~kulve~ (kinos, nietos)
~mie muista iijjäi ko Penimi Liisa ol meil ni hää haasto jot sellane suur lumkulvehto
ol siel ja siintkii pit yl männä~ (kulvehto eli kinos)
~paha on kulvehikko ylittää~ (kostea mättäikkö)
~kulvehikko on täynnä tihiää heinää~
~kulveikko~ (louhikkoinen / mättäinen maa)
~kuluvveisttoehej ja harvveisttoehen kun kerejjää lumen~ (harvoihin metsiin)
~kun sa kuulet kulvin äänen, älä mene järvenjääle~ (kuovin)
~kulvi ku se oikhen huristaa ja suikuttaa se ov varsin saet~ (sade,
vrt. sateen haltija=kuovi)
~kulffi~ (tunturipöllö)
~kulvokka~ (laiha laskulohi)
~älä luule että minä rupijan suva kumaasaan~ (passaamaan)
~kyllä sen kuuli huuhkajaisen äänen ku se kumahuttaa ninku ammeeseej justii~
~niin kauvan toi haukka tuol kiiaa, kun se johkin kumahtaa~ (liitelee ilmassa)
~rysää kokiessa minä läjäsin ne vanteet ja kumasin ne kalat perästä veneeseen~
(rysän rakennetta)
~siullahan on ihan kumakanpunanen mekko piällä~
~se oli toesinaan niiv vaskev värinen, oekkeen kumakka~ (taivas, punertava)
~kumallukset on taevaalla, eikö purku tulle~ (pyry)
~päevä valakijjaa, ikkunnaaj jo kumalttaa~
~hanki kumalti~ (kumalat päivät, vaaleanpunaiset)
~min olen ni huano tosta seläästäni, em mnä saa oltua kauvaa kumarissani,
mun kualee selkäni~ (puutuu, kuolla-sanan alkuperää)
~ihan silmissä säkenöittee kuma yhtäkkiä nousin kumaroisistani~
(hermokivut)
~entiseen aikaan herrat ne räyski kovastik kunnei niitä hyvin kumarrellu~
(julmasta luokkayhteiskunnastaan tunnettujen mannekansojen tapoja,
ei kuulu suomeen)
~em minä pappiloita paljon kumartele~ (antaa vetää)
~näestä meijjän ovistaep pääsee juuri ja juuri iliman kumarrusta~
(mökkien koosta)
~ovet oli niim paljo matalia että joksikin tavallisem miähen täyty kumartaak
ko ovesta sisällem meni~
~täyty mullinkivee kumartaa~ (merkkikiveä, tien varressa,
oma kivien kumartaminen, ihmisiä vanhempia)
~isoja kumartaa, joka suuria meinaa~ (sanonta)
~koivu lehre nin kumartava~
~puu kumartaa, ku se tuulella huojuu~
~ikä lähtöö paenamaa ja kumartammaa jo Jussijae~ (iän oireita)
~veleho kumars pieniä leppiä, sitel uran piällite~ (velhojen puuhia)
~punainen terttu kankaalla, johonka kaikki kumartaitoo~ (kirkko..
kirkko-sanan vanhempia merkityksiä, puolukka, pihlaja?)
