkä ja siit kukkasenturnuu päässä pal~ (tiheää kukintoa,
harakankellossa)
~tänä kevän ov varmast pal kukkasheinää, ku on kirstalvi taas tää talvi ja heinät
seuraa kirstalvee~ (kirsi=routa, maa jäässä syvältä)
~kukkasiäni~ (keltahaarakas)
~se sanotan kaikem paremppa kukkasmultta oleva~ (katajan juurelta otettu)
~on sit kukkaspöllyy muissakih, pajuis ja keväil~ (siitepölyä)
~nee kukkassiänet on kun semmottia ruunuja vaa~ (keltahaarakkaat)
~tuommonen köhä ei parane muulla ku kukkateellä~ (saunion kukista keitetyllä)
~kukkatouko ol tehtävä alakuulla~ (kuun mukaan työskenteleminen,
omat työnjohtajat)
~niissä kukat kukki oekeen sitten niissä kukkatuohisissa~ (tuohesta
tehdyissä astioissa, ruukkuja vanhempia)
~siin on semmonen kukkatupsu päässä~ (kaislassa)
~sittem myö mäntii soettajam perässä ja sitten ne, kukkatytöt ja pojat tul
meijjäm perässä~ (häissä)
~niist ain tehtii peähännä sellaisija kukkavanteita~ (ruiskukista)
~kukkavasta~ (kukista tehty taikavihta, naimaonnea varten)
~kukkaveillä pestääj ja haovotaan~ (kukkaheinistä keitetyllä hauteella)
~kukkavesiheinä ol lehemästä mieluisinta~ (järvisätkin)
~peäsijäisennäkii ku ois kirkas ilma, siit tuus hyvä kukkavilja~
(ennustukset, vrt. toinen vuodenvaihde)
~uot hento kukkavilja, siu kukistaa pohjatuulkii~ (sanoi kaura tattarille,
satujen kieltä)
~jos aurinko nousiis kirkkoast, tuliis hyvä kukkavuos~ (pääsiäisaamuna,
voitteko palauttaa omat uudet vuodet, niitä on kaksi)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)
