~suututtaa että ver kuohuvelee~
~ko pilivet kuohuilee tulee pitkällinen saje~
~sit oli kuohukalja oikke~ (pidoissa)
~kuohukaltijo~ (kuohuva lähde)
~avoin kivi ei ole niim paha ottamham päälensä kun kuohukivi~
(koskessa venettä)
~kuohukko~ (rahkasammalikko / sammalikko silmäkkeen päällä / pehmeä
ja märkä turvesuo)
~ei kai semmosesta kuohukosta otettu ole arinasaveksi kelepaavaa~
(vetelästä savikosta)
~me ongimma harria siitä pahimman kuohukon alta~
(oikeat kosket, oikeat kalat)
~siell on nyt nim Päejännek kuohuksissa kun se oekeen kohisii ja kuohuvoa~
(jämsän kieltä)
~hämmäötäs sillaekana tuota pattaa, jos alakaa kuohuksiin kiehuva~
(utajärven kieltä)
~kesällä syöttiin kuohuleippee~ (sammalleipää)
~kun sillä on se kuahullyänti, sillon se pallaa valakijapäisä~ (meri)
~suuret meren kuahunnat kilkahteli siälä~ (merikarvia,
meren mukaan nimetyt paikat)
~kyllä nyk käy hirmumyrsky kol Liakovetesäkin nousee vesi kuahupäille~
(liekovesi, vesistöjen nimiä)
~järvellä näkkyy kuahupäitä~
~tuulooki ihan kuohupäissä~
~tuolla meejär rannassa on kuohusavvee, noosoo semmosiin silemäkkeehin ja
männöö matkaasa kun aekasa on~ (kaikella aikansa)
~koko tie om paljasta kuohusavvea, ei sinnep peäsek kum pieksussa~
~keväin ja syksyin se kuohusavi tukkii välistä ojakki~
~semmosia lelluvia kuahusavia tiällä~ (savisilmäkkeitä)
~kuohusoissa kasvaa vähä heineä sillä ku se o vesistä~ (sammalsoissa)
~heti se meijännik koski alako kuohutak kuv vesi nousi~
~savikkomaa kuohuvaa kevväällä~
~kevääl ku jää ja lum rupee sulamaa ja taas jäätyy uurestaa ja on kohollais
ni sit kuttutaa kuahutejääks~ (myrskylän kieltä)
~se koski kuohuttaa vettä~
~meri hirviästik kuohuttaa~
~se kuohuttaa stä savvea niissä savsilimäkkeissä~ (routa)
~out sie vasta aika kuoja~ (laiskimus)
~hukka kissa joka juoksenteloo, kuojaileitoo ja pelkeä imeisie~
(vrt. villi)
~sillä Ukko-Jyrillähän niitä ol paljon konstiloita, se ol hyvin kuojakas~
(kujeellinen, omat konstit)
~kuojakehttaa immeisten ristinä~ (vaivana, risti=aina paha asia)
~kuojuu ja ei voi jaksaa, olen ollu monta päivää niin kuoju~
(puolikuntoinen)
~vaikka millä kuojuuvella pittää rohot hankkia~ (vrt. lääkkeet)
~lapasauassa kuokkasit~ (käsi toistensa olkapäillä)
~mie kattoin ku se kuokkasi vaarar rintuuksesa~ (kolmijalkainen
kettu, vrt. vieraat ketunraudat)
~tuuti lasta tuikal lasta, napakiekan kuokijaesta~ (tuutilaulut)
~minä menim pienen kuokan kanssa ja törkin, ja kuokikselin siellä lauteijje
alla ja ootij jos minäkil löytäsin~ (vauvan, kuultuani sieltä vauvojen
tulevan)
~ei kuakk oo sitä varten notta tenavat sillä asuulis~ (leikkisi,
lapuan kieltä)
~äiti on kuokkimas teitillem pient veikkaa saunal lautehiin alta~
(synnyttämässä)
~porok kuokkiva jäkälää heän kaivosmailansa~ (omat kaivokset)
~kyllä seu yhtä kaikki sopimatonta mennäs sinner Räyskällen naittaisiin
kuokkimaan, kunei teitook käsketty~ (käsketty eli kutsuttu)
~polliisi ja nimismiäs tuli ajjaah häistä ne kuakkurit pois mutta isäntä
sano sillon niättä kaikki on kuttuttu paitti polliisi ja nimismiäs~
(uusi ja vanha valta, tarpeettomia molemmat)
~piru näyttelöö kuokoksiaan sille~ (sydänmaalle eksyvälle,
mikä eläin)
~siit hirvenlihast pyrkii aina keittäes tulemaa sitä veristä kuolaa~
~siihen se sus sitten kualahtiki~ (lammin viimeinen susi)
~voi, voi ko nuo mantsikat on mehosan näkösii, ihan ves kieleel kuolahtaa~
(venjoen kieltä)
~kyllä se varmasti teköö hampaita, kus seo niin kuolanen~ (lapsi)
~hauki hallalla kuttuo, kuolasuu kovalla seällä, särki seällä lämpymällä~
~laps o tänä päivään olt nii kärtysä ja kuolajaa, vissiikii sille tekköö hampaita~
~kuoleut kättei että iha pistelöö~ (puudutti)
~jalat oli kuoleintunnu ettei tahtonnu pystösä pysyä~
~jos kävelen paljon, niin tuo jalkaterä kuoleupi että se ei toimi~
(jaloissa kulkevat hermoradat)
~ei pölkiäk kuolemataan, kun sil taval mänie huonollej jäälle~
~ei nyt ol kualema liikkunnukkaa, ei pitkäh aikah täs kyläs~
(elävä olento)
~isälä pit ollak kuolemaase ast puulusikka~ (omat tavat)
~kuolko se tavallisella kuolemmoo vae tappoko ne sen~
~joka ensiksee kotija eht, ni se ei tuonnuk kuolemata kotijak~
(hautajaisista)
~jos käki tuli lähellek kukkumaa, ni se tieti kuolemaa~
~hiljaksee elän täs yksinnään ja vuottelen, kons se kuolema tulloo~
~yks kuolema kutah, kuolee saunah taikka tupah~
~katto takoase kuolemoa~ (lapsi, kurkistaessaan jalkojensa välistä)
~sillep purtilollet tuli semmonen kuolema~ (elävät esineet)
~kuolema ei tuuk kuttumalla, eikä lähek käskemällä~
~kohta kuoleman käshiij jouvun sielä~
~jo se on kuoleman kourissa~ (käsillään toimiva kuolemanhaltija)
~eihän tuota uskonna kuolemaksseenkkaak~
~en kuolemaksi että mihkä minn oon sem pannu~ (muista)
~mien tietänt, kuolemakskan tietänt~ (tietää kuolemaksikaan)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)
