~laskuja~

~mitä snää oikken toimittelek ko snää ai olek kulkkel~ (laitilan kieltä)

~ko kotuans lähtee niin kulukhelle joutuu~

~emmää ny rupia suurta leipomusta teköhön, teen vaan sev verran notta päästähän 

kulukeelle~ (päivä kerrallaan)

~mää äksysi sin Korvan takamättä ja lopultas mää olin kulkeunnu Mustalamme rantta~

(paikannimiä)

~se ol sittä kulukeonna tuonnep Puikkosalameen~ (vene)

~mihim päin tuo pilivi kulukeunee tuolla~

~niin se on tämä mailma kulukeunu vaikka mille mallile saa sanua~ 

(vrt. hyvälle mallille)

~kulukheilla son ollu vuosikausia ei silloo pysyväistä asuntua misään~

(kulkijat, vrt. pysyvään asumiseen pakottava "suomen valtio")

~minkälaisia kulkeita tähän nyt tullee kun tuo lapsi on niij juonikhana~ 

(kaikesta ennustetaan)

~vastatuulhen kulkia eläjä~ (poro)

~eikä sekään ook kulukematon ko mehtillä käyvät~ (polkua pitkin, 

omat tiet)

~menkää tet kylymäsen aikana yli järven, ku aurinko alakaa paistamhan pehmittää 

se sen kohvan~ (sohjon, keväistä liikkumista)

~kohva alakaa löysäämhän se on sitte kulukematon paikka jos aurinko 

ehtii pehmittää sen~ (järven jäällä)

~se vanhim poeka kuul olevam muan kulokeovessa jo toesta vuotta~

(kulkijapojat)

~mato musta matelevaine, maan alla kulkevaine~ (madon lukuja

eli Kyyn pyhiä sanoja)

~samal mäjell olen syntynnyk ku siekih, mum minust tul tälläi kulkevai~

(syntymäpaikan merkityksestä)

~kyllä sinnet tiä om mutt eij ok kulkijamia~ (vieraat tiet,

omat kulkijat)

~ihmiset on tullus semmotteks kulkijammeks että ne om päiväm paikassaa~

(palveluspaikassa, orjista palvelijoiksi, palvelijoista

työntekijöiksi, työntekijöistä.. ?)

~kulukijankoerrie juoksoo~

~kulukijamiehet toi vähä viisautta jokka tulivat isommista mailmoista~

(vrt. tietäjät, kulkevat miesnoidat)

~min on kulkku niin kipiä ettem mie voi nieltäm mitään~ 

~voi mahoto mite se käi kulkkuu se paha pöly~ (pahat eli vieraat pölyt)

~sil o nii pitkä kulkku ko kurel~ (omat vertaukset)

~sai lahnoja ja keittivät ja se niel ruo´on kulukkuuj ja se kiros ja lahnat 

hävis Peruveestä~ (pertunmaan lappalainen, oikea lappi=koko suomi)

~on kulukkuu vain ei tolokkuu~ (sanonta)

~ihanko sie rupesit huutamaa koht kulokkuvaa eto vertase assiin vuoks~

(turhaan huutamisen vieraudesta)

~heä huus minkä jakso koko kulkustaa~ (vrt. huudot=omia rukouksia)

~sisu nous ihan kulukkuu~ (sisältä nouseva sisu)

~oli joutuat tulen kulukkuu~ (tulen kurkku, elävä olento,

vrt. meren kurkku)

~kurimuksen kulukku, josta moan alle mennöö vesi~ 

~kun koskeen jo alakaa vetteän niin se on siinä virran kulukulla ihan~

(virran kurkku)

~joinkulkku jossa se ni rumast rupea vetämään~ (venettä, joen kurkku)

~Lammissuankulkku on hirvien kulkupaikka~ (kannas, Lamminsuon ja 

Viitasuon välissä)

~kulkkuheinä~ (pihasaunio)

~täss on siulle kulkkuhuivi, kiäri se kulkkus ympär jott et kylmäs~

(kurkkuhuivi, vrt. kaula)

~lapsen kulokkulakkee paenelttiis saonal laotteilla löylyssä~ 

(jos tämä ei saanut imetyksi)

~suu seisoo auk jotta kulkkulak näkyy~ (kurkkulaki, vrt. kita)

~näi kevvääl on kulkojaskii kalloi~ (kulkuojassa, kulkevat luonnonojat)

~enne oli vanaholla miehillä kulukkuparta, ja ne sano, että se oli lämmin talavella~

(totta on)

~pikkukielihän se on joka siellä tiklottaa kulukkuperässä~

(kitalaen perällä)

~onhan se kulokkuporkka mutta se tarvihtoo olla, henkitorvi ja ruokatorvi 

erroovatten tästä porkasta~ (kurkkuporkka, vrt. omituinen

"aatamin omena")

