~laskuja~

~kuh hiiren korvan kokone alakkaa ollak koevul lehti, niin se kuorreen kutu on sillon~

(maaningan kieltä)

~nousii rannoille, ihar rantopenkkoin ne kuorreet~ (hyvällä ilmalla)

~kuorehta kuivataa~ (kapakalaksi)

~kuorreehhintusista se paras keitto tul~

~kuorreehhivijääine on niim pien et sit eij osoap puhkova~ (pienien kalojen 

/ kalanpoikasten nimiä)

~kuorreehhottie, huonoja rupuja sieltä tul~ (huonoja eli pieniä)

~siinä vapun seutuvisa se oli kuarreenkutu~

~kuarreensinijäiset ovat sitte hyvijä syälä~ (vrt. sintti)

~kaekkiin ensimäeseks kuorreevvettoon ennen ehätettiin~ (kevätkudut)

~pienie kuorreeäemäisie voan soatiin~ (äimäsiä eli poikasia)

~mato kuoreupi monta kertaa kesässä~ (luo nahkansa)

~semmosie kuorekkaloja ne ku o erilaesie kum muikut, semmosta väkevämpeä kalloa~

~kuorekkeitosta sitä ei soa ihteäsäm millonkaa tyrreyksii~ (kylläiseksi,

vrt. tyrehtyä)

~tuohkontit selässä ja kuorekkukot ja rieskat, ehä ne nälälä kulokena~

(pitempiä matkoja)

~vie ny kotioh tietoo että poijat tietää tulla kuorrehkutuun, soon ny parahillansa~

(parkanon kieltä)

~kuarrelippo~ (kuoreiden pyyntiin käytetty haavi)

~karistaa puista kuivaa oksaa ja kuarehhelpeitäki~ (keväinen karmutuuli)

~kuorenki~ (luola tunturin kurussa)

~kuorinki~ (eläimen pesä kiven alla)

~kuarellähärön aika~ (keväällä)

~kuorerrieska levitetää tuohelle paistumaa, syyvvää sinällää tarjotaa sulahasille~

(omat paistinpannut, tuhansia vuosia metalleja vanhempaa)

~pakane ol kuorettanut tie ehtol, niet ol hyvä aja~ (kovettanut)

~illalla suves, yöllä kuoretti~ (jäädytti maan)

~huttu ei oo hutun makune, jos se ei soa kuorettuu~ (hutut ja puurot)

~jäläkilämpimässä jotta kuorettuu hyväks~ (pidettiin kalakukkoa)

~taivas ol vasta selekee, jo kuorettuu piliveen~

~hanki kuorettunnu roustheiseks~ (röpelöiseksi)

~kyllä niitä on semmosia ruokalajeja että nek kuorettuu kaikki~ 

(jäähtyessään)

~kuarrennuattaa verettii heti ko selkäjäät meni tehtiinki aina kuarrevvalkee~ 

(jossa lämmiteltiin käsiä, mouhijärven kieltä)

~hangen kuari syää suksenpohojat aivan valakooseksi~ (kuortaneen kieltä)

~veletääm piiru pitkim puuta, piesie kuor pois lopsahtaa~ (kuoren

päästäminen)

~se kuor o niiko konnikkaise selkä~ (rauduskoivun kuori)

~oli niin kova pakkanen että yhessä yössä tuli järveem miehen kestävä kuori~

~sittä lyyvään löylyö jotta se ottaa vähäsen sen, kuoren siihen, lihan peällej 

ja rasvan peällej jotta se ei kaikki valup poes~ (lihaa palvattaessa)

~siis hierottii karpalat hienoks ja ail läpi lastii nii et jäi kuoret vaa~

(karpalot, seulasta läpi)

~ajellas syssyytellään ne kuoret~ (piirakoiden, vrt. kaulitaan)

~jos kuor ja syvän mänöö tasan, niin on viimenen kerta tehäp piiroeta~

(kaikesta ennustetaan)

~kärmeen kuor~ (luoma nahka)

~vanhat sano ettei saap puuj ja kuarev väliin tupata~ (puolisoiden)

~kuorihin eij oot taikaa~ (katsomista, ulkonäköön)

~o niit kovakuariaissi ko kuare alt siippet tule~

~se isonee ain se kuari~ (järvisimpukan kasvaessa)

~ei net olhet kuvilla eikä kuorilla, kokonhan toisesta maasta hajethin hirviä 

net pyytömiehet~ (omat ja vieraat pyyntitavat)

~tuareist näreenoksist taas sitte kuarittii huiskii~ (huiskia

eli pesimiä)

~jänikselle oh haavan kuor herkkua~

~ei ne ollu yhtääm pihilajaa eikä mittään kuorineekkaa~ (hirvet, 

oikeat tuholaiset=luonnosta vieraantuneita ihmisiä)

~käpyhakkar on harmoa ja nokittaa jotta~ (kuorii käpyjä,

hakki vai käpylintu)

~mäntypuu kuorii ittese vanhana~

~kun se kuorii ni hetihän ne poikaset om menos~ (teerenpesässä,

teeriä läheltä seuranneet)

~onko se korppi valakea~ (kuoriutuessaan)

~akka sanonna että häpijen nyt ja takapeäsäk kuorinna paljaaksi jotta katot tuohon~

(karhulle)

~pouta siito tulosa, ku alako ijästä kuorii taivasta~

~kovimpa se alako taivasta kuorimhan, tullee kirvespohjapakkaset~

(kovat)

~kuorjane o simmone sontjasen tapane elävä, vähä piänemp ku see~

(kuoriaisten suuri suku)

~tukkimiehen täi on toas semmonen iso musta kuorijainen~

~kuuvvan taetaa ensi yöksi tullak kovimpa se tuo taevas kuoriituu pilivestä~

(kuuvvan eli kuutamo)

~kuoriusi tähtteen~ (taivas pilvistä)

~jos tuolta ilimalta poutaan kuoriutuu~

~taetaa yöksi pouvistuo, pilivet kuoriupi poes~

~se ov vaan kuarijäätä, ei siihev variskan uskallam mennä~ (ohutta)

~oikehel liukas keli, hyvä keli, siitettä sataa ja sitte jäätää~ (kuorikeli)

~kärnäseks sanotah, ku se oj jo nii paksukuorii~ (koivu)

~se virnaspaju o mustempkuorine~ (kuin muut)

~petun kuorintaan mänö~

~nuita huapoja ne kuorittel~ (hirvet, talviravintoa)

~kuortoukka jättää ko tien puu kuore al~ (tie-sanan alkuperää)

~se pittää niiv vienosa tulesa että se kuorittuu~ (paistaa lohi)

~lepät kuorittiij ja kuoriveellä värjättiin kankaat, siitä tuli viherijäistä~

(keitetyllä kuorivedellä, omat värit)

~mene veikkosen kathoon nukkuuko isä vai mikä sill oon, nuin kummastik kuorkkuu~

(omista huolehtiminen)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)