~laskuja~

~kummoi kummo~ (lapselle, kehotetaan kumartamaan kiitokseksi)

~ko haavim pisti ni sai orottaak kummosel läjän taas sai krapuja~

(vampulan ravut, montako jäljellä)

~se otettiin tano kahta sormee leveetä ja kummosta tahlottiin~

(tano eli tuohinauha)

~ne lahnat on niim pöllöisii ne menee kummot vaa~ (lahnan kutu)

~tees se työ simmottii, kummottii sää sem paremaks näeh~

(omaa työelämää, pomot puuttuu)

~kaik kerräityit sin kummu juurel~ (pyhiä paikkoja)

~korkial kumpul~ (hautapaikka)

~se ol tiällä kummussa~ (mökki, kummulla)

~s on olluk kaikki mehtänä kö ei ollum muuta ku tämä kummu palijasta~

(omat mehtät, vieraat paljaat)

~met menimmä kumpuhun hihtamahan~ (hiihtämään, vrt. vaaraan,

kemijärven kieltä)

~siinä on kumpuja siinä jängän keskelä~

~siell on kaks kumpua suolla~

~semmosia pikkusia kummukheja~ (männikkökumpuja, lettoperäkankailla)

~uulettimmet pantii kummullaa kolpkam päälle~ (kuivumaan,

yksipohjaiset varrettomat nahkajalkineet)

~niukahutin oman selän, en kummullaa saa nois ensinkää~

(pysty taivuttamaan selkää, alaselän oireita)

~maan alta kumpuvaa vesi~

~taevas kumpuvvaa~

~tulloo myrskyt ku pohjone kumpuvvaa~

~tyynellä ilimalla savu kumpuvaa ilimaan komijasti~ (savun ystävät)

~näik sää sen kumo siin~ (kumon eli tuulen kaatamaan puun)

~ei muuta kun kumovat rantaan~ (veneen talveksi)

~sill oli semmoset kumokkaat jalassa~ (pitkävartinen

pyöreäkärkinen nahkajalkine)

~astijat on kumoksis, että ne pikemmiv valuu~

~kohalleen kum putovaa se lumi pyssyy kevväällä pitempääm moalla,

kumolleen kum putovaa~ (tulee kevät nopeasti, ensimmäisten lehtien 

putoamisesta ennustamista, syksyllä)

~kumolleem mennäk keiskahti se kannooti~ (kanootit, lainasana,

miltä kansalta, vrt. canoe)

~tohttii se koajellam metäm puita~ (tuulenpuuska)

~tuosa me ajoima kerran kumhon oikeim miehiksi tuosa mäjen alla~

(reellä)

~pantuk kumhon kartanolle~ (pihalle ruumisreki, ennen rekiä haudattu

kuolinpaikalle tai vedetty pulkilla omille hautapaikoille)

~tuolik kumothin sinnep päij johor ruumis viethin~ 

(hautatapoja, vrt. tuolittomat kodat)

~pikkuisen kuu kumottaa~

~piliviinhäv vaen aorinko kumottaa~ 

~minä sittes sunnittelin kumphanko päim minä lähäre~

(metsään eksyttyäni, tyynenä pysytteleminen, päivä, veet 

ja maamerkit auttavat)

~meitistä toinen, kumpi hyväänsä juoksi asioilla~

~kumpa nyt joutuu ni sit samaha se on kumpa sit männöö~ 

(omaa arvomaailmaa, tasa-arvo)

~siint saa repo ja susi jäivätki tuttavaks, hyö eivät tee kump kummallekkaa 

mittää~ (eläinsadut, selittävät eläinten käyttäytymistä)

~tästä om myötämäki kumpaannekkip päen~ (kumpareelta)

~soattaaha se sekkeelä ilemala taevaarrantoo vaste vähä kumpaastoo~

(näkyä hämärästi, selkeällä ilmalla)

~taevas kumpaastaa, kun om pohjampalo~ (revontulet)

~mittee tuossa joutavoo kumpaeletta~ (ilveilette, lasten

elämää ymmärtämättömät)

~katohham mitel liputtaa, kumppailloo aurinko~ (harsopilvien takaa)

~pohjoinen kumpailee~ (revontulet)

~ves joskus kumpaeloo, virtaeloo eestakas~

~ne unissa kumppailloot~ (päivän tekemiset)

~kumpane hankii teki huuhtikuu vai vaahtikuu~ (maaliskuu,

elävät kuut)

~pihjala ja pihlaja, sitähit taetaat sannook kumpasesti~

~pestään kumpikin toisemme selkää~ (saunassa)

~kumpales~ (lohkare)

~kyllä semmosella kumpareisellaem mualla ku se eij ook kuivoo karuva 

kuus kasvaa hyvästi~ (kuusitietäjät)

~kumpaos~ (taikavaikutus)

~Kangaslammin toesella rannalla, siinä kumpeempana kasvaa hyvijä vastaskoevuja~

(kummulla, konneveen kieltä)

~kummeikkomättääsees se tekköö pesä~ (kimalainen)

~se huol sitä kumppalian jotta se ei jaksanna lentää, se mestas höyheneesä~

(kurki murehti kumppaniaan, satua vai totta)

~lähettiin yhessä metollauluun, niinkun aenaeh hyvät kumppalukset~

(oikean suomen luontoa)

~kumppi~ (susi)

~tuola se kumppii äijä~ (kulkee kumarassa, kumppi-sanan alkuperää)

~siinä on sellaane piäni mäen kumpula~

~oli semmosia kumpuloita elis saaria~ (nevan keskellä)

~koussukauhas ol hurjan syvä se kumpula~ (pesä)

~senkö riivattua sinä sielä taaski kumpsaat ja sitte on kaikki ku tuluvan tuomina~

(omat vertaukset)

~se siihen tul kumpsehtimmaal lapsen korvviin~ (lapsi=pieni lapsi,

lapsen unen suojeleminen)

~kumpsi~ (luu josta linnun pyrstösulat lähtevät)

~mie sain aika kumpsun ku kuavun tuossa rinteessä suksiin kanssa~

(kumpsut, vammojen aiheuttajia)

~taivas kumpuiloo~ (revontulet)

~ves kumpuiloo~

~lähe kumpuiloo~

~siinä oo alangoitaki välisä siinä kumppusesa maasa~ (kummut

ja alangot)

~se usiastiki semmoshen kumpumaahan, s oli, laittanu~ (pesän, 

rovaniemen karhut)

~kaikki tuammoset kumppupaikat, kenturat, ne rupijaa jo olleev valakijoita~

(kuivuneita, poutakesänä)

~kumpus~ (poronverestä ja jauhoista keitetty kokkare)

~kumpusavi~ (pehmeä kumpuileva savi)

~kumpuvettä kun kuataa korvaan nii se paran sukkelaa~

(lähdevettä, kipeään korvaan)

~jo on ojaj jää kumus~ (kuperana, keväällä)

~se uli kun ontoo hongan kumu~ (ääni, omat vertaukset)

~ku tulvii velet talvel, nii sih jääp pinnalle höllällek kumujää~

(kumu eli uhkujää)

~tuas tulloo mustoo piliven kumuroo~ (ukon kesät, vrt. päivän)

~kumur kuluki, ei tehnyt kovemppoo saitta~ (sadetta, kuuropilvi)

~se ukkosen kumurilta satoo romaattaa~

~raivatkeete poikkeen kompeet tuloo kumur ja kasteloo~

(kompeet eli tavarat)

~neuv vuan niitä kumurpilivii, ei niistä saa pitkää~ (sada,

pilvitietäjät)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)