~mäne yskä Yrjänäl, räkätauti Tahvanal, anna lapse ääne kulkee, 

kulkkureijä kumissa, henkireijä helissä, et kuuluis kottii, rämähtäis 

räystähäl~ (yskän lukuja)

~on nii kulkkurenkosem kipijä~ (kurkunpää)

~sil ol nii suur kulkkusolmu~ (kurkkusolmu eli kurkkuporkka)

~ennen ku se kulukkutaut tul nii kulukkuva hauvveltii ruusuheinistä 

keitetyllä veellä~

~sehän kuluki kulukuuhan yli kairan~ (ilves, tappaen poroja 

mutta pysähtymättä, omat ilvekset, vieraat kesytetyt peurat,

oikeat porot=vaeltavat pohjoisesta etelään satapäisissä laumoissa,

ks. kanadan caribou migration)

~hen tiätä niin kalan kulunki oikke~ (kalatietäjät)

~kahtakymmentäkahta kävin kum mä menin naimisii, sillon oli kulluut kuljettu jo~

(kulkemista inhoavat)

~aina kulukua tehtii~ (kulkemisesta pitävät)

~sill om paljas kulko päällä~ (kulkemista ihmettelevät)

~ne ansat pantiih hajalleen nii että melekeem päevämatkat viipy sitte 

siinä ansalla kulussa~ (ansakulut eli polut)

~em minä haukia otak kum miä kerral lohta uistan, minä paan kulukuun~

(kulkuun eli vapaaksi)

~ei immeist käök kirkossa vaekka on nii hyvät kulut~ (oman Jumalan 

nimen varastanut vieras jehova ei kiinnosta ketään, kristinusko

=kuolemankultti joka elää kuolleista, oma uskonnollisuus=elämän uskontoa, 

vastakohtia)

~sinne ov vaiv venekkuluku~ (kalamajalle)

~paha kuluku, hyyhmä ja savi~ (sohjo)

~kun on hank ja seis seä ja hyvä kulku~ (hyvät ja huonot kulut,

seis=selkeä sää)

~talavikuluku oli useen eri paikasta kun kesäkuluku~

~kuuj ja aurinkon kulvut ovat ihmeellisiä~ (omat ihmeet)

~on se tuolla salaman kululla niin on se tavatoin noppeus~ 

(omin silmin nähtäviä)

~semmoist se on ollus se kulku~ (elämän)

~sellasta se mein kulku on oltu ain, päivä päivält vua männää ja, 

ajatellaa tätä elämää~ (päivä päivältä, hetkessä eläminen)

~ei mitänä hätää, kyllä tässä päästähän kulukuhu~ 

(hyväksi kääntäminen)

~ei lählet toista kulkuun nin kauvan kun imettää~ (toista vatsaa,

omat ehkäisykeinot)

~on muutenki niin keviäkulukunen elukka~ (orava, osaa uidakin)

~mie olen ikäni ollup pikkunej ja kaluton, mutta keveämän on kulkunen 

ko ei ole ylöl lihava~ (pellon kieltä)

~hää ko ties jot meil pääs ain, meim miehet ain ottiit, ja ei ne millokaa 

laittaneet kulkulaista pois, ne ottiit jos kerra kuka pyrki~ 

(kulkulaisista huolehtiminen=omaa, toisten vaivoiksi meneminen

=vierasta)

~aamovarahast iltah pimiöih~ (oma eli kelloton aika)

~hirvi on kulkuneuvoisa jalompi, iso ja raavas~ (karhuun verrattuna)

~ja se johtuu siittä tietekki ko tämä oli kulukutie sulhaam merheen tuonep pohjasseen~

(joen latvojen asuttaminen, tornio-joki)

~miksetten tyä kulkottannu oveh, oltaisam myä se kuultu~

(vrt. teitte vasten tapoja)

~tuannek kulukuu tua paksu pilivi~

~en mutta sem minä vain olen nähnyk kun son lähtenyh haminasta kulkumaan~

(hamina=satama)

~verkon annethiin kulkua joem mukhaan~ (mutkaan)

~jäitä kulku kovin elikkä semmosta hyyettä~ (hyyettä eli sohjoa, hyy)

~ja luitaki keitimä niin kauvoin että kuluthin liemem päälä niinku kuut~

(kuut eli rasvat, vrt. rasvat kuun uhrina)

~kattoppas ko väylä jo kulkuu~ (jäät liikkuvat, joen keskellä)

~kyllähän ne kapinhet pijjaan hukhan joutuu kun ovat kerran kulukumham pääshet~ 

(inarin suomea, vrt. saamea)

~täälä sitä harvon näkkee, mutta kulukuu se tännekki joskus, s ei olet tämäm 

perän asukas oikeen~ (iso pöllö)

~kojama kulkuu~ (uroslohi)

~pikkujoet tulhar Raisijjokhej ja Raisijjoki kulkkuu merhen~

(nimettömät ja nimetyt joet)

~se on niin matala suusta ja kulkuu yli karin~ (joki, joensuut)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)