~olipa se nyk kumattu ime~ (kumma ihme)
~lien noeta ollunna ennen kumatuksie voa ei niitä enneä~ (kummituksia,
mihin hävinneet, vai olivatko lasten tarinoita)
~kyl se ny on kumeeta poutaa~ (kuulasta syyspoutaa)
~kuu paistaa kumiast, kuallu ajaa keviäst, eiköst piika pelkää~
(kuu ja kuolleet, vrt. sielujen matkat)
~tuul puhalti akah helemat kummeeks~ (pulleiksi, omista jumalista
ilkikurisin)
~missä se on nyt tuas kumikehtana, ku o paikat tuollee mustelmilla~
(lapsella)
~se sato ja se pit aeka kuminan~ (ukkonen)
~jolsei leipitaikinaan olluk kuminoita, jos niitä oli vähemmäks, ni pantiil
limpputaikinaan kumminki~ (kuminoita, putkikasvin siemeniä)
~kuminat oli piänillä lyhtehiillä ja kuivattihin riihes ja sittek käsim
puserrettihi~ (kuminoiden käsittelyä)
~pahletut kuminat kokos vattan~
~se nuita kuminoita, söi silttää~ (matolääkkeeksi)
~kuminoita on koonheet pirthiin, knipuiksi orrelek kuvamhaa~
~kumina~ (karhunputki / pukinjuuri / särmäputki / koiranputki)
~kuminaheinä~ (kumina / siankärsämö / pukinjuuri)
~kuminaheinä eli suajuheinä~ (kuivattiin ja keitettiin teeksi)
~kyl siin siit on sellain kuminasimo ettei silt ijässäh valmist tul~
(vrt. kuminajouni, nimien käyttäminen voimasanoissa)
~ei valkonen kumminka~ (ollut hääpuku ennen, häätapojen
yhdenmukaistamisesta, lopulta kokonaan mustaa ja valkoista
näkevien perinnettä, kristilliset häät=pahinta mitä voit tehdä,
yksi miesjumala=ei voi tukea kahta sukupuolta, tarvitaan
vähintään kaksi, selittänee erot)
~kyllä se piliveili tänäip päivänä vain ei kumminkaas satanu~
(hyväksi kääntäminen)
~kumminnii onni kohtas hyväst~ (kohdalle tuleva onni)
~kyllä kaes se on tautinev vuos tämä, kumminki yskeä soavat ihmiset jonsei
muuta tautija~ (tautivuodet, tavallista elämää)
~tuliko kallaa – eipä palijo, sen verran kumminki ettei tartte kalankuvvaa
puusta tehä~ (puista tehdyt kalankuvat, kalasukujen vanhimpien kuvia,
yhteydessä kalaonneen)
~voi toki sentähären kumminki~ (omat voimasanat, hauskoja)
~minä pani kumminniik~ (talveksi puolukoita, kokonaisina ja survottuina)
~se lyä puuhun niin ett oikeen koko mailma kumisee~ (palokärki)
~meä ku tule juoksujalkoa ylös mäkijä että kantapeät kumajoa~
(lemin kieltä)
~semmonem pöllöhaukka kumissus sielä lakasa, lämpymän katoj ja vesikator rajasa~
(pöllöhaukat, oikean suomen luontoa)
~kummiks on kurk puussa, vuaraks varis vesillä~ (kummat asiat,
harvoin nähdyt)
~minkän kauvvempaa elät, sen kummempii kuulet~
~täs mie kerron sellasev vanhan kummam mitä olen näht, ku mie olim pien poika~
(kummien kertominen, viihdettä, vrt. vakavaa uskoa)
~tänä vuona loppu jo ennen Perttulia, ne loppu kummav varhain~ (siiat)
~s on ihmek kumma konnei siinä oos sinistä eikä punasta ja semmonen tavaton
särkö vaan on~ (kädessä, murtunut)
~kumma ku stä sahtia jaksoo alavaria jualak kitata~ (humalajuomisen
myöhäisestä alkuperästä, sairaan yhteiskunnan oireita)
~voe ilimanen kumma sato lunta hirvveen kovastik~ (ilmaset kummat,
juukan kieltä)
~kah kummaa kust työ sel lapsen saitta, taanoo ejj olt ja nyt on~
(taanoo eli taannoin)
~kuta kummemmastik kangastaa, se soattaa siitä jo povata~
(tietää myrskyä)
~sitä kattoo oikein kummishaj jok ei ole ennen nähny~ (kampelaa,
rovaniemen kampelat, montako jäljellä)
~kuutamolla kummak kulkee~ (kuuhun yhistetyt kummat)
~ihlan selvil silmil toiset näkee jotai kummii~ (ja toiset ei,
näin ollut aina)
~se huutoa nii pahal eänel ninku kumma ikkeä~ (huuhkaja,
kumma=haltijoiden nimiä)
~toeset ol aetan katolta kummia kuutelemassa~ (kuuntelemassa,
pääsiäisyönä, kuunnella=kuutella, vrt. palvoa kuuta)
~mie en tiijä olko hää kumma vaa mikä~ (vastaan tullut isosilmäinen nainen)
~ne hautajaiset on ollu vähä kummemmat~ (kuin häät, molemmissa
omaa ja vierasta, omat häät=neidon hakeminen leiristään
tai neidon leiriin muuttaminen)
~mieki jos oikein nukur rauhalisesti yön niin ei kummempaa lääkettä tarvitte~
(omat lääkkeet)
~ne ei vähissä kummissa menneet hakaan toestesak kans, ne vanhat äejät~
(kiistelyn vieraasta alkuperästä, vrt. sodanhaluiset "päättäjät",
etenkin lyhyet miehet)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)
