~ei kas siittä kunnia korkene että stä hurjuuttansaj joka paikasa näyttee~
(hämeenkyrön kieltä)
~se on tuov viholaishauttiin kunnii~ (nokkoshauteen kunnia,
ettei lehmissä punatautia, omat keinot)
~kyllä se kuuloo kunniasa ku minä sanon sille päin nuamoo~
(kuulla kunniansa)
~ei kunnian käki kuku~
~ei sillen kunnijankukkoo laula~
~aattelin ettei täs kunnijan kana laula~ (käet, kukot ja kanat,
vrt. metsäkana, metsäkukko)
~kunnijoenaanko liep puhuna vaeh hupsusissaan~ (kummitusjuttuja,
kunnia-sanan alkuperää, vrt. sielujen eläinhahmot)
~oli niin kunnijallinej jotta salaa piti saarak kikkijä~ (kikkijä
eli rintaa, 4-vuotiaan pojan)
~kunjan tilas se vaku piretti, maalattin kruusujaki ja kaik~
(kehtoon, kunnian tila, vrt. joku sieluista)
~ol aina vuarenajaj jälkee, ei kunnillaan koskaam mutta siim pimiän
tulles~ (illallinen, vuodenajan(?) jälkeen, pimeän tullessa)
~eihä sitä järkineä oppint nii kunnokkoast soittamoa~ (heti,
soittaminen=vaatii taitoa)
~semmoine vesnotko siin on ettei se kasvak kunnol puitakoa~
(vesinotkot)
~se on sitten niin kuivvoo se lämmin kun kunnolleel lämmittää~
(savusaunan)
~soon niin kunnolliim poika ette oikee~
~oikeiha verkoil tänä kesän sai tavallisest ku voa ol kunnolliset verkot~
(kalaa)
~ku tekköö kalakuko oekee kunnoilise kyl se o hyvvee~ (omat herkut)
~se on kunnolinen tyär, käyttää ittens hyvin ja on siivo~ (tytär)
~on kunnon ihiminen, vaikka on uskovaanen~ (poikkeustapaus,
kristinusko=hyviksiä teeskentelevien pahisten uskonto)
~joka pyhä ol kunnon kalasoppa~
~iso koerakii se pittöö kunnom meteliä~
~se on niin lellitelty että siitä ei tulek kunnon kalluo~ (lapsesta)
~siin on kunno höhlä~
~siit tule kunnonkaltast soppa~ (kampelasta, syödyt ja pyhät kalat)
~tulikii kyläs nii kipijäks, ette meinant kunnoperi kottii kyvetä~
(tauteja levittävät kylät)
~elä suulla suurentelek, jos et kunnossa kykenek~
~meiräj ja toiskam pikkukersat on niin kuustia toistensak kaas~
(toiskan eli naapurin, alahärmän kieltä)
~kunt osti sen Käjemmäjen talon~ (vieraat rahalla pyöritetyt
kunnat, omat käkimäet)
~oli semmosia vahvavvoipia taloja ympäri järvikuntaa~
(järvikunnat)
~tässä soarkunnass o olna ainuvastaa kolmet taluva~ (saarikunnat)
~toisis seutukunniss ov voint ollas satteitakkii, vaikk ei se tääll oos satant~
(seutukunnat, antrean kieltä)
~koko mäkkunta taloloi~ (mäkikunnat)
~minä oom paremmin niitä nurkkakunnan ihmisijä~ (nurkkakunnat)
~kaekki tämänki kyläkunnan karjat kuloki yhessä siellä~ (kyläkunnat)
~Konnun kylästä, rantakunnast~ (rantakunnat)
~siin oli sittes siinä Kivivuaren sukukunnas siin oli niitä Simppoja~
(Simppa-nimisiä miehiä, sukukunnat)
~Jussilla on iso liutakunta seihtemej jäläkeläestä~ (liutakunnat)
~sitä onnis stä väkkuntoa paljo~ (väkikunnat)
~sielt on tulossa tukkilaestej joukkokunta~ (joukkokunnat)
~täm on kovin iso minulla tämä perekkunta~ (perhekunnat)
~siinä se on henkielämä koko sakikunnallen niissä perunoessa~
(sakkikunnat, perheestä)
~hirviä pyytty kuopala vielä miespolvikunta takasin aijassa~
(miespolvikunnat, vrt. nais)
~siel ol neljäkii verkkokuntaa iltasil vetämäs verkkoja~
(verkkokunnat)
~kylhä mieki enne oli osalline siihe nuottakuntua~ (nuottakunnat)
~minä oom meijjäv veljeskunnasta nuori~ (veljeskunnat)
~ja meleko likellä se venekkunta ollunna rantaa~ (venekunnat)
~neljä vaev viisköhän niit ol kattilakuntoa~ (kattilakunnat,
perheestä)
~yksi mies joka ruokakunnasta lähti aina lampaanajjoo~
(ruokakunnat)
~ne un sammaa kuppikuntaa~ (kuppikunnat)
~kum meillä on näen iso syömäkunta niim pijan se männöö sev vertanev voe~
(syömäkunnat)
~oliha siinä jokitörmällä usijampiki kotakunta~ (kotakunnat,
kemijärven lappalaiset)
~Hyykyl lapset net on tietenki eri pahnakuntaa ku meän~
(pahnakunnat)
~kun on yökunsissa ongella, suapi kaloo jotei muuta pyyvystä tarvihek~
(yökunnat)
~jos et rupial lukeen niin haes suvikuntanen, eikö sillä saatasih haluja~
(vitsalla lukemaan pakottaneet, skoulut ja vanhemmat, kaikki
luonnoton=perustuu pakottamiseen)
~kunteikko~ (mättäinen ja upottava suo)
~härän sarvet on jo kunteuksella~ (3–4 vuotiaasta urosporosta)
~se oli kolomivuotias semmonen kunteushärkä niinku parhailhan~
~tuo meijjän eukko se lähteissiä kuntii, jot siint lähöst ei meinua tulla mittiä~
(vrt. kuhnii)
~sin et soa tuollai kuntia ja veteleitä~ (kuhnia ja vetelehtiä,
tapojen vastaista)
~kyllä sillä kuntoa oes, kun se tahtos~ (kunto ja tahto)
~ennen työ loppukoo ennenkä kunto katketkkoo~ (omat työt,
loppuvat tekemällä, vrt. luonnoton "palkkatyö")
~yhem miehen äly yheksäm miehen kunto~ (karhulla)
~mahtaaks se Helmi ollat toisesa kunnosa~ (odottaa lasta)
~minä oesin laettanuk keittijön vähän kunnompaan van sinä tulet ja huihae~
(huihai)
~joll eij ok kelepo keörijä, ni sill eij ok kunto jouluva~
(kekrit ja joulut)
~näenköhän sinä kunto kunnialla piäset tuon järven yli~
(kunto ja kunnia)
~se on semmonen kuntsaaja ettei se päivän mithan voi saaha aikhuiseksi
palijoksi mithän~ (kittilän kieltä)
~pirti ympärillep pistettiin talaveks kunttia~ (turpeita)
~kunttaa ei kasvam mikkääm puu~ (kangasturpeeseen)
~kum meijän sitä vanahinta poikkoo kuntaks kuhtuvat kun se käyvä lupsi
niir rauhallisesti~ (kuntaksi, hitaaksi)
~kunttaräme~ (paksusammaleinen räme)
~kunttipiä~ (sammakonpoika)
~miij olen tehnys semmosen kuntturan että miij en ikänä käys sielä ennää~
(vakaan päätöksen)
~kissampojat kuntturehteloo vakassa~
~ei se oo mikkää tarkka miärä, kum minä vuan ihan kuntturissa sen tein~
(arviolta, omat mitat)
~kunturasta tullee siepakhet~ (poronkoipikengät, kuntura
=poron neljä koipinahkaa kimppuna)
~pääkkö ja neljä koipea oli kuntura~ (pääkkö=päänahka)
~kuntura~ (hirven koipinahat)
~kunturaine~ (pieni kumpu)
~tuoss on koko kunturi~ (poronsuonten kimppu, ompeluun)
~ja sitte sitä vielä sanottaan nelijäntenä vuonna, ennen sano vanhat miehet
että se on kuntuksee ikänen, ja sitte se on täösi voajin~ (naarasporo)
~kuntussa ku se on kolmivuotiaana~ (urosporo)
~minä tehhäk kuntustan ommoo työtän~ (omat työt, hitaita)
~työn iäressä eij sua kuntustella~ (ja nopeita)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)
